Maia CH 80 Finaali, Heliövaara/Glasspool – Kolar/Vavassori 3-6, 4-6

Ei mahda mitään, vastustajat ja erityisesti Kolar olivat tänään yksinkertaisesti vahvempia Portugalin kisan finaalissa. Parini Glasspool loukkasi eilisen semifinaalin loppuhetkillä vatsalihaksensa, mikä varmasti vaikutti hänen pelintasoonsa, mutta ei tietysti sen piikkiin voi kaikkea laittaa. Joskus vastustajilla on vain tosi hyvä päivä, ja se pitää vain hyväksyä. Osuu niitä hyviä päiviä onneksi silloin tällöin itsellekin. 😊

Tänään pelattiin eilisen kaltaisessa viileässä säässä, eli tiedossa oli hidas kenttä, pitkiä palloja ja kovaa lyömistä. Teimme hieman normaalia kevyemmän lämmittelyn säästelläksemme Lloydin vatsalihasta, eikä minunkaan niskani ollut tänään ihan sataprosenttisessa kunnossa. Taitaa siis tulla joulutauko sopivaan paikkaan sitten kuitenkin meille molemmille. Matsin alku viivästyi hieman päivän ensimmäisen ottelun kestäessä yli kolme tuntia, mutta onneksi toinen kaksinpelin semi oli nopeampi ja pääsimme noin kello 16 kentälle.

Kuva: Portugalin Tennisliitto

Ihan ottelun kaksi ensimmäistä pistettä Kolarin syötössä tuntui siltä, että hän oli vähän jännittynyt. Mutta siihen se sitten jäikin, Kolar pelasi koko ensimmäisen erän ihan fantastisella tasolla, eikä meillä tosiasiassa ollut oikein vastauksia hänen takakentän myllytystä vastaan. Kun samanaikaisesti Vavassori syötti hyvin omat syöttövuoronsa, niin vaikeata oli meillä päästä lähellekään murtoa. Erän ratkaisu tuli 2-3 -tilanteessa, jossa hävisimme minun syöttöni, vaikka syötin kaikki ykköset kenttään tuossa gamessa. Vastamurtoon emme enää pystyneet ja ensimmäinen erä siis vastustajillle 3-6.

Toinen erä alkoi taas vaikeasti, kun Kolar tykitti syöttövuorooni useamman läpilyönnin ja jouduimme heti murron takamatkalle. Seuraavat pari gamea olivat kuitenkin ottelun parasta peliä, kun taistelimme aivan upealla pelillä ensin murron takaisin, minkä jälkeen pidimme Lloydin syötön. Olimme lähellä murtopalloa sekä 2-1 että 3-2 -tilanteissa, mutta nyt ei oikein onni ollut matkassa emmekä saaneet momentumia käytettyä. Ja sitten kävikin niin, että vastustajat käyttivät murtopallonsa Lloydin syötössä 3-3 -tilanteessa, emmekä tuosta enää toipuneet. Toinen erä ja koko ottelu siis vastustajille ihan ansaitusti 3-6, 4-6.

Kokonaisuutena tuntui siis, että meidän olisi pitänyt pystyä tänään ihan huippusuoritukseen, että olisimme voineet taistella voitosta. Toisen erän alun vahva hetki olisi jonain toisena päivänä voinut viedä meidät erävoittoon asti, mutta tänään se ei riittänyt. Saimme koko ottelussa ainoastaan yhdessä vastustajien syöttövuorossa breikkipalloja, mikä ei ole meidän kaltaisille hyville palauttajille tyypillistä. Kolaria vastaan takakentältä oli lähes mahdotonta pärjätä, ja kaiken lisäksi tuntui, että tänään virhepomput ja linjapallot osuivat harmittavan paljon paremmin vastustajille kuin meille.

Omalta osaltani jälkikäteen katsottuna olisi varmaan pitänyt uskaltaa hakea ykkössyötöllä vielä rohkeammin suoria pisteitä, sillä vaikka vastustajat palauttaisivat kuinka hyvin, niin ei saisi mielellään hävitä kahta omaa syöttövuoroa tällä tasolla. Keskuskentällä oli täällä tutka, mikä on ihan hyvä mittari seurata omia syöttönopeuksia, jotka olivat minulla ykkössyötöissä pääasiassa noin 185km/h lukemissa. Nuo syötöt tulivat kuitenkin koko ajan takaisin ja vasta kun aloin latomaan yli 200km/h lukemia taululle, niin aloin saamaan muutamia suoria syöttöpisteitä. Tuo täytyy ehdottomasti pitää mielessä jatkossakin, mutta samalla toisaalta pitää muistaa, että ykkössyötön prosentti pitäisi saada pysymään mielellään noin 70% tuntumassa. Ei siis mikään helppo kombinaatio, mutta onpahan jotain mitä kehittää tulevien kuukausien aikana.

Ja kehitystähän tässä pitää tietysti jatkossakin hakea! Kausi 2021 on nyt pulkassa ja varmasti palaan tämän kauden yhteenvetoon vielä tarkemmin tässä joulukuun aikana. Erikoinen vuosi, mutta ei tämä syksy ja viimeiset kolme kuukautta nyt ainakaan mikään huono jakso ollut. Samaan malliin kun jatkaa ensi vuoden alusta niin ranking heilahtaa sadan paremmalle puolelle varmasti. Toistaiseksi ensi vuoden kisakalenterista ei valitettavasti ole vielä mitään virallista tietoa eli suunnitelmien teko on siinä mielessä vaikeaa, mutta omalta osaltani homma jatkuu nyt ainakin noin viikon levolla. Joulukuun puolivälin tienoilla aloitetaan sitten taas treenata ja eiköhän siinä vaiheessa ala ensi vuoden kuviotkin olemaan paremmin selvillä.

Kiitos kaikille teille lukijoille siis tästä kisakaudesta! Tosi kiva on saada paljon kannustavia viestejä ja kommentteja, sillä on tämä reissaaminen kuitenkin keskimäärin aika yksinäistä hommaa. Kirjoittelen varmasti blogia tässä treenijaksonkin aikana, joten kannattaa käydä aina aika ajoin tsekkaamassa sivustoani uusien postausten toivossa. Tai vielä helpommalla pääsee, kun liittyy sähköpostilistalle sivun oikeasta laidasta, niin saa aina muistutuksen sähköpostiin, kun uusi kirjoitus julkaistaan. 😊

9 thoughts on “Maia CH 80 Finaali, Heliövaara/Glasspool – Kolar/Vavassori 3-6, 4-6

  • Hienoa Harri
    Upea syksy takana ja loistava vuosi edessä. Blogisi parasta urheilualalla.
    Harkittua lisätreeniä ensi vuotta varten.

  • You are a great player with both delicacy and strength.
    This season, which was harsh due to the coronavirus, you showed us a great play.
    It gave us courage and hope for the future.
    I offer this word from the bottom of my heart.

    ”Thank you, harri 🌹”

  • Vastustajat olivat takakentältä melkeinpä erehtymättömiä. Taisi tulla pallo aika kovaa verkolle?
    Aiotko pelata vielä Glasspoolin kanssa? Hän pelasi kanssasi ihan hyvän viikon. Sopii pariksi mainiosti.
    Niin ja taisi taas tulla sinulle taas ennätysranking -> 113. Onneksi olkoon!

    • Jes, kiitos vielä tästä kommentista! Glasspoolin kanssa pelataan toivottavasti lisää, kunhan ensi vuoden kisakalenteri selviää!

  • Onnittelut jälleen hienosta viikosta!

    Kiitos aiemmasta palautuspuolia käsitelleestä analyysistä. Olikin suorastaan virkistävää nähdä sinut vaihteeksi palauttamassa ykkösruudusta. 🙂 Hyvin toimi tosiaan siltäkin puolelta, ja kuka ties kovilla kentillä toimisi vielä paremmin. Kertoo vain monipuolisuudestasi pelaajana.

    Näin kotikatsomosta käsin on pakko kommentoida yleisemmällä tasolla pelinkuvaa. Tämän viikon massapelit kun näyttivät radikaalisti erilaisilta kuin syksyn kovien kenttien pelit ja varsinkin hallikisat. Tuntui välillä kuin olisi katsonut hidastettua filmiä, niin paljon aikaa takakentällä tuntui olevan swingata laajalla kaarella peruslyöntejä ja jopa syötönpalautuksia. Näytti myös siltä, että liikkuminen oli aika vaikeaa. (Nämä siis yleisiä havaintoja otteluista, eivätkä erityisesti sinua koskevia.) Ja epäilemättä myös virhepomput tuottivat otteisiin lisää epävarmuutta ja lyöntiasentoihin horjuntaa. Välillä vaikutelma oli suorastaan hieman koominen, kun pelaajat kauhoivat palloa mitä ihmeellisimmistä asennoista. Myös iskulyönneissä tuntui tulevan poikkeuksellisen paljon virheitä – ainakin teidän semissä – johtuiko sitten erikoisista oloista kattorakennelmineen vai siitä, että hidas massa tuotti ylimääräistä tuskaa iskuun?

    Finaalissa vastustajat tosiaan tykittivät melkoisessa hurmiossa. Oli joka tapauksessa hienoa nähdä, miten vastasitte Kolarin tappaviin palautuksiin varioimalla kuvioita omassa syötössä. Myös verkolla olitte todella hyviä, mutta paine vain oli lopulta liikaa.

    Mielenkiinnolla odotan summausta vuodesta ja etenkin syksystä. Olithan nyt syksyllä suorastaan dominoiva pelaaja challenger-tourilla, joten käsissä loistavat lähtökohdat kaudelle 2021! Kiinnostavaa olisi tässä yhteydessä myös lukea pari sanaa yleisemmin challenger-tourin asetelmista. Tuntui että syksyllä pitkälti samat nimet olivat finaaleissa viikosta toiseen vain hieman vaihtuvilla kokoonpanoilla. Onko mielestäsi challenger-tourin nelurissa nyt selvä hallitseva kärkiporukka muodostunut, vai oliko tässä syksyssä kyse turnausten vähäisyyden ja koronarajoitteiden luomasta poikkeustilanteesta?

    • Kiitos ja hyviä kysymyksiä jälleen!

      Nuo Maian olosuhteet olivat kyllä yhdet vuoden hitaimmista. Raskas, kostea massakenttä ja todella viileä ilma saivat pompun tuntumaan todella hitaalta. Toisaalta ilmassa pallo lensi kyllä ihan vaudikkaasti, joten verkkopeli ei ihan niin helppoa ollut kuitenkaan. Ja ihan oikein bongasit, varsinkin keskuskentän kattorakennelmat olivat todella epätasaiset, joten smashien lyöminen oli kyllä erityisen vaikeaa!

      Ja ihan oikeassa olet kyllä tuossakin, että CH-kisoissa oli varsinkin nyt syksyllä aika sama porukka kiertämässä kisasta toiseen ja melko usein myös samat pelaajat mukana loppuviikolla. Varmasti tilanne vähän normalisoituu ja vaihtelua tulee enemmän kun keväällä on taas isompi porukka kiertämässä kisoja. Mutta täytyy toivoa, että itse on siellä loppupeleissä mukana silloinkin!

  • Ensi vuonna uudestaan matoa koukkuun, hieno viikko kuitenkin takana. Onnittelut siitä ja kiitos raporteista, oikein mukavaa luettavaa!

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.