Eckental CH 100 SF, Heliövaara/Rodionov – Brown/Hoang 4-6, 6-7(3)

Eipä jatkunut finaaliputki enää tällä viikolla Eckentalissa. Kumpikin erä alkoi meiltä huonosti hävitessämme Jurin syötön molemmilla kerroilla ensimmäisessä gamessa, ja vaikka saimme luotua paljon tilaisuuksia come backiin ja kolme eräpalloa toisessa erässä, niin tällä kertaa tiukat paikat kääntyivät vastustajille. Semifinaali ei kuitenkaan ole hassumpi suoritus kovatasoisessa kisassa, joten ei muuta kun positiiviset jutut mukaan ja huomenna kohti Bratislavaa, jossa lähdemme sitten Emilin kanssa tavoittelemaan pokaalia.

Matsi ei siis tosiaan lähtenyt tänään käyntiin niin kuin toivoimme, vaan vastustajat olivat heti ensimmäisessä Jurin syötössä tosi hyvin kiinni palautuksissa ja ottivat heti aikaisen murron. Saimme ensimmäisessä erässä itse erän ainoan breikkipallomme heti seuraavassa gamessa, mutta se ei tuottanut tulosta, ja vaikka pidimme syöttömme tuosta eteenpäin helposti niin emme saaneet enempää breikkipaikkoja tasoittaaksemme tilanteen. Ensimmäinen erä siis vastustajille 4-6.

Toinen erä lähti harmittavasti liikkeelle aivan toisinnolla ensimmäisestä erästä, sillä vastustajat mursivat taas Jurin syötön heti kärkeen. Tilanne näytti jo aika huonolta, kun 0-2 -tilanteessa minäkin jouduin kohtaamaan pari breikkipalloa omassa syöttövuorossa, mutta sain pidettyä, ja ja sen jälkeen breikkipalloja alkoi sadella vain meidän suuntaamme. Pari aika hurjaa seivipistettä vastustajilta estivät maidän murron erän puolivälissä, mutta lopulta kuitenkin tärppäsi, kun mursimme Hoangin 3-4 -tilanteessa. Tuo oli vähintäänkin ansaittu breikki, sillä olimme jatkuvasti niskan päällä vastustajien syötöissä. Ja sama jatkui tästä eteenpäinkin, mutta breikki- ja eräpallo 5-4 -johdossa meni kuitenkin sivusuun, vaikka Hoang löi smashinsa pisteen aikana aivan puhtaasti pokalla kenttään. Myöskään kaksi seuraavaa eräpalloa 6-5 -tilanteessa eivät tuottaneet tulosta, vaikka ensimmäisessä rystylinjani oli vain hiuksen hienosti leveä. Edettiin siis tie breakiin, johon saimme hyvän lähdön 2-0 -johdon myötä. Sitten vastaustajat löysivät kuitenkin lyönneillään pari kertaa aivan ulkorajan, ja 3-5 -tilanteessa Brown pokapalautuskin päätyi winneriksi. Tie break lopulta vastustajille 3-7 ja koko matsi siis 4-6, 6-7.

Jotenkin tämän päivän matsista jäi sellainen fiilis, että vaikka olimme noin puolitoista erää koko ajan aavistuksen perässä niin loppua kohden meidän pelimme parantui selvästi, ja olisimme kyllä mielestäni ansainneet toisen erän. Harmittavasti toisen erän tie breakissa vastustajilla tippui tosiaan lyönnit aika hyvin, emmekä me saaneet käytettyä kolmea eräpalloamme erän aikaisemmissa vaiheissa. Murtopallokonversioprosenttimme oli tänään jopa surkuhupaisa 1/11, mutta emme edes mielestäni tehneet niissä juurikaan mitään väärää. Vastustajat taisivat syöttää ykkösen kenttään joka ikisessä breikkipallossamme ja vaikka muutama piste olikin aikamoista taistelua, niin eivät he kyllä vahingossakaan niitä meille myöskään antaneet. Joskus tenniksen pistelasku nyt vaan vähän koettelee hermoja. Voitimme toisessa erässä enemmän pisteitä kuin vastustajat, mutta silti hävisimme sen. Mutta toisaalta eilen voitimme koko matsissa vähemmän pisteitä kuin vastustajat ja silti voitimme! Eli kai nämä aika tasan menee.

Oma pelini oli tänään ihan kohtuullisen hyvää mielestäni. Pidin kaikki syöttövuoroni, mikä oli tosi positiivista, eikä palautuksissakaan ollut suurempaa vikaa. Toki aina voi toivoa, että esim. breikkipalloihin osuisi haamulyönti tai muu huippusuoritus, mutta tänään ne vaan jäivät tulematta. Monta huippupistettä kuitenkin nähtiin ja erityisesti yksi linjaa pitkin lyöty ralli, jossa nousin lopulta Hoangin lobbin jälkeen verkolle jäi mieleen, sillä väitän, että se oli yksi elämäni parhaita pisteitä nelurissa. Siinä jotenkin kulminoitui kaikki, mitä olen viimeisen vuoden aikana treenannut. Vahvaa lyömistä takaa ja juuri oikein sijoitetut kämmenet, vahva nousu verkolle, jossa hyvällä jalkatyöllä ensimmäinen volley ja lopulta iso askel vastaan ja vastustamaton tappovolley keskeltä läpi. Tuota pistettä kelpaa muistella ja toistaa jatkossakin.

En usko, että tälläinenkaan piste olisi vielä viime kaudella minulta onnistunut. Jotenkin antoisa fiilis huomata, että kehittyy! 🙂

Yksi erikoistilannekin tänään matsissa nähtiin. Hoang löi kämmenkrossinsa siten, että se pomppasi verkkonauhasta yli juuri yli verkon. Brown sanoi tässä vaiheessa juuri pallon ensimmäisen pompun aikaan ”sorry” vaikka Juri oli vielä täydessä vauhdissa juoksemassa palloon. Juri ei aivan ehtinyt palloon, mutta minusta kyseessä oli aivan selvä hindurance ja piste olisi pitänyt olla meidän, sillä Brownin äänteli, vaikka piste ei ollut vielä ohi. Vastaava tilanne pari kuukautta takaperin Tsekissä tuomittiin minua vastaan juuri samanlaisessa tilanteessa, mutta nyt tuomari oli jostain ihmeen syystä sitä mieltä, että Brownin kommentti ei häirinnyt meitä. Tottakai nuo tilanteet ovat aina tulkinnanvaraisia, mutta jotenkin nyt vaikutti enemmänkin siltä, että tuomari ei vain uskaltanut tuomita hindurance-tuomiota Brownia vastaan. Pyysin asiaan lisäselvityksen vielä kisan supervisoriltakin, mutta ei sekään pistettä meille kääntänyt.

Tässä vielä videopätkä tilanteesta. Ihan selvästi kuuluu Brownin kommentti ”sorry” juuri ensimmäisen pompun aikana, vaikka Jurilla on vielä täydet mahdollisuudet saada pallo takaisin.

Ihmeissäni olin kuitenkin myös Brownin aggressiivisesta reaktiosta minua kohtaan, kun kyseenalaistin tuomarin tuomiota, sillä hänenhän olisi pitänyt olla pelkästään helpottunut, että piste tuomittiin heille, vaikka hän itse mokasi. Vielä matsin jälkeen, kun keskustelimme tilanteesta päätuomarin kanssa, tuli Brown kovaan ääneen haukkumaan minua parilla valitulla englannin kielisellä termillä. Minulla on aina ollut Brownista ihan positiivinen kuva tyyppinä, mutta nyt jäi kyllä jotenkin paha maku suuhun, sillä enhän minä missään vaiheessa hänelle edes puhunut saati syyttänyt mistään, vaan ainoastaan halusin tuomarilta selvitystä, miten hän oli ratkaisuunsa päätynyt. Kommentoin tuomarille myös toisen erän tilannetta, jossa Brown nakkasi pallon aivan pallopojan pään vierestä kahteen kertaan, joten ehkä Brown enemmänkin suuttui tuosta kommentista. Mutta ei siis ollut kovin kaukana, että hänelle olisi käynyt samoin kuin Djokovicille US Openissa, joten siinäkin mielessä Brownin olisi mielestäni pitänyt olla ennemmin helpottunut kuin vihainen. Mutta ehkä kommenttini vain olivat sen verran osuvia, että hänen reaktionsa oli siksi niin voimakas. 😊

No näitä tunteiden kiehahtamisia käy aina silloin tällöin, ja ei niistä juuri kukaan jää pidempiä kaunoja kantamaan. Minusta tuomarin kanssa keskustelut matsin jälkeen ovat jopa oikeasti hyviä mahdollisuuksia oppia säännöistä ja käydä vuorovaikutusta, joka normaalisti on pelaajien ja tuomarien välillä tosi vähäistä. Vuodesta toiseen kierretään samoja kisoja, muttei ikinä edes jutella toisillemme. Onhan se jotenkin erikoista sekin! Ja kuitenkin vielä kaiken lisäksi kun ollaan samalla kentällä samaan aikaan, niin on se ihan hyödyllistä välillä kuulla asiat myös tuomarin perspektiivistä.

Yhtäkaikki, Eckentalin kisa on nyt siis osaltani paketissa. Semifinaali on kohtuullisen hyvä suoritus, ja kisasta jäi kyllä paljon positiivisia juttuja mieleen. Seuraavaksi pelit jatkuvat suunnitelman mukaisesti Bratislavassa, jossa laitetaan siis vihdoin Suomi-tiimi kasaan pelaten siis yhdessä Emil Ruusuvuoren kanssa. Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että minulla voisi olla pienenpieni mahdollisuus myös päästä mukaan kaksinpelin karsintoihin, mutta se alkaa tässä vaiheessa olla logistisesti niin hankalaa, että taidan jättää väliin. Minun pitäisi nyt perjantai-iltana lähteä ajamaan kuuden tunnin matka Bratislavaan, jossa huomenna aamulla klo 10 olisi vuorossa koronatesti. Vasta tuon testituloksen tullessa kuuden tunnin päästä takaisin saisin mennä kentille, jossa pitäisi sitten olla pelikunnossa käytännössä ilman mitään valmistautumista. Selkäni ei varmaan olisi tuosta kovin mielissään, joten parempi ottaa tämä ilta iisisti, ajella huomenna rauhassa Bratislavaan ja aloittaa sunnuntaina harjoittelu ja uusiin olosuhteisiin totuttelu.

Kiitos kun jaksoitte taas tämänkin viikon tsempata mukanani, palataan ensi viikolla taas asiaan!

8 thoughts on “Eckental CH 100 SF, Heliövaara/Rodionov – Brown/Hoang 4-6, 6-7(3)

  • Aikamoisen jännitysnäytelmän saitte taas aikaiseksi. On hyvä, että kerrot tuomarille näkemyksiäsi. Ehdotan lisäksi, että jos ja kun tuomari on mielestäsi tuominnut hyvin, niin kerrot sen hänelle pelin jälkeen. Taitavat harvoin saada kiitosta työstään.
    Mahtavaa, että tappionkin hetkellä löydät positiivisia asioita pelistä. Se antaa jatkuvuutta kehitykselle!
    Nyt pitää sitten odotella, että näemme sinut ja Emilin kentällä yhtäaikaa. Muista levätä ennen seuraavaa koitosta!

    • Joo kyllähän nämä nelinpelit tuppaavat melkein aina muodostua jännitysnäytelmiksi! Ja ihan oikeassa olet, että tuomareille on hyvä myös kertoa, kun hommat menevät hyvin. Harvoin he sitä kuulevat, mutta yritän kyllä silloin tällöin muistaa heitäkin kehua, sillä palaute siihen suuntaan on varmasti pelaajilta yleisesti 99% negatiivista.

      Nyt odotellaan Bratislavassa kaavioita, jotta päästään näkemään miten Emilin kanssa matsit jatkuvat.

  • Tiukka oli matsi ja hieno analyysi.
    Vasta kahdeksas breikkipallo tärppäsi. Nämä ovat pienistä jutuista kiinni.
    Mielestäni on hyvä, että pidät puolesi tuomarin suuntaan.
    Se lisää varmaan sitoutumista myös pelikaverillesi.
    Käyttäytyminen saa olla reipasta, kun se on asiallista ja tyylikästä.

    Plussalle jäi turnaus, vaikka kumi puhkesikin.

    Odotan innolla Bratislavan kisaa Empun kanssa. Ihan järkevää, että jätät kaksinpelikarsinnat väliin.

    • Tiukkaa oli tosiaan taas kerran. Kyllähän pelaajalla on oikeus pitää puolensa epäselvissä tilanteissa, ja supervisorin saa kutsua paikalle, jos tuomari soveltaa sääntöjä pelaajan mielestä väärin. Tunteet meinaavat toki aina vähän kuohahtaa, mutta asiallisella keskustelulla yleensä syntyy paras lopputulos. Nyt vaan lisää voittoja alle Emilin kanssa!

  • Eipähän ollu turhareissu, voin kuvitella et se on turhauttavaa mennä paikan päälle ja nähä se kaikki vaiva mitä siihe liittyy ja pudota ekal kierroksel, ennätys ranking vaa paukahtaa joten nyt ollaa oikeilla raiteilla 🙂
    Ihme kitinää brownilta liekkö ego ongelmia…

    Eikös tuo kaksinpeli samassa turnauksessa lähinnä haittaa vaa nelinpeliä (palautuminen + fyysinen jaksaminen) ? tosin ei siellä kaksinpelissä tulis ees menestystä jos rehellisiä ollaa, saapahan sitä kaksinpeli tuntumaa mistä olet puhunu.
    Nyt on kovat odotukset ruusuvuoren kanssa (Y) Että ei paineita 😀
    Go go go !!!

    • Joo ei tullut turha reissu! 🙂

      Ja kaksinpelaaminen noin yleisesti on minulle lähinnä tuntumanhakua, mutta on siinä aina myös mahdollisuudet vähän tienata rahaa ja nauttia pelaamisesta. Tällä kertaa ei kuitenkaan aikataulullisesti ollut järkevää, joten parempi näin niin säilyy 100% fokus nelurissa!

  • En tiedä kuulitko itse, mutta striimiin kuului kuinka ottelun päätyttyä Brown puhui penkillä parilleen siitä kun halusit supervisorin kentälle, ja hän sanoi että ”he only did it to disturb the momentum of the game, that is f*cking ….”, loppua en kuullut. Eli ehkä hän siksi suivaantui sinulle, kun luuli, että valitukseksi oli vain taktikointia.

    No itse tilanteesta vielä, ihmettelin kyllä että niin kokenut pelaaja rupeaa huutelemaan kesken pisteen, mutta omaan silmääni se ei kyllä näyttänyt Rodionovin vauhtia juuri hidastavan. Mutta mietin, että kun sinulla tuntuu aika usein olevan erimielisyyksiä tuomarin kanssa, niin eikö se vie energiaa ja keskittymistä pelistäsi? Vai tuoko se kenties lisäenergiaa? Hyvin harvoin tuomarin kanssa kiistely kuitenkaan johtaa mihinkään, vaikkei tuomari omaa kantaansa pystyisikään perustelemaan.

    Yksi kysymys vielä ihan eri aiheesta, eli kun Kontinen ja Struff eivät ilmeisesti mahtuneet Pariisin nelinpeliin, niin miten sitten Struff pystyi pelaamaan Medvedevin kanssa neluria? Saavatko kaksinpelaajat jonkun edun nelinpeliin? Ei kuulosta kovin reilulta, jos näin on.

    Mukavaa kun jaksat vastailla näihin kysymyksiin! Blogistasi saa paljon uutta tietoa!

    • Joo, kuuntelin itsekin striimin lopun ja olisiko ollut Brownin kommentti tyyliin ”… f’cking dick move” tai jotain sinne päin. Ymmärrän toki Brownin suuttumuksen pelin hidastamisesta, mutta koska oli olemassa teoreettinen mahdollisuus tuomarin päätöksen kumoamiseksi, niin supervisor tulee pyytää kentälle heti eikä esimerkiksi seuraavassa puoltenvaihdossa niin kun Brown olisi halunnut.

      Ja tuo on kyllä totta, että yllättävän usein olen viime aikoina joutunut tuomarien kanssa kinastelemaan! Nuorempana yritin tietoisesti välttää kaikkea tuollaista tuohtumista, sillä huomasin sen vaikuttavan negatiivisesti peliini, mutta jotenkin vanhemmiten olen alkanut jotenkin ”epäterveellä tavalla nauttimaan” noista sääntöasioiden vääntämisistä. Nythän saimme eilen ottelun ainoan murron juurikin tuon tuomariepisodin perään, ehkä osittain siksi, että suivaannuimme tilanteessa Jurin kanssa pelaamaan paremmin ja ehkä osittain myös siksi, että vastustajilla meni pakka hieman sekaisin. Mutta ihan oikeassa olet kyllä siinä, että harvoin tuomari kantaansa muuttaa, ja ehkä voisin jatkossa vähän vähentää tuota vääntämistä. Mutta jotenkin on vain viime aikoina otteluissa tullut monta epäselvää tilannetta vastaan.

      Ja tuosta nelinpelin kisaan pääsystä vielä sen verran, että ATP ja Challenger -tasolla pelaajat otetaan mukaan yhteisrankingilla, johon lasketaan siis kunkin pelaajan parempi ranking joko kaksin- tai nelinpelistä. Esimerkiksi Pariisin viikolla Kontisen nelinpeliranking 33 oli selvästi heikompi kuin Medvedevin kaksinpeliranking 5. Struffin (kaksinpeliranking 35) kanssa pelatessa yhteisranking Medvedevin kanssa oli siis 40 ja Kontisen kanssa 68, mikä on Masters-kisojen sisäänpääsemisen kannalta iso ero.

      Kiitos hyvistä kysymyksistä ja toivottavasti näistä vastauksista tuli taas intoa lukea blogia jatkossakin! 🙂

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.