Munchen ATP250 – Kevätsäätä ja treeni-intoa

Viime torstain matsitappio Roomassa jäi kyllä harmittamaan, mutta onneksi jo samana iltana tuli hyviä uutisia Munchenin suunnalta, sillä pääsimme Emilin kanssa peräti 6. varasijalta viimeisinä mukaan kisaan. Treenipäivät Roomassa vaihtuivatkin siis lepo- ja matkapäivään, ja nyt alla onkin jo useampi harjoitus Saksan maalla. Ensimmäinen matsi on todennäköisesti ohjelmassa tiistaina, jolloin saamme vastaamme 2. sijoitetut aussit Peers/Saville.

Yllätys oli tosiaan siis suuri, kun ilmoittautumislista Muncheniin alkoi torstaina valumaan reilusti alaspäin. Pidin kuudennelta varasijalta mukaan pääsyä erittäin epätodennäköisenä, joten olin jo sopinut pelit Göranssonin kanssa CH-kisaan ja lähes unohtanut koko Munchenin kisan olemassaolon. Mutta se oli itse asiassa nimenomaan Göransson, joka sitten torstai-iltana vinkkasi, että paikka Munchenissä alkoi olla aika lähellä, ja lopulta sopivan onnekkaasti myös pari varasijoilla edellämme olevaa paria jätti paikan ottamatta vastaan. Lisäksi ilmeisesti useampikin kärkipari oli ilmoittautunut tämän viikon kisoihin vähän sillä asenteella, että jos pelit eivät kulje Monte Carlossa tai Barcelonassa, niin onpahan jotain pelattavaa ennen Madridin ja Rooman masters-kisoja.

Paikka ATP-kisassa on tässä vaiheessa uraa aina parempi juttu kuin paikka CH-kisassa, joten Göranssonkin ymmärsi tilanteen täysin eikä ollut ollenkaan pahoillaan, vaikka suunnitelmat myös hänen osaltaan menivät uusiksi. Sama tilannehan se voi joskus olla edessä hänelläkin, ja kyllähän tämänkaltaista priorisointia on pakko harrastaa, jos meinaa rankingissa päästä ylöspäin. Pidinkin siis perjantain lepopäivänä ennen kuin lensin lauantaiaamuna Lufthansan suoralla lennolla Muncheniin.

Tämä Munchenin kisa on kyllä tuntunut heti todella kivalta tapahtumalta, ja ainakin pelaajana on helppo nauttia viimeisen päälle järjestelyistä. Perinteisesti tähän aikaan vuodesta Munchenissä on välillä ollut aika viileääkin säätä, mutta nyt aurinkokin on paistanut pilvettömältä taivaalta. Ja kun huippulaatuisten puitteiden lisäksi vielä kaikki tapaamani kisan järjestelyihin osallistuvat ihmiset ovat olleet todella ystävällisiä niin tämä kisa menee kyllä aika lähelle kärkeä parhaimpina ATP-kisoina, missä itse olen ollut mukana.

Mutta pelkästään puitteista täällä ei siis suinkaan toki olla nautiskelemassa, vaan tarkoituksena on tottakai hakea menestystä. Treenikuviot ovat tällaisilla viikoilla aina hieman erilaisia kuin yleensä, kun parina on puhtaasti kaksinpeliin keskittyvä pelaaja, mutta onneksi treeniseuraa on silti löytynyt mukavasti. Löimme eilen Anrdey Golobevin kanssa reilun tunnin illalla ja tänään pelasimme Andrej’n kanssa parina treenimatsin Molchanov/Skugor -paria vastaan. Lisäksi tein vielä hyvän puolen tunnin syöttötreenin iltapäivällä ja tällä kertaa pallopurkitkin kaatuivat vähän paremmin kuin edellisellä kerralla Roomassa. 🙂

Munchen sijaitsee reilut 500 metriä meren pinnan yläpuolella, minkä kyllä huomaa pelatessa pallon liitäessä aavistuksen pidemmälle ja nopeammin ilman halki kuin yleensä. Kentät ovat vuodenaikaan nähden ihan kivassa kevätkunnossa, mutta pohja on kyllä selvästi pehmeämpi kuin esimerkiksi Roomassa. Voisikin siis kuvitella, että täällä pärjää sellaiset pelaajat, jotka osaavat tykittää lyöntejään kovaa kulmasta kulmaan, sillä vaikka kenttä on hidas niin läpilyöntejä kyllä pystyy lyömään. Nelinpelissä tuo tarkoittaa sitä, että peli on ehkä aavistuksen nopeampaa kuin massalla yleensä, minkä pitäisi ainakin omaan gameplaniin sopia ihan kivasti.

Ensimmäisen kierroksen vastustajiksemme arpoutui siis kakkossijoitetut aussit, Peers/Saville. Varsinkin Peers on varmasti suomalaisille tennisihmisille tuttu nimi Henri Kontisen monivuotisena parina, mutta Saville sen sijaan on hieman uudempi tuttavuus kiertueella noustuaan rankingissa ylös lähinnä viime vuoden Australian avointen finaalipaikan myötä. Molemmat pelaajat ovat minullekin kohtuullisen tuttuja, sillä Peersin pelejä on luonnollisesti tullut katsottua telkkarista aika monta kertaa, mutta pelasinpahan myös pari vuotta sitten Kontinen/Peers -paria vastaan yhden matsin Suomen Tennisliigassakin. Savillea vastaan olen puolestaan pelannut challengereissa vuonna 2019 pariin kertaan.

Aussit pelaavat perinteistä aika suoraviivaista ja verkolle nousevaa nelinpeliä, mutta mitenkään kädettömiä he eivät ole myöskään takaa. Molemmilla on lisäksi hyvä syöttö, johon löytyy tarvittaessa myös kierrettä, joten massalla täytyy varmaan hieman varioida omaa palautusasemaansa löytääkseen optimaalisen etäisyyden takarajasta. Voisin kuvitella, että meidän kannattaa Emilin kanssa pyrkiä pelaamaan hyvin paljon pisteitä niin, että Emil on takakentällä ja minä verkolla, koska silloin molempien vahvuudet pääsevät parhaiten esille.

Ehkä isoin kysymysmerkki pelissämme onkin yllättäen se, että kummassa ruudussa meinaamme kumpikin palautuksemme aloittaa. Aikaisemmin olemme aina pelanneet Emilin kanssa niin, että hän pelaa ykkösruutua ja minä kakkosta, mutta viime aikoina olen itse pelannut lähes pelkästään ykkösruutua ja se puoli tuntuukin nyt luontevammalta. Emilille palautuspuolella ei tuskin ole sen suurempaa väliä, joten varmaan päätös pitää tehdä minun lähtökohdistani. Mutta voi olla, että sitä päätöstä odotellaan aina tiistaille asti ja ainahan sitä voi erän jälkeen myös muuttaa. 😊

Joka tapauksessa todella innoissaan odotan tiistain matsia, sillä on ensinnäkin superkivaa päästä taas pelaamaan yhdessä Emilin kanssa, minkä lisäksi on keskimääräistä kivempaa myös pelata isoista pisteistä näissä ATP-kisoissa. Auf geht’s!

One thought on “Munchen ATP250 – Kevätsäätä ja treeni-intoa

  • Tsemppiä ja hienoa kun pääsitte sisään tuonne. Toivotaan myös ettei Emiliä enää vaivaa viimeviikkoinen.

    Aika vaisusti ovat molemmat aussit pelanneet tällä kaudella. Sinun ATP-saldosi paras teistä.

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.