Rooma CH80 R16, Heliövaara/Glasspool – Giallanza/Iannini 6-1, 6-3

Eilisen tiistain sateet siirsivät avauskierroksen ottelumme tälle päivälle, mutta ottelun lopputulokseen sillä ei juurikaan ollut vaikutusta. Paikallinen villikorttipari ei selvästikään kuulunut tasollisesti CH-kisoihin, joten matsin voittajasta ei missään vaiheessa ollut epäselvyyttä. Keskinkertainenkin suoritus riitti tänään voittoon, ja katseet voikin nyt kääntää tulevaan kvartsiin tuttua jenkkiparia Galloway/Lawson vastaan.

Italian sää ei siis ole ollut ihan niin keväinen kuin olisi voinut toivoa, sillä sateet vesittivät pelit osittain sunnuntaina, melkein kokonaan maanantaina ja eilen tiistainakin osittain. Jotenkin maallikkona sitä ajattelisi, ettei Roomassa kovin paljoa keskimäärin sada, mutta wikipedia osasikin kertoa, että vuotuinen sademäärä on täällä keskimäärin niinkin paljon kuin 800mm, mikä on itse asiassa enemmän kuin vaikkapa Helsingissä (682mm) tai jopa Lontoossa (557mm). Niin se matkailu avartaa!

Joka tapauksessa saimme kuitenkin pari treeniä alle sunnuntaina ja vaikka maanantai meni fysiikkaa treenatessa niin eilen löimme Lloydin kanssa taas hyvät bollaukset ennen kuin kävin illalla vielä syöttelemässä. Syöttö on tuntunut tosi hyvältä Marseillen kisasta lähtien, mutta nyt vähän on noston kanssa ollut taas hakemista ja jotenkin syöttämisen laatu on laskenut. Treenaan monesti syöttöä niinkin perinteisellä kuviolla, että laitan syöttöruutuihin yhteensä kuusi pallopurkkia pystyyn, yksi kuhunkin kulmaan ja molempiin ruutuihin vielä yhdet keskelle ruutua simuloimaan päin-syöttöä. Yleensä haen osumat pallopurkkeihin syöttämällä vain ykkössyöttöä ja keskimäärin kaikki kuusi pallopurkkia on kaadettuna noin 60-70 syötön jälkeen.

Eilen tein kuitenkin oman negatiivisen ennätykseni, sillä tarvitsin yhteensä 162 syöttöä kaikkien purkkien kaatamiseen. Jotenkin syöttämisen rytmi vähän vaihteli liikaa, vartalon kierto ei ollut ihan hallussa, ja noston paikkakin siis heitteli. Pallo kyllä lähti ihan kivalla vauhdilla, mutta joskus tulee vaan niitä päiviä, kun ei vaan osu maaleihin. Täytyy siis varmaan jatkaa syöttötreeniä taas viimeistään huomenna, mutta pitää kyllä osua pallopurkkeihin vähän nopeammin, ettei olkapää mene enää pahemmin jumiin… Ennätykseni kuuden pallopurkin kaadossa on muuten 27 syöttöä ja siitä saa mielellään yrittää käydä laittamassa paremmaksi! 😉

Tänään keskiviikkona sateet siis kuitenkin pysyivät poissa Rooman yltä, ja pääsimme pelaamaan ensimmäisen kierroksen otteluamme. Tasoero meidän ja vastustajien välillä oli kuitenkin alusta asti valtava, joten otettuamme nopeasti 5-0 -johdon aloimme vähän hakemaan normaalista poikkeavia ratkaisuja treenimielessä ja virheitä tulikin pari tavallista enemmän. Jotenkin vastustajien todella hiljaiset syötöt parilla virhepompulla höystettynä sekoittivat palautukseni täysin toisen erän alussa, mutta ei sekään sentään lopputulosta juuri muuttanut. Sen kummemmin tämä matsi ei siis tunteita herättänyt suuntaan tai toiseen, mutta pääasia toki on, että kisat jatkuu.

Ja kisat siis jatkuvat kvartsilla jenkkiparia Galloway/Lawson vastaan huomenna tai huomiselle ennustettujen sateiden takia todennäköisemmin vasta perjantaina. Pelasimme Lloydin kanssa jenkkejä vastaan viimeksi Biellassa helmikuussa, ja muutenkin heidän kanssaan on tullut paljon treenattua, joten tiedossa on, mitä tuleman pitää. Molemmat pelaajat hyökkäävät hanakasti verkolle ja pyrkivät syöttöjen jälkeen ottamaan verkon läheltä kiinni. Vasenkätinen Lawson on pelaajista verkolla ehkä aavistuksen parempi, kun taas Galloway on selvästi parempi palautuksissa ja takakentältä. Meillä on kuitenkin tiedossa pari selkeää kuviota, joilla jenkkien peliä voi horjuttaa. Syöttö- ja palautuspeli tulee kuitenkin taas olemaan aika tärkeässä roolissa, sillä vaikka massalla pelataan, niin olosuhteet ovat esimerkiksi viime viikon Belgradiin verrattuna todella paljon nopeammat.

Toivottavasti kvartsiin löytyy sekä minulta että Lloydilta hyvä itseluottamus päälle alusta alkaen, sillä voittavia ratkaisuja tarvitaan, kun vastustajat päivä päivältä kovenevat. Huomenna ottelumme jenkkiparia on ohjelmassa päivän toisena matsina klo 11 jälkeen kunhan sade vaan pysyy loitolla. Sitä odotellessa voi nautiskella paikallisesta ruokakulttuurista, joka on kyllä ihan viimeisen päälle.

5 thoughts on “Rooma CH80 R16, Heliövaara/Glasspool – Giallanza/Iannini 6-1, 6-3

  • Hei,

    ja onnittelut voitosta. Mainitset, että vastustajat eivät olleet CH-tasoa. Miten yleistä muuten on, että kisaan pääsee mukaan villillä kortilla ns. täytepari, jonka taso/ranking ei muuten riittäisi?

    Usein tulee myös ihmeteltyä neluriparien kokoonpanoa ja erityisesti vaihtuvuutta. Avasit osaltasi tätä kuviota joku viikko sitten mainiolla tarinallasi, mutta miten muutoin se esim. ATP-tasolla menee? Eli esim. jos jollain normi singelipelaajalla on mahdollisuus ja halu pelata joku yksittäinen neluri, niin millä tavoin pari yleensä löytyy jos etukäteen ei ole mitään sovittu eikä vakiparia ole? Joutuuko yksinkertaisesti itse kontaktoimaan eri pelaajia vai onko peräti joku ilmottautumislista, mistä voi tsekata tarjolla olevia? Kiinnostaisi tietää kun joskus näyttää siltä, että jollainen pelaajalla pari vaihtuu turnauksesta toiseen. Koskee myös sekanelipeliä. Miten tuo kuvio oikein menee?

    Ja kiitokset jälleen kerran hyvistä taustatarinoistasi!

    • Kiitos onnitteluista ja erinomaisesta kommentista!

      Villinkortin pelaajille ei tietääkseni ole mitään rajoituksia, muuta kuin ATP-kisojen alaikäraja, joten periaatteessa kuka vaan voi sen WC-paikan saada. Veikkaisin, että esimerkiksi nyt täällä Roomassa nelinpelin kolmesta villistä kortista kaksi oli jaettu Italian tennisliiton toimesta, kun taas järjestävä seura sai antaa sen kolmannen villinkortin omille pelaajilleen. Ja näköjään omalla seuralla ei ihan tämän tason pelaajia löytynyt repertuaarista. ATP-tasolla wc-paikat harvoin menevät kovin heikoille pelaajille, mutta silloin tällöin muutaman kerran vuodessa näkee kyllä näitä aika jokeripelaajia CH-tasollakin varsinkin nelinpelissä. Futuret ovat sitten vielä asia erikseen, mutta ei tämä nyt siis ihan poikkeuksellista siis ole.

      Mitä tulee nelinpeliparin löytämiseen niin kyllähän se ensi kädessä toimii niin, että itse kontaktoit muita pelaajia ja yrität löytää sopivan parin. Aika nopeasti sitä oppii tuntemaan monet pelaajat tourilla ja kontakteja sitä kautta syntyy. Esimerkiksi ensi viikolle minulle on tullut jo kahdeksan eri kyselyä, kun muut pelaajat huomasivat, että vakioparini Glasspool pelaa Estorilissa Murrayn kanssa ja ajattelivat, että olen siis ilman paria viikon verran.

      ATP:lla on kuitenkin pelaajille myös oma PlayerZone-nettiportaali, josta löytyy tarkemmat tiedot kisoista ja jossa ilmoittaudutaan kisoihin jne, ja tuolla sivustolla on lisäksi oma ”Find partner” -osastonsa. Esimerkiksi ensi viikon Munchenin kisaan tuolla ”Find partner” -listalla oli viisi nimeä, jotka etsivät paria; kaksi kaksinpelaajaa ja kolme nelinpelaajaa. Mutta sanoisin silti, että tuo ”Find partner” -lista on useimmiten käytössä niillä pelaajilla, joiden kanssa kovin moni muu ei halua pelata ja jotka eivät siksi löydä paria kovin helposti, minkä lisäksi siellä näkyy joskus harvoin huippunimiäkin, jos heidän vakioparinsa on esimerkiksi parin kisan ajan sivussa tulevista kisoista.

      Nykyään ATP-kisoihin ilmoittautuminen myös nelinpeliin päättyy jo 14 päivää ennen kisan alkua eli ajoissa pitää olla liikkeellä pareja selvitellessä. Ja parhaiten siinä onnistuu siis kysymällä ihan suoraan tuntemiltaan pelaajilta.

      • Kiitos Harri perusteellisesta vastauksesta. Hienoa, että ehdit laajentaa lajifanin tennistietämystä myös tuloslukujen taustalle. Tsempit tuleviin taistoihin!

  • Kiinnostava kommentti noista parinmuodostuksista ja selkeasti tuo 8 kyselya kertoo etta nousujohteinen pelisi on huomioitu pelikavereiden kirjanpidossa!

    Penkkiurheilijan kommenttina noista villikorttipareista etta poikkeuksen saantoon muodostanevat Doha, Dubai suunnan kisat joissa ainakin yksi villikorttipari on loytynyt paikallisista tai muista Maghreb-maiden pelaajista ja joiden kisailotulitus ei yleensa ole pitkalle kantanut. Vahan samaan tapaan myos Bastadissa on taidettu antaa 300+ rankingin pelaajille ainakin takavuosina villeja kortteja ja tulos melko sama.

    Samainen penkkiurheilija on tutkinut myos kiinnostuksella tulevan viikon Munchenin nelinpelin entry-listaa. Nyt 3 paria ulkona ja 2 re-rankingia. Heraa kysymys etta kun noissa re-rankingeissa ovat ehka Skupskit ja Dodig (sita internet ei kerro, vain mitka parit ovat vetaytyneet), niin aukeaisiko tuollaisen portin kautta mahdollisuus olla osa re-rankingia? Tietenkin tilanne on hankala koska on pari jo CH-kisaan ja entry-listallakin, mutta kuten nyt Lloydin parinvaihdossa ATP-kisaan syy mahdolliseen parin- ja kisanvaihtoon varmaan olisi olemassa. Toki tietenkin pieni mahdollisuus on viela etta Emilinkin kanssa voitte paasta paasarjaan, penkkiurheilija istuu sohvalla etunojassa odottamassa lauantain kaavioita.

    Tsemppia matsiin oli se tanaan tai huomenna, CH80-kisaan taso edessa on todella kivenkova!

    • Hyvä kommentti taas, kiitos! Tuo Munchenin lista on tosiaan elänyt jo aika paljon, mutta repair-statusta ei kerro myöskään pelaajien portaali. Eli en tiedä minäkään miten monta vetäytymistä on todellisuudessa tullut ja miten kaukana ollaan siis Emilin kanssa pääsarjapaikasta.

      Joka tapauksessa ensi viikolla on joku kisa tiedossa varmasti, joten hyvällä fiiliksellä mennään kohti tämän päivän matsia. 💪

Comments are closed.