Moskova ATP250 SF, Heliövaara/Middelkoop – Behar/Escobar 6-7(4), 6-3, 10-8

Wow ja vamos! Finaalipaikka on totisinta totta ja minkä esityksen jälkeen! Omalta kohdaltani lähes virheetön matsi, ja henkisesti ihan mielettömän onnistunut suoritus. Olemme Matwen kanssa aika kova tiimi, sillä täydennämme toisiamme upeasti kentällä, ja tänään tuo oli avain voittoon. Race-listan tiimi numero 11 kumoon, ja huomenna pelataan siis isoista pokaaleista paria Brkic/Cacic vastaan.

• 

• 

---

Torstain kvartsimatsi oli omalta osaltani aika selviytymistaistelua, mutta sen jälkeen on kyllä tullut tehtyä paljon asioita oikein. Kroppa ja mieli oli tuolloin todella väsyneen oloinen, mikä helposti johtuu siitä, että viettää niin paljon aikaa sisätiloissa ja kännykän sekä läppärin äärellä. Niinpä päätin perjantaina laittaa älylaitteet isoksi osaksi jäähylle ja suunnata aamupäiväksi ulkoilemaan. Parin tunnin kävely aurinkoisessa Moskovassa teki hyvää, ja tulipahan samalla nähtyä uusi nähtävyyksiäkin. 😊

• 

• 

---

Emme kuitenkaan suinkaan pitäneet kokonaista vapaapäivää perjantaina, mutta treeniosio oli erittäin spesifi ja tarkoituksella vain reilun tunnin mittainen. Löimme lyönnit nopeasti läpi vartissa, minkä jälkeen haimme pallokorin ja aloimme jakaa tosillemme kädestä erilaisia variaatioita syöttäjän partnerin kohtaamista palloista. Myös lobbien hakemista ja pallon tappamista verkolta treenattiin yhteensä hyvät puoli tuntia. Loppuun vielä vartti tehokasta syöttelyä tekniikan puhdistamiseksi ja olkapään saamiseksi liikkeelle, ja homma oli valmis. Illalla keskityin näyttöjen sijasta kirjaan, pidin hotellihuoneen tarkoituksella tavallista pimeämpänä ja rauhoitin kropan lopulta vielä kuumalla kylvyllä. Ei ihme, että uni maistui viime yönä tavallista paremmin!

• 

• 

---

Tänään lauantaina mieli olikin heti aamusta virkeänä. Suuntasimme kentille protokollaan kuuluvan koronatestin ja aamupalan jälkeen puoli kymmeneltä, ja löimme hyvän lämmittelyn jälkeen lyönnit läpi noin kello 10.50-11.30. Tällaiset päivän ensimmäiset ottelut ovat suosikkejani, sillä päivän voi suunnitella tarkasti etukäteen, eikä edellisten matsien venymistä tarvitse odotella. Treenin jälkeen vielä nopea suihku ja mailojen viritys ennen kuin olimme valmiit klo 12 alkavaan otteluumme.

Kun ottelu alkoi, niin englantilainen sanoisi, että, ”we were firing on all cylinders”. Ajoitus oli suorastaan täydellinen ensimmäisestä palautuksesta lähtien ja otimmekin murron Escobarin syötössä heti ottelun avausgamessa. Eikä syötön kulkemisestakaan ollut tänään epäselvyyttä, lähes pelkkiä ykkösiä kenttään, eikä vastustajilla ollut mitään mahdollisuuksia. Erän olisi periaatteessa pitänyt ratketa jo 4-2 -johdossamme, kun pelasin Beharin syötössä 40-40 -tilanteen breikkipallossa huippupisteen, mutta Matwen helpohko etukentän rystytappo jäi kun jäikin verkkonauhaan.

Fiilis oli kuitenkin edelleen positiivinen, eikä erän voittajasta näyttänyt olevan epäselvää. Oma syöttöni 5-4 -tilanteessa käänsi kuitenkin pelin. Matwelle tuli harmittava iskuvirhe ensimmäiseen pisteeseen, mutta sen jälkeen pelasimme kolme hyvää pistettä ja saimme kolme eräpalloa. Ensimmäisessä verkkonauha oli kuitenkin kiusanamme, toisessa vastustajat pelasivat erinomaisesti ja kolmannessa ykkösvolleyni ei vain noussut verkon yli Escobarin hyvän palautuksen jälkeen. Oli jotenkin erikoista hävitä tuo game, sillä syötin 6/7 ykköstä kenttään kovalla vauhdilla ja olimme olleet tuohon mennessä ottelussa niin paljon parempia. Mutta vastustajille kyllä hatunnosto fiksusta peliliikkeestä lobbipalautuksineen ja loppuun asti yrittämisineen.

Tilanne oli siis 5-5, vaikka olimme voittaneet selvästi vastustajia enemmän pisteitä. Oma mielentilani oli kuitenkin valtavan positiivinen, sillä en mielestäni ollut edelleenkään pelannut ottelussa kuin oikeastaan yhden epäonnistuneen pisteen. Seuraavat gamet olivat molemmille tiimeille helppoja pitoja ennen kuin oli tie breakin vuoro. Siinä oli pakko antaa kyllä taas pisteet vastustajille, jotka laittoivat jokaisen ykkössyötön sisään sekä pistivät meille paljon painetta palautuksillaan. Lopulta eräpallossa kämmeneni jäi verkkoon ja erä siis heille 6-7(4).

Mutta matsi ei ollut suinkaan ohi. Nautin jotenkin kentällä olosta erätappiosta huolimatta, ja Matwekin alkoi saada konettaan toden teolla käyntiin ensimmäisen syötönpidon sisältämän parin kunnon karjaisun jälkeen. Yrittämisemme palkittiin lopulta 2-1 -johdossa, kun saimme Beharin syöttövuorossa erän ainoan murtopallon, ja hoidimme sen pitkän taistelurallin jälkeen kotiin, vamos! Omat syöttömme olivat edelleen vakuuttavaa tekemistä, ja vaikka 5-3 -tilanteessa Matwen syöttö lipsahtikin 15-30 -tappiolle, niin kaksi erinomaista volleytani, juuri niitä mitä perjantaina harjoiteltiin, hoitivat lopulta erän meille 6-3.

Tällä kertaa vessatauko toisen erän jälkeen oli Matwelle ihan oikeasti tarpeen, mutta ei se ainakaan peliämme huonontanut. Ihan huippualku tie breakiin vei meidät nopeasti 4-0 -johtoon ja tuntui, ettei meitä voi pysäyttää. 5-1 -tilanteessa Escobar pelasi kuitenkin syöttöpisteeni erinomaisesti ottaen yhden minibreikin takaisin, mutta heti seuraavassa pisteessä kaivoin lähes uskomattoman refleksistopparin ja johdimme jo 6-2. 6-3 -tilanteessa Matwelle sattui kuitenkin hieman musta hetki, sillä hän missasi molemmissa syöttöpisteissään pakottamattomat ensimmäiset kämmenet, ja pian puolia vaihdettiinkin 6-6 -tasatilanteessa.

Tuohon kohtaan palautin kuitenkin erinomaisen rystykrossin Matwen hoitaessa pisteen volleylla kotiin. Mutta 7-6 -tilanteessa vastustajat pelasivat jälleen erinomaisesti minun syöttöpisteeni, eikä lobbini Beharin yli ollut riittävän hyvä. Tärkeä hyvä syöttö piti meidät kuitenkin 8-7 -johdossa, mutta Escobar tasoitti samoin hyvällä syötöllä. 8-8 -tilanteessa hän ei kuitenkaan saanut ykköstään kenttään, ja kakkossyötön palautukseni löysi juuri sopivasti puolia vaihtaneiden vastustajien välin, josta Escobar sähläsi rystynsä pokalla leveäksi. 9-8 -tilanteessa oli hyvin odotettavissa, että Behar lobbaa palautuksensa ja niinhän siinä kävikin. Matwen syöttö kämmenpuolen kainaloon oli juuri sopiva, jotta Beharin lobbiin ei tullut ihan riittävästi pituutta, ja pääsin lopulta viimeistelemään finaalipaikan erinomaisella jyrkällä smashillä, joka jaksoi pompun jälkeen aina katsomoon asti. Sekin juuri sitä mitä eilen treenasimme! 🙂

• 

• 

---

Jos tätä päivää ja kvartsiamme vertaa keskenään, niin otteluilla on samankaltaisista lukemista huolimatta aika hurja ero. Tänään olin kentällä nauttimassa joka hetkestä ja tein alusta asti selväksi, että olin ottelussa läsnä. Joskus täytyy itseään vähän kehuakin, joten se miten uskalsin ottaa ohjat omiin käsiini, tulla matsiin sataprosenttisella päättäväisyydellä ja vielä ensimmäisen erän tappiosta huolimatta jatkaa samaa rataa loppuun asti on kyllä omasta mielestäni yksi vuoden parhaista suorituksistani. Olin torstaina niin henkisesti loppu ja kentällä ajoittain niin syvissä vesissä varsinkin syöttöni kanssa, että on suorastaan ihme, miten pystyin tänään pommittamaan pelkästään ensimmäisessä erässä 90% ykkössyötöistäni kenttään. Enkä todellakaan himmaillut.

Syötön lisäksi verkkopeli oli tänään todella terävää, ja pallot kuolivat tappopaikoista todella hyvällä prosentilla. Juuri niin kuin pitääkin. Oli tiedossa, että vastustajat tulisivat käyttämään lobbipalautusta aika runsaasti matsin aikana, mutta alun vakuuttavat smäshini saivat kyllä heidät lopettamaan minun yli lobbaamisen aika nopeasti. Olin jotenkin todella isännän otteilla liikkeellä heti matsin alussa, ja sekös lämmittää mieltä. Epäilyksille ei ollut mielessänikään yhtään tilaa. Voitimme ensimmäisessäkin erässä lopulta kuusi pistettä enemmän kuin vastustajat, joten vaikka tuon erän hävisimmekin, niin olin silti ennennäkemättömän luottavainen oman tiimimme peliin.

Ja onhan se upeaa, miten täydennämme Matwen kanssa toisiamme. Hänellä kävi tänään muutamaan otteeseen aika huono tuurikin matsin aikana, ja häntä selvästi harmitti hävitty ensimmäinen erä, mutta oma roolini oli tänään pitää keskustelumme positiivisena, ja antaa hänelle mahdollisuus taistella itsensä täysillä mukaan peliin. Ja edelleen luottoni häneen oli todella korkealla ratkaisupaikkojen lähestyessä. Matwekin syötti kyllä läpi ottelun erinomaisesti, ja löytyi hänen arsenaalistaan myös pari todella tärkeää palautusta. Ja lisäksi hänen taktiset valintansa olivat kyllä timanttia moneen kertaan. Harmittaa, että lähdin ensimmäisen erän 5-4 40-40 -tilanteessa vaihtamaan hänen ehdottamansa syöttökuvion, mutta ehkä jatkossa uskon sitten häntä jos vastaava tilanne tulee vastaan uudelleen. 😊

­­Voitto tänään tarkoittaa siis sitä, että pelaamme huomenna finaalissa. Ja vaikka tuo oli tietysti viikon tavoite, niin onhan se aina erityinen juttu päästä oikeasti pelaamaan siitä kirkkaimmasta pokaalista. Koko viikko on ollut tosi positiivinen kokemus jo nyt, ja maanantaina luvassa on joka tapauksessa uusi ennätysranking, mutta tekisihän se nyt aika hyvää ottaa vielä se tittelikin sieltä kuleksimasta.

Vastustajamme finaalissa on toinen viimeisen vuoden aikana selvästi ylöspäin nousussa ollut pari Brkic/Cacic. Ei ole kuin kaksi vuotta siitä, kun pelasimme kaikki yhdessä CH-kisoja, mutta nyt sitä sitten kohdataan toisemme ATP-finaalissa. Cacicia vastaan olen kerran pelannut vuonna 2019 Kiinan challengerissä, mutta uskoisin, ettei tuo matsi juurikaan huomenna vaikuta pelaamiseen. Molemmat vastustajista ovat vahvoja ja aggressiivisia palauttajia, ja he viihtyvät hyvin takakentällä. Varsinkin Brkic myös syöttää vahvasti, mutta Cacicin kakkossyöttö meinaa välillä mennä aika varmisteluksi isoissa paikoissa. Eli siihen pitää kyllä iskeä. Lisäksi heitä pitää muutamaan otteeseen kyllä pommittaa verkolla, sillä siinä pelissä heillä on joskus pientä epävarmuutta. Pääasia on kuitenkin keskittyä jälleen kerran siihen kuuluisaan omaan peliin, ja varsinkin syöttämiseen. Jos ne kulkevat niin saamme kyllä ihan varmasti paikkoja murtaa.

Huominen finaali on ohjelmassa keskuskentällä heti naisten finaalin jälkeen ei ennen kello 14.00. Sen jälkeen on minun aika suunnata kotiin, sillä paikka ensi viikon Pietarin kisassa ei tällä kertaa valitettavasti auennut Henri Kontisen kanssa. Eikä Matwekaan enää tarvitse varaparia, sillä hänen vakipartnerinsa Arevalo on Pietarissa pelikunnossa. Myös ensi viikolla pelattavaan Wienin ATP500-kisan karsintoihin olisin lopulta mahtunut, mutta karsinnat alkoivat jo tänään eli sinne ei aikataulullisesti ollut mahdollista mennä. Otan kuitenkin ihan mielellään viikon huilia kotona tämän puristuksen jälkeen, sillä saldossa on jo viisi kisaa peräkkäin, ja kautta on vielä jokunen kisa jäljellä marraskuussa. Alustava kalenteri löytyy tämän sivun oikeasta sivupalkista, mutta tuo saattaa vielä vähän elää tarpeen mukaan.

Huomenna keskitytään kuitenkin täysillä finaaliin, sillä mikäpä olisi mahtavampaa kuin kruunata tämä viikko uran toisella ATP-tittelillä. Joten eiköhän laitetaan kaikki peliin ja otetaan homma omiin käsiin. Vamos!