Tenniskauden 2020 yhteenvetoa

Tenniskausi 2020 taputeltiin osaltani pakettiin viime viikonloppuna Portugalissa, joten ennen ensi kauden alkamista on hyvä vielä vähän käydä läpi miten tämä edeltävä kausi sujui. Vuosi oli monelta osalta poikkeuksellinen, mutta erityisesti syksyn huippumenestys antaa aika positiiviset lähtökohdat ensi vuoteen. Ja mikä tärkeintä, pystyin lähes koko kauden pelaamaan terveenä, eikä kehossa tunnu tällä hetkellä minkäänlaisia kipuja!

Mitään puhtaita ranking-tavoitteita en ollut tällä kaudelle asettanut, vaan vuoden alussa kaikki keskittyminen oli olympialaisissa. Rehellisesti sanottuna tilanne ei kuitenkaan näyttänyt mitenkään valtavan hyvältä alkuvuonna, kun oma rankingini sahaili noin 140 tienoilla ja Henri Kontisenkin ranking putosi yli kolmenkymmenen helmikuussa. Pelkästään olympilaisten näkökulmasta katsoen saattoikin olla suorastaan onni, että pelit laitettiin maaliskuussa tauolle ja olympialaisia siirrettiin vuodella eteenpäin.

Kauden ensimmäinen kisavoitto helmikuussa Sem Verbeekin kanssa.

Monelta muulta kantilta ajateltuna maaliskuun tilanne oli tietysti kuitenkin ennennäkemätön ja valtavan kurja, ja itsekin vietin kaksi kuukautta lähes pelkästään kotioloissa mailakassin pysyessä vaatehuoneen perukoilla. Ja menihän siinä sitten luonnollisesti vähintään kuukausi ennen kuin treenaamisen aloittamisen jälkeen peli alkoi taas tuntua siltä, miltä sen pitääkin. Ja hyviä tuloksia piti sitten vielä odotella aina syyskuulle asti. Tauon voi siis ajatella sekä antaneen keholleni ja mielelleni aikaa levätä, mikä saattaa lisätä terveitä pelivuosia myöhemmälle osalle uraa, että toisaalta muodostuneen taas yhdeksi hidasteeksi nousussani kohti top-100 -sijoitusta. Rankingpisteet jäädytettiin ensin moneksi kuukaudeksi, eikä pelien jatkuttuakaan kenelläkään putoa pisteitä pois ennen vuoden 2021 maaliskuuta, mikä hidastaa luonnollisesti ylöspäin kapuamista.

Kaikkien tämän vuoden tapahtumien jälkeen voin kuitenkin olla jopa ihan tyytyväinen myös ranking-kehitykseeni juurikin tosi hyvän loppuvuoden myötä. Tottakai ideaalitilanteessa olisin voittanut syksyllä pari finaalia enemmän, jolloin top-100 voisi olla realismia, mutta rankingkehitykseni on kuitenkin ollut täysin oikeansuuntaista koko paluun ajan. Vuonna 2017 päätin kauden lukemaan 665, vuonna 2018 lukemaan 187, vuonna 2019 lukemaan 144 ja nyt vuonna 2020 lukemaan 113. Suunta on siis täysin oikea, vaikka tuntuu, että mutkia matkalla on riittänyt ja nousu on ollut hitaampaa kuin paluuta aloittaessani uskoin. Ensin 2017 terveyshuolet viivästyttivät kilpailemisen aloittamista, sitten 2019 ITF-kisojen pisteet jätettiin laskematta, jolloin Challengerien sisäänpääsy tiukentui ja nyt vielä tämä koronatauko tuli sekoittamaan pakkaa.

Kauden toinen kisavoitto Biellassa Szymon Walkowin kanssa syyskuussa.

Mutta joka tapauksessa ensi kautta ajatellen ranking-tilanteeni on nyt aika herkullinen, sillä pisterakenteeni myötä minulla on heinäkuun puoliväliin mennessä puolustettavana lähes naurettavat 16 pistettä 868 pisteen kokonaissaldostani! Varsinkin maaliskuusta eteenpäin rankingini tulee siis parantumaan jopa itsestään, kun muilta pelaajilta alkaa väkisinkin pudota vuoden 2019 pisteitä, minkä lisäksi lienee epätodennäköistä, etten nykyisellä pelintasollani saavuttaisi minkäänlaista menestystä puoleen vuoteen. Voisikin jopa sanoa, että jos ei top-100 ranking ole totta ensi keväänä, niin silloin on jotain mennyt pahasti pieleen.

Pelkkää rankingia ei kuitenkaan kannata tuijottaa, kun miettii tavoitteita. Pelillisesti olen tänä vuonna kehittynyt erityisesti henkisellä puolella siten, että osaan nauttia pelistä enemmän kuin vuonna 2019, mikä puolestaan näkyy parempana suorittamisena ratkaisuhetkillä ja tietynlaisena perustason ylläpitämisenä matsissa kuin matsissa. Verkkopeliin ja sen tasaisuuteen on tullut selvää edistystä. Takakentältä ja palautuksissa olen puolestani kehittynyt monipuolisuudessa sekä nelinpeliin tärkeänä liittyvässä lyönnin kovuudessa, ja saankin palloon tarvittaessa selvästi enemmän vauhtia varsinkin kämmeneltä. Ja tuo vauhti oli myös kehityskohteena kakkossyötössä, jonka voittoprosentit ovat ilahduttavasti kasvaneet viime vuodesta. Silti sanoisin, että nyt kun nelinpelin kokonaispakettini alkaa olla kohtuullisen hyvällä tasolla, on syöttö se suurin kehityskohde ensi kaudelle. Erityisesti painoa ja tarkkuutta sekä tasaisuutta tarvitaan vielä lisää selvän tasonnousun aikaansaamiseksi.

Kauden kolmas kisavoitto Bratislavassa Emil Ruusuvuoren kanssa marraskuussa.

Yksi mielenkiintoinen analysoinnin kohde on myös kauden aikaiset peliparit. Lyhyen kauden takia pelasin vain 14 kilpailua, mutta eri pelipareja minulla oli yhteensä 10, mitä voidaan pitää varmaan jollain tasolla jopa ennennäkemättömänä tilastona. Menestys alati vaihtuvan parin kanssa ei ole mikään itsestäänselvyys, mutta olen näköjään onnistunut ainakin siinä, ett moni pelaa juuri minun kanssani parasta peliään. Toisaalta vakioparin puuttumista voi kyllä pitää jonkinlaisena tavoitteen täyttymättömyytenä, sillä kyllähän menestys olisi voinut olla vielä parempaa, jos olisi voinut hioa yhteispelin täyteen iskuun saman parin kanssa pelatessa.

Koska pelaan tennistä ammatikseni, myöskään taloudellisia tavoitteita ei voi täysin sivuuttaa menestystä analysoidessa. Koronatauko toi aikamoisia haasteita urheilijoiden talouteen, sillä tulot tippuivat moneksi kuukaudeksi, eikä jatkon ennustaminenkaan ollut ihan yksinkertaista. Palkintorahat ATP-kisoista putosivat osaltani viime vuodesta, eikä Finnish Touriltakaan tullut läheskään samanlaista pottia kuin edellisinä vuosina. Lisätienestejä ei ollut tänä vuonna ollenkaan saatavilla myöskään esimerkiksi Saksan liigoista, jotka peruttiin niin kesältä kuin talvelta. ATP maksoi kuitenkin onneksi pari kohtuullisen kokoista tukisummaa pelaajille kesän aikana, minkä lisäksi kevään Davis Cupista ja kotimaisesta Tennisliigasta on saanut kerättyä elantoa. Kaiken kaikkiaan tällä tasolla rikastuminen on kuitenkin vielä kaukainen haave, mutta toisaalta saapahan olla onnekas, että pystyy ylipäätänsä pelaamaan!

Kaiken kaikkiaan kääntäisin tämän vuoden kokonaisarvion loppujen lopuksi kuitenkin positiivisen puolelle. Näissä olosuhteissa pärjäsin mielestäni varsin hyvin, ja mahdollisuudet tavoitteiden täyttämiseksi – Tokio ja top-100 – ovat ensi vuonna varsin realistiset. Treenijakso ensi kautta silmällä pitäen alkaakin jo ensi maanantaina, sillä haluan olla varma, että olen vuonna 2021 täysin valmis tavoittelemaan tuota isoa menestystä. Kisakalenterista ei harmittavasti ole vieläkään mitään tietoa, joten ensi kauden suunnitelmista en vielä osaa sanoa tarkemmin, mutta päivitän kyllä tuota tietoa tännä varmasti heti kun jotain selviää. Ja päivitystä myös treenikentiltä tulevilta viikoilta on varmasti tiedossa myös!

4 thoughts on “Tenniskauden 2020 yhteenvetoa

  • Kiitos kuluneen vuoden kirjoituksista, olen seurannut blogiasi ihan ensimmäisestä alkaen, jolloin se oli eriniminen ja siitä on jo aika kauan. Löysin sen silloin puolivahingossa ja ymmärsin heti, että tämä on se, joka kertoo tennisammattilaisen arjesta eri lailla ja tavalla, joka kiinnostaa yllättävän suurta joukkoa. En halua arvostella muiden pelaajien blogeja vähääkään, mutta aika moni niistä on hieman kliinisiä ja niiden sisältö usein informatiivinen, mutta ei kovin kiinnostavalla tavalla. Toivoisin, että nyt, kun on pieni paussi, niin kertoisit hieman nykypäivän välineistä. Palloista olet kirjoittanut paljon, mutta mailoista et juuri ollenkaan. Ymmärrän, että ammattilaisen on hankalaa vertailla eri mailamerkkejä keskenään, mutta olisi mielenkiintoista kuulla esimerkiksi, kuinka vaikea tilanne mailan vaihto toiseen on ammattilaisen näkökulmasta.

    • Jes, mahtavaa kuulla, että blogin lukeminen kiinnostaa sinua ja isompaakin joukkoa! Usko tai älä, mutta mailapostaus on tulossa ihan lähiaikoina, kun joudun itsekin pohtimaan ensi kauden välinevalintoja. 🙂 Taisin jo aiemminkin tämän blogin alkuaikoina lupailla kirjoittavani mailoista laajemman kirjoituksen, ja tämä hetki on siihen tosiaan erinomainen mahdollisuus.

  • Suuret kiitokset näistä kirjoituksista, niitä on ollut ilo lukea! Mukavaa myös nähdä, kuinka kova työ tuo hyvää tulosta. Muutama aihe on, joista olisi kiinnostavaa kuulla lisää. Hiukan sivusit syötön palautusta jossain aiemmassa kirjoituksessasi. Mutta kiinnostaisi tietää, kuinka paljon etukäteen päätät, mitä teet palautuksessa eri tilanteissa, ja sovitteko niistä parin kanssa etukäteen. Syöttäjähän koittaa tehdä asian vaikeaksi, mutta varmaankin voi olla eri ajatuksia ykkös- ja kakkossyötön palautuksiin yms. Toinen kiinnostava asia on tuo ammattilaisuuteen liittyvä raha. Haluaisitko kertoa edes suuntaa-antavia lukuja vuoden liikevaihdosta, ja mahdollisesti myös eri kulujen ja tulolähteiden suuruusluokista? ATP:n sivuilta löytyvä tieto YTD Price Money:sta ei taida kattaa kovinkaan suurta osaa liikevaihdosta. Toki on ymmärrettävää, että ihan kaikkia yksityiskohtia ei halua/voi kertoa. Tsemppiä vuoteen 2021, toivottavasti top100 ranking menee rikki heittämällä ja pääset mukaan ATP/GS/Olympia-kahinoihin!

    • Kiva kuulla, että olet löytänyt blogini ja vielä nauttinut sisällöstä! Kiitos myös hyvästä kommentista ja kysymyksistä!

      Tuo palauttaminen varsinkin nelinpelissä on kieltämättä oma taiteenlajinsa. Suurimmassa osassa tilanteita varsinkin ykkössyötöissä palautussuunta tulee päätettyä vasta itse tilanteessa eli reagoimalla vastustajan syöttöön ja verkkopelaajan liikkeeseen. Poikkeuksen tekee kuitenkin lobbipalautus, joka pitää mielellään päättää etukäteen, jotta voi valmistautua eri otteella kuin yleensä. Etukäteen skouttaamalla voi yrittää selvittää vastustajien syöttämisen lempikuvioita, jolloin päätös palautuksen suunnasta tulee tehtyä ehkä vähän enemmän tiedolla kuin puhtaalla reaktiolla, mutta koska aikaa on niin vähän niin monesti on minusta tärkeintä luottaa siihen, mitä silmät ensimmäisenä näkee.

      Kakkossyötön palautuksessa jotkut pelaajat tykkäävät sopia etukäteen parinsa kanssa esimerkiksi sen, että palautus tullaan lyömään linjaa pitkin. Näin palauttajan kaveri voi verkolla siirtyä peittämään enemmän kenttää keskeltä. Itselleni tuo ei toimi ihan niin hyvin varsinkaan palauttajan roolissa, sillä koen silloin turhaa pakkoa/painetta onnistua linjapalautuksessa ja tilanteen soveltaminen jää vähäisemmäksi. Saatan toki joskus itse omassa mielessäni päättää lyöväni linjaa jos mahdollista, mutta en yleensä jaa sitä parilleni, ettei minun ole ikään kuin pakko lyödä linjaa jos syöttö onkin sellainen, josta linjaa lyöminen on hankalaa. Toivottavasti tämä vähän selvensi asiaa!

      Toinen pointtisi rahasta on myös tosi mielenkiintoinen. Mulla on tottakai olemassa tarkat tiedot esim. 2019 budjetista ja toteumasta verottajaa ja itseäni varten. Varmistan kuitenkin vielä parilta taholta onko noiden lukujen avaaminen ihan sellaisenaan ok vai pitääkö vähän ”sumentaa” joitakin summia. Mutta jos julkistamisessa ei heidän kantiltaan ole esteitä niin voisin tätä avata lähitulevaisuudessa ihan omassa kirjoituksessaan! Kiitos siis ideasta!

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.