No huhhuh, aika tyhjäksi vetää kyllä miehen, kun häviää ATP-kisan finaalin kahdeksan matsipallon jälkeen. Onhan sitä monenlaisia tennisotteluita tullut elämässä pelattua, mutta kyllä tämä menee sinne käsittämättömimpien tappioiden listalle aika korkealle. Onpahan taas tullut koettua jotain uutta. Finaalipaikka on hieno saavutus, mutta juuri nyt ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Jopa ihan fyysisesti on paha olla, kun miettii mitä kentällä tänään tapahtui.
Otteluohjelma oli rakennettu tälle lauantaille siten, että kaksinpelit olivat vuorossa ensimmäisinä otteluina kello 17.30 alkaen. Alcarazin ja Zeppierin matsissa pelattiin lopulta melkein kolme tuntia, joten oli aika äkkiä tiedossa, että meidän matsi pääsisi alkamaan vasta todella myöhään. Pitkä oli siis päivä iltapeliä odottaessa, ja ehti siinä lopulta nukkua jopa kahdet tehopäikkärit bollauksen ja ruokailujen välissä. Sinner onneksi hoiti oman tonttinsa illan toisessa ottelussa kohtuullisen nopeasti, joten pääsimme kentälle lopulta vähän kello 22.30 jälkeen.
Yleisöä oli paikalla nelurissamme edelleen runsaasti, mutta oli selvää, että suurin osa oli tullut katsomaan nimenomaan Fogninia. Me aloitimme kuitenkin matsin todella terävästi siirtymällä heti murron johtoon hienoilla aktiivisilla palautuksilla ja väliinmenoilla. Jopa toinenkin murto oli lähellä 3-0 -tilanteessa, mutta Fognini sai vaivoin pidettyä kolmen murtopallon jälkeen. Erä tuntui olevan ihan kohtuullisesti meidän komennossamme, mutta 4-2 -johdossa Bolelli innostui lyömään mm. kaksi hurjaa palautuswinneriä, ja harmittavasti syöttövuoroni päättyi murtoon. Tämän jälkeen jatkettiin tasatahtia, kunnes erän lopullinen ratkaisu nähtiin 6-5 -johdossamme. Pelasin nappigamen lyömällä kaksi palautusta läpi, ja eräpalloon vielä erinomaisen lobbin Bolellin yli. Ensimmäinen erä meille 7-5, ja sopivasti Fogninillakin alkoi pinna palaa ja hän lämäsikin yhden pallon Välimereen.
Olimme toisen erän alussa jälleen kuskin paikalla, kun saimme 2-1 -johdossa kolme murtopalloa. Tällä kertaa Fognini kuitenkin selvitti syöttövuoronsa, mutta jatkoimme paineen antamista seuraavassa palautusgamessa, jossa Bolellin kämmen ei kestänyt. Murto meille ja johto 4-2. Mutta olipahan huono syöttögame minulta taas tuohon paikkaan, ihan samoin kuin ensimmäisessä erässä. Vähän varovaista syöttämistä, eikä italialaisille ollut sellaista siimaa varaa antaa. Murto takaisin ja homma meni taas tasaiseksi.
Italialaiset saivat vastamurrostaan selvää nostetta peliinsä, ja pelasivatkin todella hyvän gamen murtaen Lloydin syöttövuoron 4-4 -tilanteessa. Mutta ei meitä ollut vielä lyöty, vaan otimme neljännellä murtopallolla eli yhden eräpallon pelastaen murron takaisin tasoittaen tilanteen tilanteen viiteen viiteen Lloydin hienolla palautuksella. Tuohon paikkaan oma syöttövuoroni oli todella vahva, ja seuraavassa Fogninin syöttövuorossa pelasimme pari mahtavaa puolustuspistettä saaden kaksi ottelupalloa. Ensimmäiseen Lloyd palautti hyvin, minkä jälkeisen Bolellin volleyn löin hyvänä refleksinä takaisin Fogninille. Hän pääsi kuitenkin painostamaan seuraavat kolme lyöntiä kämmeneltään, ja lopulta hän löi vastustamattomasti pallon välistämme läpi. 40-40 -tilanteen matsipallo alkoi kuitenkin kakkossyötöllä, ja tällä kertaa Lloyd löi palautuksensa todella kovaa Bolellia päin. Bolelli sai vaivoin pallon takaisin melko löysähkönä syöttinä keskellä kenttää, mutta Lloydin tappokämmen jäi juuri ja juuri verkkonauhaan. Yleisö syttyi matsiin ihan uudella tavalla kahden ottelupallon pelastuksen jälkeen, mutta emmepä olleet mekään vielä todellakaan luovuttaneet.
Tie break lähti käyntiin hienolla Lloydin syöttöpisteellä, minkä jälkeen hän pelasi hienosti Fogninia vastaan voittaen linjarallin. 2-0 -tilanteessa linjapalautukseni toi suoran pisteen, minkä jälkeen omat syöttöpisteeni hoituivat erinomaisella volleystopparilla ja 4-0 -tilanteessa Lloydin smashillä. Perään vielä Lloydilta yksi huippupalautus ja puolia vaihdettiin 6-0 -tilanteessa. Melkein teki jo mieli onnitella tuossa vaiheessa itseään, sillä käytännössähän matsi piti olla tuossa vaiheessa jo ohi, mutta ei varmaan kukaan milloinkaan olisi osannut ennustaa, että seuraavat 16 pistettä menevät italialaisille 15-1.
6-0 -tilanteen matsipallo oli Fogninin syöttäessä, ja löin siinä hyvän korkean kämmenpalautuksen krossina nousten samalla verkolle. Fognini löi jopa puolihuolimattomasti hyppykämmenen juuri ja juuri verkon yli, minkä jälkeinen volleynostoni jäi verkkonauhaan. Seuraava matsipallo päättyi Lloydin kaksoisvirheeseen. 6-2 -tilanteessa Lloyd syötti hyvän ykkösen t-pisteeseen, mutta en osannut ennakoida lobbipalautusta, vaan Lloyd joutui draivaamaan rystyltä. Piste jatkui useamman volleyn verran, mutta lopulta rystyvolleyni karkasi hieman pitkäksi. 6-3 -tilanteessa Lloyd löi hyvän palautuksen linjaa pitkin, minkä perään pyrin rohkeasti menemään väliin, mutta Bolelli ohittikin minut kämmenkrossilla. 6-4 -tilanteessa lobbipalautukseni oli vähän liian lyhyt, ja Fognini pääsi smashaamaan pallon pois.
Jäljellä oli kuitenkin vielä yksi matsipallo minun syötössäni. Otin tähtäimeksi t-pisteen ja syötin hyvän ykkösen, mutta Fognini palautti kämmenellään jalkoihini, enkä saanut noukittua palloa kenttään. Käsittämättömästi tilanne oli siis tie breakissa yhtäkkiä tasan 6-6. Ei peliä oltu kuitenkaan edelleenkään menetetty. 6-6 -tilanteen syöttöpisteessä taisteltiin lopulta kaikki neljä samanaikaisesti verkolla, mutta italialaiset veivät pidemmän korren. Ja Fogninin syöttäessä 6-7 -tilanteessa Bolelli löi volleyn läpi Lloydin hyvästä palautuksesta huolimatta. Yleisö ei meinannut pysyä penkeillään, sillä matsi olikin kahden erän jälkeen kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti tasan.
Yritimme kaikkemme nollata tilanteen Lloydin kanssa, mutta ei ollut onnikaan myötä. Ensimmäisen pisteen rystylinjapalautukseni tuomittiin ensin sisälle, mutta tuomarin tarkistuksen jälkeen pallo olikin ulkona. Lloyd syötti seuraavaan pisteeseen kaksoisvirheen, minkä jälkeen hävisimme hänen toisenkin syöttöpisteensä. 6-0 -tie break -johdosta vastustajat veivät peräti 12 pistettä peräkkäin ennen kuin saimme yhden pisteen otettua 0-4 -tilanteessa Bolellin syöttäessä. Syötin kuitenkin 1-4 -tilanteessa itsekin tuplan, minkä jälkeen 1-5 -tilanteen piste kääntyi jotenkin käsittämättömästi verkkopainostuksemme jälkeen vastustajille. Pian tilanne oli jo 1-7 ja kyllä rehellisesti sanottuna kentällä alkoi tuossa vaiheessa olla jo vähän orpo olo.
Saimme kuitenkin vielä kirivaihteen päälle ottamalla seuraavat neljä pistettä hyvällä pelillä. 5-7 -tilanteen pitkä taistelupiste oli kuitenkin henkisesti rankka hävitä, kuten myös seuraava piste 5-8 -tilanteessa, jossa Fognini pelasi pari uskomatonta refleksivolleyta. 5-9 -tilanteessa Fognini antoi kuitenkin vielä siimaa missatessaan helpon volleyn ensimmäisessä matsipallossaan, minkä jälkeen Lloyd löi kämmenensä läpi 6-9 -tilanteessa. Kolmas matsipallo 7-9 -tilanteessa oli kuitenkin tällä kertaa liikaa. Kämmenpalautukseni tuntui hyvältä, mutta pallo pysähtyi verkkonauhaan ja vaikka pomppu nauhasta oli vielä selvästi ylöspäin, ei ATP Tourin muovisen kisaverkon tiukka kantti ollut suosiollinen, vaan palautti pallon juuri ja juuri takaisin meidän puolellemme. Yli kaksi tuntia ja pitkälle puolen yön rehkittiin, mutta olo oli suoraan sanottuna järkyttävä.
Heti matsin jälkeen fiilis oli lähinnä epäuskoinen. Palkintojenjako ja kiitospuheet menivät läpi hieman sumussa perusrutiinilla, mutta muuten oli kyllä hiljaista poikaa meidän tiimissä. Ei taidettu vaihtaa matsin jälkeen Lloydin kanssa sanaakaan, vaan suunnattiin synkässä hiljaisuudessa suoraan palkintojenjaosta kisa-autoon ja hotellille. Hotellin hississä varmistettiin toisiltamme, että sunnuntaina kuljetus lentokentälle lähtee 7.45 aamulla, mutta muuten kummankin olemuksesta paistoi vain se suunnaton pettymys. Halu voittaa oli valtava, ja meillä oli voitto niin omissa käsissämme tänään kuin olla ja voi. Mutta ei vain pystynyt kumpikaan meistä viemään tiimiä yli maaliviivan. Yhdessähän se olisi pitänyt tehdä, mutta siihenkään emme tänään pystyneet.
Jos joskus tulee pelattua sellaisia matseja, joista jää jotain jossiteltavaa, niin tämänpäiväinen oli kyllä malliesimerkki. Nukkuminen tulevana yönä tulee olemaan ihan mahdotonta, eikä pelkästään matsia ennen otetun kofeiinishotin takia, vaan sen takia, että mieli käy repeatilla läpi noita missattuja matsipalloja. Ajatuksien siirtäminen johonkin muuhun tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä juuri nyt, ja voi olla, että se onnistuu vasta huomenna kotiin päästyä. Jotenkin ahdistava fiilis sekin, kun tietää, että seuraava vuorokausi tulee olemaan ihan kauhea ennen kuin tappion tunne alkaa pikkuhiljaa helpottaa.
Jos tänään matsipallot harmittavat eniten, niin kyllä myös syöttämisen laatu kummankin erän 4-2 -tilanteissa ottaa päähän. Matsi olisi voinut olla ohi paljon selvemminkin, jos nuo gamet olisi pystytty pitämään. Jäi joko ykkösen prosentti liian matalaksi tai molemmat syötöt liikaa varmisteluksi. Loppuiko kehosta jotenkin paukut vai miksi ei liikkeeseen saanut enää samanlaista ylöspäin suuntautuvaa voimaa kuin vaikkapa Hampurin finaalissa? Murtopallojen määrästä ei tämä matsi jäänyt kiinni, sillä saimme niitä peräti uskomattomat 17 kappaletta. Lieneekö jopa uusi ennätys meidän matseissamme? Toisaalta myös 3 syöttövuoron häviäminen kahdessa erässä on meille kyllä aika harvinaista.
Olosuhteet olivat tänään myöhään illalla hieman erilaiset kuin aiemmissa otteluissamme, sillä lämpötila oli melkein 10 astetta alhaisempi, minkä lisäksi illan tuoma kosteus jotenkin aina hieman hidastaa peliä. Lloyd oli oikeastaan ainoa pelaaja, joka sai syötöllään paljon suoria pisteitä aikaiseksi, mutta loppua kohden kuluneilla palloilla hänenkin syöttönsä alkoivat tulla takaisin useammin kuin yleensä. Palautuspelissämme ei siis tänään ollut mitään vikaa, mutta jotenkin verkolla ja syöttämisessä homma oli ajoittain vähän varovaista. Oli mukana hyviäkin vaiheita, mutta noihin lyönteihin homma kyllä tänään kaatui. Emme olleet ihan niin teräviä syötöissämme kuin yleensä.
On se vaan julmaa kirjoittaa, että homma kaatui tänään johonkin osa-alueeseen, sillä yhden lyönnin parannuksella olisimme nyt onnemme kukkuloilla, ja voisimme sanoa kisan olleen täysi napakymppi. Eihän finaalipaikka tietenkään ole huono suoritus, mutta ottaa se kyllä niin koville hävitä tämä matsi, että juuri tällä hetkellä kokonaisuuden käsittely on vaikeaa. Koko kahden viikon reissu oli senteistä kiinni olla aivan täydellinen, mutta nyt päällimmäisenä on kaikkien niiden 7 voiton tuomien huippufiilisten yläpuolella tappion karvastakin karvaampi maku. Miksei matsipalloissa voinut tehdä jotain toisin? Miksen voinut syöttää rohkeammin? Miksei vastustajat tehneet yhtään virhettä matsipalloissamme? Toki viimeisestä täytyy kyllä antaa pisteet vastustajille. Ei unohdeta sitä, että aika kovan uroteon tekivät kyllä italialaiset, kun eivät luovuttaneet. Ja pelasivat aika hurmoksessa kyllä ajoittain.
Viikko tuli siis tätä myöten päätökseen, ja onneksi elämässä on kuitenkin siitä onnellinen tilanne, että kotiin on aina kiva palata. Perheen kanssa pari päivää touhutessa elämän tärkeimmät asiat tulevat varmasti taas esille, ja tajuaa myös samalla sen, että aika mukavasti tässä on tennismatsitkin viime aikoina kulkeneet. Ei yksi tappio siellä tai täällä kaada kokonaisuutta. Ehkä tästä matsista jää myös jotain oppeja tuleviin koitoksiin ja tiedä mitä kaikkea tulevat kovan kentän kisat tuovatkaan tullessaan.
Nyt on siis ohjelmassa muutama huilipäivä ennen kuin on aika suunnata Pohjois-Amerikan kiertueella. Montrealin ATP1000-kisa alkaa jo 8.8., minkä jälkeen vuorossa on Cincinnatin ATP1000. Olemme Lloydin kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä suoraan mukana Masters-tasolla, joten kyllähän tuo ajatus saa suupielet hymyyn. Kahden Masters-viikon jälkeen on vielä ohjelmassa Winston-Salemin ATP250-kisa ennen kuin reissu huipentuu kauden neljänteen Grand Slamiin eli US Openiin. Pääsemme US Openiin todennäköisesti sijoitettuna parina, joten toivotaan, että tulokset ovat sen mukaisia. Eikä tietysti haittaisi yhtään, vaikka tulosta tulisi jo sitä aikaisemmin. Jatketaan siis eteenpäin, vamos. 💪
Tennis professional? Where?
Now that was rude, plain and simple.
Jätetään nyt tuo alkuperäinen kommentti tällä kertaa näkyville, vaikka yleensä asiattomat kommentit siivoankin nopeasti pois.
Sosiaalisen median puolella tuo törkyviestien lähettely enemmänkin on ongelma. Tällaisten tappioiden jälkeen tulee tileille vaikka minkälaisia uhkauksia, mutta kai niihin pitää vain suhtautua vedonlyöjien pahan olon purkamisena.
Harri, juuri näin. Naurettava, lapsellinen ja jopa herjaava kommentti. Vaikka tämä tappio oli kertakaikkiaan hirvittävä, niin se oli vain yksi karu tennisottelu eikä muuta sitä tosiasiaa, että sinä ja Lloyd olette tällä hetkellä maailman huipputason dubbelimiehiä. Ja tulette vielä nousemaan korkealle ja voittamaan lisää isoja asioita!
En nähnyt ottelua, mutta seurasin tiiviisti ottelun tilastoja. Toisen erän tie breakin ollessa 6-0 tuntui, että on vain loppusilausta vaille, kun eihän parempaa tilannetta voi tie breakissa ollakaan. Siinä tilanteessa vastustajien 8 pistettä putkeen (ja vielä 4 lisää kolmannen erän alkuun) tuntui hurjalta. Julma muistutus siitä, että ottelu ei ole ohi ennen kuin viimeinenkin piste on voitettu. Sulattelua varmasti vaatii, mutta hyvä muistaa, että kahden viimeisen viikon saldo on kaksi finaalipaikkaa ja niistä ensimmäisestä turnausvoitto. Julmasta lopusta huolimatta mainio saldo viikosta ja tämän kun hyvin käsittelee, niin entistä vahvempana ja viisaampana kohti seuraavia koitoksia. Tsemppiä!
Jep, käytännössähän voitto tuntui olevan jo taskussa. Mutta on se urheilu välillä erikoista. Tylsäähän se olisi, jos ei aina joskus tällaista tapahtuisi, mutta on se kyllä ärsyttävää, että sen pitää näin päin tapahtua itselle.
There was no stream to watch the match even on betting sites and I believe this was also the situation in Finland so it was back to watching the live score which is so infuriating. Someone posted a 10 second video of MP on twitter and understandably you looked stunned at the end. Focus on the positives of which there are many and on the bright side, Lloyd gets to change his kit! 😉 You’ve had an amazing clay court season.👏 Now it’s time for success on the hard courts. 💪
I heard there was no stream. What a let down. Almost as big as the fact that we somehow managed to lose the match. Right now it’s not easy to think positive, but just need to find a way to start looking forward. 💪
Huh huh, mikä karmaiseva tappio… Vaikea edes uskoa todeksi. Ensin hupeni 5-6 tilanteessa pari matsipalloa 30-40 kun vastustaja oli syöttömässä. Ei voinut mitään, sitä sattuu. Mutta se 6-0 johto tiebreakissa ja sitä seuraavat murheelliset pisteet. Hirveimpiä tappioita myös verrattuna niihin joihinkin surullisiin Leijonien sulamisiin isoista kolmannen erän johtoasemista.
Olen itsekin ryssinyt tenniskentällä 5-0 ekan erän johtoni ja hävinnyt sen 7-5 ja toisen erän perään, mutta olenkin vain pahainen harrastelija.. Voi miksi tämän tappion piti tapahtua ihan ammattilaistasolla ja vieläpä mestaruusottelussa.
No, älä kuitenkaan totaalisesti hajoa, mutta ymmärrettävästi tämä lievästi sanottuna harmittaa!
Ja sori, ei ole tarkoitus kääntää veistä haavassa manailemalla tilannetta. Tappio vaan oli kaikkien todennäköisyyksien mukaan lähes mahdotonta, mutta se tapahtui silti.
Ei hätää, eihän tätä matsia yksinkertaisesti olisi pitänyt ikinä hävitä. Jos miettii kahdeksan matsipallon häviämistä matemaattisesti, niin nopealla ja vähän mutkia suoristavalla laskulla pääsee seuraavanlaiseen tulokseen. Voitimme syöttöpisteistämme koko matsissa 62% ja palautuspisteistä 43%. Matsipalloista 5 oli palautuksessa ja 3 omassa syötössä eli todennäköisyys sille, ettemme voita pisteistä yhtäkään on 0,38^3*0,57^5=0,0033 eli 0,3%. Tällainen osuu siis kohdalle kerran kolmestasadasta kerrasta. Aikamoista.
On kyllä todella lievästi sanottu, että nyt vähän harmittaa.
Jos se yhtään lohduttaa, niin tämäkin on nyt sitten koettu eikä todennäköisesti tule enää uralla vastaan!
Jep, ”todennäköisesti” ei tapahdu uudestaan. 😅
On se vaan erikoinen peli. Onneksi streamit ei toimineet. 🙂 Ei tuollaisia jännäriä vaan kestä katsella. TB on aina 3-x jälkeen yhtä futiksen rankkarikisan katselua.
Tuolla mutkatsuoraksi laskutavalla se, että pääsitte TB:ssä kuuteen matsipalloon oli mahdollista noin 1/52 (1,9%). Aikamoisen epätodennäköistä sekin. Pisteputket on niin erikoisia seurattavia aina. Jos tuostakaan TBstä ei näe pistekehitystä, niin noilla prosenteilla 6-6 tilanne on se mitä odottaakin, matemaattisesti siis.
Todella hienoa katsella teidän pelejä. Varmuus/Laatu kasvaa silmissä. Ainahan sinulla on päätökset olleet järkeviä ja laadukkaita, mutta näyttää, että niiden laatu paranee kokoajan ja ne näyttää tulevan suuremmalla varmuudella/kiireettömämmin. (Ei mikään analyysi vaan fiilis matseja katsellessa).
Tsempit Pohjois-Amerikan kiertueelle.
Kyllähän tällaiset erikoiset käänteet tietyllä tavalla kuuluvat urheiluun. Ja kai se viehätys tuleekin juuri siitä, ettei etukäteen ikinä tiedä mitä tulee tapahtumaan.
Kokonaisuutena peli on mennyt kuitenkin isosti eteenpäin, joten täyttä höyryä vaan kohti Amerikkaa!
Tsemppiä Harri! Onneksi kausi jatkuu vielä ja parhaat pelit ja turnaukset ovat edessä. Teillä on todella hyvä meno, ei muuta kuin eteenpäin ja VAMOS!!!
Vamos!
Onpahan sitten seuraavassa kohtaamisessanne mieleenpainuva revanssinpaikka! 🎾🙂
Totta tuokin! Revansseissa olemme onneksi todella hyviä. 💪
Ensinnäkin isot onnittelut toisesta perättäisestä ATP- finaalista! Se on tasosta kertova saavutus, vaikka päättyikin hermoja kurittavaan epäonnistumiseen. Mutta kuten totesit, niin ehkä siitäkin saa jotain opettavaista mukaan. Ja ootte molemmat epäilemättä siinä määrin kokeneita ja henkisesti vahvoja, että ei teidän perustekeminen moisesta, sinällään jopa kilpaurheilun mielekkyydestä kertovasta ”vastoinkäymisestä”, kriisiydy. Eli hyvillä pohjilla kohti tulevia kamppailuja. Tsemppiä niihin!
Kiitos! Ei tässä tosiaan ole turhaan tarvetta kriiseillä, mutta toki pitää tehdä asiat niin, ettei tällaista pääse enää jatkossa tapahtumaan. Vamos!
Terveiset yövuorosta! Olipas hermoja raastavaa seurata tätä finaalia ihan jo siitä syystä, että joidenkin teknisten ongelmien takia matsia ei saanut mistään näkyviin. Tuo loppu laittoi täällä miettimään, että loukkaantuikohan teistä jompikumpi toisen erän tie-breakissa, kun aloitte häviämään pisteitä liukuhihnalta.. Muistaakseni Lloydilla oli aika karu tilasto Challenger -finaaleista ennen kuin aloitte pelaamaan yhdessä ja pian pääsi Lloydkin finaalien voittamisen makuun. Ehkä se ottaa täällä ATP -tasollakin muutaman finaalitappion, että alkaa finaalit kääntyä kotiin päin isommalla prosentilla 😉 Toki olette yhdessä jo kaksinkertaisia ATP -voittajia ja tällä menolla menestystä tulee varmasti jatkossakin.
Tennis on ajoittain erikoinen laji, itsekin kansallisella tasolla sarjatenniksessä yksi parhaista voitoistani oli sellainen, jota oli vaikea ymmärtää.. Hävisin ensimmäisen erän tie-breakissa, toisen voitin yhdellä murrolla 6-4 ja kolmas erä oli 10 -taiska. Matsi tie-break pelattiin molemmat hyvää tennistä ja oli kovia vääntöjä pisteistä mutta voitin sen 10-0. Mitä pidemmälle katkaisupeli eteni, sitä epätodellisemmalta se alkoi tuntumaan, koska vastustaja ei mitenkään kipsannut vaan pelasi ihan samalla tasolla kuin ennenkin. Teistä on täytynyt tuntua vielä uskomattomammalta hävitä 12 pistettä putkeen, vielä nelurissa..! Pääasia on, että pelkoni loukkaantumisesta on turha. Nyt kotipuolessa hetkessä ajatukset muualle kuin tenniskentälle ja sitten ei muuta kuin kohti jenkkilää! Uskon, että pystyt tästä ottelusta ammentamaan lisää voimaa ja motivaatiota tekemiseen, kun asennoidut tähän oikealla tavalla. Kuinka hyvältä tuleva menestys tämän jälkeen tuleekaan tuntumaan…
Oli varmasti live scoren kautta jopa vielä hermoja raastavampaa kuin striimiä katsoessa. Harmi juttu, että kroatialaiset mokasivat live kuvan kanssa niin pahasti.
On nämä finaalit kyllä monesti jotenkin omanlaisiansa otteluja. Jotenkin ajattelin, että viime viikon itseluottamus kantaa meidät tänään voittoon, mutta jostain kuilunpartaalta italialaiset vielä kaivoivat itsensä mukaan otteluun. Tennis on kyllä merkillinen laji, ja joskus vain tuntuu siltä, että edes yksittäisen pisteen voittaminen on lähes mahdotonta.
Mutta kyllä tästä vielä hyvä tulee ja seuraavalla kerralla sitten voitto kotiin toivottavasti vähän isommassa finaalissa. 💪
Jopas nyt. Siellä on saatu draamankaarta aikaiseksi huolella. Ottakaa tuosta vaan opit mukaan eli juuri niin mitä kirjoitat. Erä (tai matsi) on parempi katkaista jo aikaisemmin kuin tiebrakissa. Helppo tietty täältä huudella mutta omissa käsissä tuo selvästi oli ja olitte kuskin paikalla. Sentti sinne tai sentti tänne niin olisitte nosstaneet kannua myös Umagissa. Syöttö on tosi tärkeässä roolissa ja kuten joskus olet kirjoittanut niin sitäkin kannattaa välillä treenata. Siihen saa rentouden ja luottamuksen. Hyvinhän se on toki teillä molemmilla kulkenut viime aikoina, mutta esim. nyt kun nollaat tuon finaalin ja lähdet koville kentille, voisi olla paikallaan kunnon syöttötreenit. Isossa kuvassa pelinne menee eteenpäin ja tämä kirpaiseva tappio ei sitä mihinkään muuta. Onnittelut erinomaisesta heinäkuusta!💪
Jep, mahdollisuuksia oli kyllä finaalin voittamiseen selvemminkin. Mutta täytyy syöttötreenejä kyllä jatkaa. Täällä Umagissa kävin toisen kierroksen matsin jälkeen syöttelemässä kopallisen, mutta välillä on vaikea löytää oikea tasapaino juurikin syötön osalta olkapään rentona pysymisen ja riittävän toistojen määrän kanssa.
Pidetään kuitenkin katse isossa kuvassa, ja ei muuta kuin kovalla itseluottamuksella kohti Amerikkaa.
Harmittaa todella paljon , mutta huomioitavaa on miten paljon olet parantanut ja saavuttanut sitten viime heinäkuun. Menestys jatkuu USA:ssa
Pitääkin harmittaa! Mutta USA:ssa sitten otetaan takaisin korkojen kera. 💪
Täyttä häkää jenkkilään, näitä vaan sattuu ja varmasti 99/100 tällaista matsia voitatte.
Vamos boys!
Vamos, se on juuri näin!
Huoli pois. Välillä pitää tämmöinenkin tappio uralle tulla. Murehtimalla sitä ei saa voitoksi käännettyä. Tässäkin tappiossa piilee varmasti mukana voiton siemen. Uutta matoa koukkuun💪
Jep, tänään sunnuntaina pystyttiin jo Lloydin kanssa tapahtumille nauramaan. Onneksi hänkin on huumorimiehiä, eikä murehtimiseen taipuvainen. Hyviä asioita on edessä päin!
Nyt vaan tehokasta nollausta perheen parissa! En epäile hetkeäkään etteikö se sinulta onnistu. Toivottavasti Lloydilla on myös hyvä tukiverkko kotosalla, joka auttaa pääsemään näin hankalista tunteista yli. Fakta on eka 500-turnausvoitto ja toiseltakin viikolta oikein mallikkaat 150 pistettä!
Juuri näin! Minulle perheen kanssa vietetty aika vie ajatukset saman tien pois tenniksestä, ja Lloydkin tuntuu osaavan tuon nollauksen varsin hyvin. Turha jäädä murehtimaan, kun kokonaiskuvassa asiat ovat enemmän kuin hyvin.
Tämä oli se, joskus välttämätön, TILASTOTAPPIO! Hyvät kisat ja ja homma jatkuu. Taidot on tallella, taisi vastustajilla olla onni ym. kohdillaan…
Juuri näin! Tilastotappioita osuu joskus väkisinkin kohdalle. Ensi kerralla sitten onni pysynee meidän puolellamme.
Todella harmi! Tennis on ihmeellinen laji. Mutta olisihan se aika tylsää, jos aina etukäteen tietäisi kumpi voittaa eikä koskaan nähtäisi viime hetken yllätyksiä ja ihmepelastuksia. Vaikka osui omaan nilkkaan tällä kertaa. Positiivisuuden kautta eteenpäin, onneksi hävisitte ”vain” pikkukisan finaalissa ja nyt on vieläkin enemmän nälkää sitten esim US Openissa. 🙂
Oliko Vilas joka sanoi ”Nobody beats Vilas 17 times in a row”. Hieman kopioiden voisit otta sloganiksi, että ”Emme aio koskaan menettää 13 pistettä peräkkäin, tai enemmän kun 8 ottelupalloa”
Todella harmi, ettei tullut TV-kuvaa. Kerrottiinko missään vaiheessa miksei?
Täytyy myös ihailla Fogninin kyky voittaa dramaattisesti, tällaiset ottelut ovat melkein hänen tavaramerkkinsä. Uskomattoman taitavat kädet ja kaveri innostuu huippusuorituksiin aina kun on riittävästi draamaa.
Olisin kysynyt omaa mielipidettäsi syötöstäsi , kun katsojan silmiin näytti siltä, että hieman takkuili koko viikon. Verrattuna edelliseen turnaukseen. Onko niin, että kun kisaväsymys iskee, niin näkyy ensimmäisenä ykkössyötössä? Vai onko vaan henkimaailman juttuja? Joskus kulkee ja joskus ei vaan millään? Entäs miten arvioit, että syöttösi tulee toimimaan kovilla kentillä? Onko niistä apua? Ja pitääkö kakkossyöttöä syöttää eri tavalla, kun pomppu on täysin erilainen kovilla? Tulipa monta kysymystä, mutta oikeastaan olisi kiva tietää kuinka ”rutiinilyönti” syöttö on tai kuinka paljon sitä muutetaan taktisista syistä riippuen alustasta ja miksei fiiliksen mukaan myös?
Olisi tosiaan tylsää, jos ei urheiluun pieni draama silloin tällöin kuuluisi. Viime syksynä yksi ATP-finaali kääntyi kotiinpäin kolmen matsipallon takaa eli kyllähän nämä menevät molempiin suuntiin. 🙂
TV-kuvan puuttumisesta ei kyllä minulle asti ole tietoa tullut. Tosi harmi se joka tapauksessa oli, enkä usko, että oli suunniteltua.
Syöttö on tosiaan tenniksessä todella tärkeä lyönti, ja aika pitkälle sen varaanhan neluriakin rakennetaan. Viime viikolla Hampurissa hävisimme Lloydin kanssa kumpikin yhteensä yhden syöttövuoron mieheen neljän matsin aikana, kun taas tällä viikolla Lloyd hävisi edelleen vain yhden, mutta minä hävisin viisi. Nelurin no-ad -säännöillä pelattaessa välillä syötön voi hävitä vähän huonolla tuurillakin, mutta kyllä selvästi myös syöttämisen tasoni vähän laski. Ehkä ei ollut kroppa mukana enää yhtä hyvin ja olkapään liikkuvuudessa tulee herkästi pieniä rajoitteita, kun pelataan paljon. Mutta ihmeellisen henkimaailman juttuja se on silti. Välillä tuntuu, että ykköstä voi syöttää melkeinpä täysillä ja menee koko ajan kenttään, kun taas joskus ei mene varmistelemallakaan sinne päinkään.
Aikaisemmin olin sitä mieltä, että olen sisäkentillä syöttänyt keskimäärin aina hyvin, mutta massalla ja tuulisemmilla ulkokentillä välillä vaisummin. Syöttöni on viime aikoina kyllä kehittynyt paljon, ja varsinkin kakkossyöttöön on tullut lisää nopeutta, mikä on nelurissa tärkeää. Massalla käytän paljon kick-syöttöä kakkosella ja joskus myös ykkösellä, mutta kovilla kentillä ja ruoholla kierteen vaihteleminen on tärkeää. Vaikkapa samaan kohtaan rystylle voi syöttää sivukierteen tai kick-syötön ja yleensä tällä saa vastustajat vähän varpailleen. Mutta paljon se on siis myös fiilisjuttu! Hyvät suoritukset ruokkivat hyviä suorituksia. 🙂
Gerulaitiksen kommentti voittaessaan vihdoin Connorsin (?) 17. kohtaamisessaan.
Ensimmäisenä aamutoimena tänne, mitenkähän finaalissa kävi? Häh, eihän tuota unenpöpperössä meinannut tajuta ensin, piti lukea pariinkin kertaan. Pahalta tuntuu täällä asti. (Viitaten ensimmäiseen kommenttiin: Minkälainen ihminen saa itselleen jotain siitä, että lyö lyötyä? Käsittämätöntä.) On kuitenkin arvokas taito, että pystyt purkamaan pahaa oloa avoimesti ja tilanteen analyyttisesti. Samalla muistutus jälleen siitä, miten pienet marginaalit joskus kasautuvat näin päin,
tuskin toistuu enää ikinä. Polku on nyt vääjäämättä sellainen, että lisää finaaleja on tulossa ja voitot niissä vähintään yhtä todennäköisiä kuin tappiot. Tsemppiä!
Hehe, pahoittelut, että piti sunnuntaiaamuun tuoda tällaista järkytystä. 😅 Mutta toivottavasti on ainutkertaista! Jatkossa osaa taas käsitellä näitäkin tilanteita paremmin. 💪
Enempi harmittaa ettei Tennistv eikä Eurosport lähettänyt eikä Veikkaustv + Unibet toimineet!
Olisi silti halunnut nähdä matsin. Tappioita tulee, mutta voittoja enemmän 🙂
Mielenkiinnolla seuraaviin matseihin!
Oli kyllä ihmeellinen vikatilanne, ettei kameroita saatu käyntiin. Harmi juttu! Onneksi tulevalla jenkkikiertueella kuvaa pitäisi olla saatavilla kaikista otteluista!
Great effort anyway and you guys are playing some top class tennis at the moment. Keep it up and you’ll bounce back even better. Also thanks for the fantastic blog! Even though I have to use google translate, it’s fascinating to read this after your matches.
Thank you and happy to hear that reading my blog through google translate is possible. Hope to see you here in the future too!
Losing in this way is not even small efort. Great efort was Isner vs Mahut in 2010. You simly can’t lose with 8 MP to Fognini, top3 most unstable psyche tennis player.
Winning a title and getting to a final is a bloody great effort in two weeks. Grow some balls and stop moaning mate.
So many betting men writing insults here and on social media. Part of my job unfortunately!
Uskomatonta että pystyt tuon jälkeen näin selkeästi käsittelemään tapahtunutta. Respect. Varmaan nuo tapahtumat palaa mieleen vielä monta kertaa lähiaikoina, mutta onneksi tuostakin ottelusta voi muistella paljoa hyvääkin, mutta ennen kaikkea 650 pistettä massalla kahteen viikkoon! Huh!
Vamos!
Jep, yritetään tosiaan pitää ne 650 pistettä kahteen viikkoon kirkkaana mielessä. Olisin ottanut ennen reissuun lähtöä tuon ihan koska vaan vastaan! Ja lisäähän on vain tulossa. 💪
Tähän vielä lisätsemppinä hyvin nukutun yön jälkeen se, että onneksi tämä tappio tuli ”vain” ATP250-kisassa, joista teillä on jo entuudestaan mestaruuksia. Hyvin harmittava, mutta ei siis kuitenkaan se pahin mahdollinen kuviltetavissa oleva tappio. Siitä pääsee vielä pienelle mietinnällä yli.
Sen sijaan jos tämä olisi sattunut esimerkiksi GRAND SLAM finaalissa, niin se olisi kyllä monelle niin rankka paikka, että se vaatisi pari viikkoa laitoksessa toipumiseen. Myös ATP500, ATP1000 ja lopputurnaustappio olisi ollut harmittavampi. Ei tässä mistään maailmanlopusta ole kyse.
Totta! Kukapa olisi voinut vaikkapa vuosi sitten sanoa, että onneksi tappio tuli vain pienessä ATP250-kisassa. Aika hyvin on pullat uunissa, kun katse on nykyään jo selvästi isommissa kisoissa. 💪
Voi ei tuo eka kuva palkintojen jaosta, näytätte niin surullisilta 🙁 ❤️
Haluan tsempata ja sanoa että vaikka nyt harmittaa valtavasti, te pääsette tästä yli ja joskus tämä on pieni muisto vain ❤️
Me oikeat fanit ei koskaan käännetä teille selkää, oon täysin järkyttynyt tosta ekasta kommentista ja siitä että tuollaisia tulee somessa enemmänkin?! Millainen ihminen sanoo tollaista toiselle? Järkyttävää, ihankun ihmiset ei koskaan tekisi virheitä. Loppujen lopuksi tämä on tennistä, ei ole kyse elämästä ja kuolemasta vaikka urheilua seurataan ja pelataankin suurilla tunteilla!
Otan sata kertaa mielummin karvaan tappion niin että yrititte loppuun saakka kuin vaikka sen että jompi kumpi olisi loukkaantunut ja olisi annettava luovutusvoitto ja sitten pelätä kuinka kauan loukkaantunut olisi sivussa peleistä!
Ei muuta kuin tsemppiä, onnea hopeasijasta ja kohti amerikkaa. Tulette pärjäämään hienosti, tiedän sen. Nyt on voitettu 250 ja 500 turnaus, eli luonnollinen jatkumo olisi nyt voittaa masters 1000 ja grand slam, heh 😉
Kiitos paljon tsempistä ja mukavasta kommentista! Henri Kontinen sanoi joskus hauskasti, että tällaiset tappiot unohtuvat viimeistään silloin, kun tulee hävittyä tiukasti seuraavan kerran. 😁 Mutta otetaan sitä ennen kunnon menestystä Amerikan kiertueen isoissa kisoissa. 💪
Ja noita uhkailuja ja törkykommentteja tulee välillä niin paljon, että jotenkin niihin jo alkaa turtua. Valitettavaa kyllä.
Mielettömän suuret onnittelut tiimillenne hienosta kahdesta viikosta! Analyysisi eilisestä pelistä oli taas viiltävä itsekriittisyydessään, joten ei siitä sen enempää.
Mutta se iso kuva.
Ura 2.0 viidessä vuodessa maailman huipulle nelinpelissä. Askel kerrallaan pelin kehittämistä ja isompiin peleihin. Yhteistyö Lloydin kanssa on nostanut teidän yhdessä huipulle.
Kaksi viimeistä viikkoa olette pelanneet parasta tennistänne, massakentillä. Huipputiimit on kaatuneet yksi toisensa jälkeen ja olette lunastaneet paikkanne maailman parhaiden parien joukossa.
Hampurin voitto takasi sen, että pääsette suunnittelemaan kalenteria miettimättä riittääkö ranking. Olette jatkossa sijoitettu pari yhä useammissa turnauksissa.
Mikä kaikkein parasta, kaudesta on vielä jäljellä teidän vahvin alusta kovat kentät, ulkona ja sisällä. Vahvuutenne syötöissä ja verkkopelissä pääsee vielä paremmin oikeuksiinsa sekä lisänä huimasti kehittynyt palautuspeli.
Ja nyt kun pääsette yhdessä pelaamaan ensimmäisen kokonaisen kauden loppuun, toisin kuin vuosi sitten, myös käyrä rankingissa on edelleen vahvasti ylöspäin.
Vahva usko on, että paikka ATP -finaaleissa on hyvin lähellä.
Vielä on useita steppejä eteenpäin otettavana, ATP250 ja ATP500 voittojen jälkeen seuraaviin on mahdollisuus jo Amerikan kiertueella. Ennemmin tai myöhemmin ne tulevat tällä menolla, askel kerrallaan.
Vielä lopuksi, kuten itsekin totesit, vapaa-aika perheen kanssa asettaa asiat mittasuhteisiin. Myös lepo ja aika muiden asioiden parissa on tärkeää menestyksen kannalta. Ei varmasti ole sattumaa, että viimeiset kaksi viikkoa on sujuneet niin hienosti tauon ja valmistautumisen jälkeen.
Kiitokset tästä mahtavasta blogista ja tsemppiä Amerikan kiertueelle ja loppukauteen unohtamatta tietysti Davis Cupia syyskuussa!
Kiitos onnitteluista ja mukavasti viestistä! Suunta on todellakin täysin oikea ja mihin kaikkeen tässä vielä ehtiikään tämän uran varrella. 😎
Perheen kanssa vietetty aika on kullan arvoista ja siinä saakin akut taas ladattua pitkälle Amerikan kiertueelle. Isoja pisteitä on taas tarjolla ja syksyllä odottaa vielä Euroopan hallikisat, jotka ovat perinteisesti sopineet meille enemmän kuin hyvin. Jatketaan siis kovaa työntekoa ja annetaan tuloksien tapahtua. Vamos!
Etukäteen arvelin, että jos Fognini pelaa hyvin, niin voi tulla pikkaisen hankala matsi, sillä kyseessä maailmanluokan kaveri, jos keskittyy peliin, eikä höpöttämiseen.
Eka erästä pystyi päättelemään, että on vastaanottajan markkinat, raskas kenttä tai jotain. Raskaassa kentässä on taas se huono puoli, että kierresyötöistä katoaa paras terä sekä kierteistä että voimasta, joista varsinkin Fognini voi kiertää kämmenelle ja latoa aika häijyjä vastauksia, eikä se rystykään ole huono. Joten ei ihme, että taktisena kierresyöttäjänä olit pikkaisen vaikeuksissa. Mutta kun vastaanottopeli oli kuosissa, niin nou hätä.
Toinen eräkin näytti hyvältä ja näytti menevän vähän ensimmäiseen tapaan. Pieniä ja vähän isompiakin ongelmia syöttövuoroissa, mutta hyvä vastaanottopeli kompensoi tuon haitan, kuten erän loppupuolella kävikin ja tie-breakiin, josta hyvällä vastaanottopelillä voitto kotiin, kuten niin monesti ennenkin.
6-0 tilanteessa vastapuolen syöttö ja 1-6. Harmi, 7-0 ois ollut kiva. Sitten meni kaksi omaa syöttöä ja tilanne 6-3, josta hiukan huolestuneena jo ennakoin 6-5, jonka jälkeen enää yksi oma erittäin paineinen syöttö. Tuo kammmotus sitten toteutuikin ja 6-6. Se että tuo meni sukkana 6-8, jatkuen vielä superissa 0-4 tilanteeseen oli kyllä hirvittävää seurattavaa, loukkaantuminen tai jotain. Lopun orastava nousu taas pientä toivoa, siinäkin mielessä, että kyse ei ollut loukkaantumisesta, vaan ennemminkin jostain vastapuolen flow-tilasta. Ennakoin tuossakin pisteitä siten, että olisitte jo siinä rinnalla, mutta hyvä suunnitelmani alkoikin rullaamaan väärään suuntaan.
Tuossa 6-0 tilanteessa oli vain 3 omaa syöttöä, jolla homman olisi voinut ratkaista suoraan. Ja jos tuossa tilanteessa ei ykköseen saa potkua ja tarkkuutta, niin kakkossyötöt ovat jo kolikonheittoa. Olettehan tekin tehneet supernousuja etukäteen aivan toivottomista tilanteista. Helppo pelata, kun ei ole enää mitään menetettävää, sen kun räiskii rennosti menemään ja silloinhan sitä pelaakin tosi hyvin.
…
Syöttäminen on mielenkiintoinen tieteenlaji. Teillähän on valmennustiimi, joka varmaan perkaa syöttöön liittyvät asiat pieniin osiin, joten nämä ovat vain minun ajatuksia, ei niinkään neuvoja teille.
Sillä ei ole mitään merkitystä, syötätkö 10 000 upeaa harjoitussyöttöä, juurruttaen sen selkärankaan, jos se ei siirry peleihin. Se taas johtuu monesti siitä, että kisapeleissä mukaan liittyy häiriötekijöitä ja ajatus harhautuu siitä keskittymisestä, mitä se oli vielä harjoituskentällä. Nelurissa tuo sormien sihtailu vähän ennen syöttöä, on haitallista aivopohjaista toimintaa, jota ei normaalisti tapahdu, kun hiotaan toistojen kautta pelkästään syöttötekniikka. Nuo vastaavat häiriötekijät pitäisi saada myös noihin koppasyöttöihin.
Myös mielikuvat ovat tärkeitä. Kun harjoituksessa syöttää, niin syöttöön kannattaa liittää mielikuva, mieluiten jostain videolta nähdystä tositilanteesta, jossa tiukassa paikassa on syöttänyt hyvin. Kun tositilanteessa kytkee tuon oikeasti ja harjoituksissa onnistuneen mielikuvan päälle, ympäristö katoaa ja erilaista hyvää tekevää automatiikkaa kytkeytyy päälle. Mielikuva on käytännössä tulevan syötön visualisointi, jossa etukäteen näkee kun pallo iskeytyy juuri siihen, mihin se tulee oikeastikin iskeytymään. Kysymys on eräänlaisesta lyhytaikaisesti itsehypnoosista / suggesioista.
…
Sormien sihtailu kannattaisikin korvata sanapareilla, joista toinen on ykkössyöttöön ja toinen kakkosyöttöön. Jos sanojen kirjaimilla on vielä helposti muistettavat merkitykset, jotka yksinäänkin ovat helposti tulkattavissa, niin aina parempi. Kun kuviot ovat selvillä parilla sanalla, niin tuohon itsehypnoosiin jää enemmän aikaa. Siinä on sekin hyvä puoli, että se mitä liikkuja vastapuoli on tehnyt ykkösen epäonnistuessa, ei vaikuta toisen syötön taktiikkaan.
Videoporukathan etsivät juuri johtolankoja siitä, löytyykö vastapuolelta joitain toistuvuuksia tietyissä tilanteissa ja pystyykö oma porukka käyttäytymisellään vaikuttamaan noihin vastapuolen taktiikkoihin. Esimerkiksi kun vastaanottaa syöttöä tilanteessa, jossa verkkopelaaja on kyyryssä keskellä ja syöttö tulee kämmenpuolelle, niin millainen vastaus silloin tulee prosentuaalisesti laskettuna. Jos tulee liikaa samoja toistoja, niin verkkomies on silloin niskan päällä.
…
Sormijutuissa on sekin vaara, että katsomossa voi olla vakooja, joka peilaa kuviot vastapuolelle. Australian avoimissa Kontinen/Peers pelasi jotain paikallista junnuparia vastaan, joka luki nuo ”poikien” taktiset kuviot satavarmasti, joka alkoi pistämään silmään. Kun tuota alkoi tarkemmin seuraamaan, niin nuo junnut vilkaisivat hetki ennen syötön vastaanottamista syöttäjän takaiseen katsomoon ja dadaa, vastaussuunnat osuivat yllättäen aina nappiin, vaikka eivät aina palloa kenttään saanetkaan, koska Kontinen/Peers syöttivät silloin massiivisen hyvin ja taisivat voittaakin tuon matsin.
…
Kiitos yksityiskohtaisesta kommentista! Hyvin olet päässyt pelin sisään, vaikkei edes livekuvaa ollut tarjolla. Fognini ja Bolelli hoitivat kyllä tonttinsa kiitettävästi, mutta kyllähän meilläkin lievästi sanottuna mahdollisuutemme olivat. Voi veljet.
Mitä syöttämiseen tulee, niin se on tosiaan kyllä ihan oma taiteenlajinsa. Jopa aika erilainen lyönti kuin mikään muu lyönti tenniksessä, sillä homma on ainoastaan itsestä kiinni. Nelinpelissä varsinkin ykkössyötön osalta tuntuu joskus jopa enemmän painetta kuin kaksinpelissä, sillä ykköseltä halutaan sekä korkeaa prosenttia että paljon voitettuja pisteitä. Aika vaikea yhdistelmä.
Oma syöttöni on kehittynyt paljon, mutta edelleen riittää kyllä harjoittelussakin parannettavaa. Teen nykyään paljon mielikuvatreenejä siten, että syötän kuusi ykkössyöttöä syöttövuoron omaisesti ja vähintään 4/6 pitää saada kenttään tai muuten häviää. Harjoituksissakin pitää ehdottomast saada aikaiseksi painetilanteita, vaikka olisi sitten yksin kentällä.
Minua auttaa myös syötön visualisoiminen siten, että näen mielessäni mihin kohtaan ruutua pallo laskeutuu. Esimerkiksi syöttöruutuun asetettuihin pallopurkkeihin syöttäminen maalitauluna toimiikin erinomaisena harjoitteena. Mutta samalla täytyy muistaa niin pelinomainen liike syötön jälkeen kuin paine siitä, ettei liian montaa syöttöä saa kerralla missata.
Ja tietysti vielä kakkossyöttökin on asia erikseen. Periaatteessa kaksoisvirheiden täysi välttäminenkään ei ole hyvästä, sillä silloin syöttää helposti liian passiivisesti. Mutta toisaalta tuplia ei mielellään kovin montaakaan tekisi. Uskoisin, että sormilla näytetyt signaalit ovat nykyään jo niin selkeä osa rutiinia, etteivät ne vaikuta suoritukseen. Päin vastoin, jos kakkossyöttöä miettii jo ennen ykköstä, ei täysi fokus voi millään olla ykkössyötön suorittamisessa.
Lentoliput on kyllä ihan super kalliita jenkkeihin nyt. Tekisi mieli tulla paikan päälle. Muistelisin että joskus Nykiin on päässyt 500€ edes taas suorilla lennoilla. Nyt suora lento näyttäisi olevan melkein 2000€! 😂
Vaihtolennoilla pääsee onneksi vähän halvemmalla.
Lentolippujen hinnat ovat kieltämättä lähteneet aivan käsistä. Nyt Kroatiasta kotiin yhdensuuntainen lippu maksoi 850€. Ja Hampurista Triesteen viime viikolla 550€. Ihan poskettomia hintoja, eikä jenkkeihinkään paljoa halvemmalla pääse ellei sitten viihdy perillä la-su -välistä yötä, jolloin hinnat tulevat jonkin verran alaspäin.
Brother if you guys lost honestly its OKAY. But giving the match like that i cant understand, you guys are profesionall and it is a TITLE on game. How collapse like that? It dont seems honest lost. Never seen anything like this. Lost much money so it hurts bad. Thanks for reading.
Life is cruel sometimes. 😉
Hey Eric, why don’t you see if you can do better!!
Harry, I think it’s amazing that you even got to the point where you had so many match points against a top class team like Bolelli and Fognini!!
Have a lovely restful week with the family and all the best for the American swing 🙂
Sorry I spelt your name wrong Harri!! Google translate always changes it to Harry and I just slipped up. Whoops!!
No worries, I am not easily offended! 🙂
Urheilun hienouteen kuuluu suuret tunteet niin komeissa voitoissa kuin katkerissa tappioissa. Muistaakseni suuri Federerkin hävisi kaksi GS finaalia kahden ottelupallon edulla – lähes kaikilla pelaajilla on ollut kovia hetkiä. Kovimmat luut nousevat näistä kerta toisensa jälkeen. Onnea loppuvuoden turnauksiin
Näinhän se juurikin on! Kyllä nuo Federerin GS-finaalitappiot ovat jopa meillä katsojilla edelleenkin mielessä, mitenköhän usein Roger itse niitä miettii?
Mutta onneksi aina on ohjelmassa seuraava kisa. Vamos!
kiitos harri rehellisestä kirjoituksestasi! toivottavasti se auttoi käsittelemään tapahtunutta ja purkamaan pettymystä. itsekin tosiaan kuulun näihin joilta meni matsi ohi kun kroatien tekniikka ei toiminut, mutta kirjoituksellasi pääsi erittäin hyvin kiinni tapahtuneeseen. kommenteista ja somesta päätellen teistä onneksi taitaa tänään jo tuntua vähän paremmalta, vaikka varmasti kalvaa vielä. voisinpa sanoa jotain lohduttavaa, toivottavasti nämä tsemppaavat kommentit täällä ovat saaneet parannettua oloa!
kirjoitin jo saman instagramiin, mutta tännekin: toivottavasti väliviikko kotona auttaa nollaamaan ja sitten uudella energialla kohti usan tonnisia 😊!
Kiitos! Kyllä tämä blogin kirjoittaminen ihan oikeasti auttaa käymään tunteita läpi. Ja tänään tuntuu jo paljon paremmalta, vaikkei unta ole vielä takana ollenkaan 😅
Kohti seuraavia kisoja siis!
hyvä! ja kyllä vain, nauti ensin väliviikosta perheesi kanssa!
Kun oikein yksinkertaistaa, niin jompi kumpihan aina voittaa, ja kumpikin voi silti pelata hyvän pelin. Jotkin jutut sit vaan ratkaisevat voiton. Mutta. Ymmärrän toki, että otti syvältä ja kirvelee jonkin aikaa. Minulle tämä oli finaalipeli, jossa otitte hyvän hopean, eikä minun käsitykseni teidän pelitaidoistanne muuttunut miksikään. Tosin eihän tätä peliä missään näkynyt, mutta seikkaperäinen peliselostus yllä paikkasi puutetta! Kiitos siitä, oli varmaan terapoivaakin (vai oliko?) Ja innolla sit taas Montrealiin jne, eiköstäjookosta!!! (Ja huh, empä ollut ajatellut, että törkypostia saat, olet niin valloittava persoona ja pelimies. No, ei kerro sinusta mitään nuo kirjoitukset, heijastavat aina kirjoittajansa sielunmaisemaa.)
Näinhän se on, tenniksessä aina jompikumpi voittaa lopulta. Tällä kertaa se ei vain valitettavasti ollut meidän vuoromme.
Mutta pieni asioiden läpikäyminen blogissa auttaa kyllä ja nyt sitten muutaman nollauspäivän jälkeen isolla innolla kohti Amerikkaa 😎
En nähnyt peliä, mutta aamulla luin toisaalta otteluseurannan läpi ja tämän blogisi sen jälkeen. Varmasti tuntui hirveältä ottelun jälkeen ja vielä pitkään jälkeenpäinkin, mutta näitä harmittavia hetkiä jokaiselle jossain kohtaa tulee uralla, tällä kertaa finaalissa, mutta jo finaaliin pääsy jälleen oli kova suoritus. Tsemppiä jatkoon!
Ps. nuo pelkurimaiset vedonlyöjät ovat kyllä hirveintä saastaa, sosiaalisessa mediassa joskus esiintyvät omilla nimillään ja naamoillaankin kirjoittamassa törkeyksiä. Moni tennispelaaja taitaa juuri heidän takiaan rajoittaa kommentointia sosiaalisessa mediassa.
Jep, ei kyllä tuntunut erityisen hyvältä matsin jälkeen eikä vielä tänäänkään aamulla. Mutta onneksi satuttiin Lloydin kanssa samaan lentokenttäkuljetukseen niin saatiin vähän puoliksi naureskelle käydä finaalia läpi. Eteenpäin!
Ja ovat tosiaan vedonlyöntihäiriköt näköjään alkaneet löytää myös tätä blogiani. Toivottavasti ei sentään näitä kommentointeja tarvitse alkaa nykyistä enempää rajoittamaan!
6-0 -johto tiebreakissa on henkisesti vaikeampi tilanne kuin usein ajatellaan. Kaikkien jakama tunne on, että homma on ratkennut, mutta siitä eteenpäin toisella tiimillä on pelkkää voitettavaa ja toisella hävittävää. Toki vielä tuon 6-0 -pisteen vastustajan syöttäessä pystyy pelaamaan vapautuneesti. Mutta oikeastaan jo 1-6 -tilanteessa tulee helposti syöttävälle tiimille fiilis, että nyt olisi todella tärkeää saada erä poikki, koska 2-6 -tilanteessa paine on jo selvästi kovempi. Jos tämänkin pisteen häviää, edessä on enää yksi paikka ratkoa omalla syötöllä. Ja on aivan eri asia tulla 6-5 -tilanteessa syöttämään, jos taiska on ollut tasainen ja minibreak on saatu juuri edellisessä pisteessä kuin tulla 6-0 -tilanteen menettämisen jälkeen. Kaikkiaan on vaikea välttää 6-1 -tilanteesta lähtien puristusta, kun tietää, että mikään ei tunnu pahemmalta kuin antaa ”täysin varman” voiton livetä käsistä.
Tsemppiä loppukauteen, Harri! Odotellaan jo kovien kenttien isoja kisoja vesi kielellä!
Jep, aika osuva analyysi. 👌 Ikinä ei ole helppoa pelata kun toisella on vain voitettavaa ja itsellä hävittävää. Mutta eipä nuo silti kovin usein käänny, sillä ainakin joku omista syöttöpisteistä yleensä jotenkin tulee kotiin. Mutta ei tosiaan ollut kiva paikka syöttää 6-5 -tilanteessa, vaikka periaatteessahan sen pitäisi olla ideaalitilanne. Hyvällä pisteellä kisavoitto, huonollakin tilanne vielä täysin auki. Voi kunpa sitä osaisi noin ajatella siinä painetilanteessakin.
En luonnollisestikaan nähnyt matsia, mutta yksi syöttökommentti:
Kahdessa vikassa tappiossanne olet kirjoittanut samat sanat ’ehkä olisi pitänyt syöttää rohkeammin’. Hampurissahan niit teit joka matsissa.
En tiedä, voiko tuota harjoitella. Mutta halusin mainita, kun itse sen kahdesti kirjoitit.
Tsemppiä ja onnea Anerikan kiertueelle !!
Ja tarkoitin siis noita matsin tärkeimpiä ’viimeisiä’ syöttöjä (niin kuin sinäkin kommenteissasi). Eli loppuun asti vain pelata rohkeasti eikä pelata varman päälle. Mutta korostan, että
1. En nähnyt tätä matsia.
2. Hampurissa syötit rohkeasti ja upeasti kaikissa matseissa.
Henkka taitaa olla tuon ’lajin’ mestari.
’Våga att vinna’
Hyvä pointti, että olen tuon syötön rohkeuden puuttumisen maininnut itsekin useasti. Ja samaa sanoi Lloydkin kentällä. Ei häntä haittaa, jos missaan syöttöjä, mutta vauhtia ei saa ottaa pois varmistelumielessä, se johtaa vain huonoihin lopputuloksiin.
Mutta on se silti kova paikka syöttää aina rohkeasti. Mitä sitten, kun se syöttö ei tipukaan? Syötät kolme ykköstä peräkkäin ulos, niin vieläkö neljäskin mennään rohkeasti? Vai pitäisikö lähteä vähän todennäköisemmällä syötöllä liikkeelle? Tässä varmaan pelaajien pelifilosofiat eroavat keskenään aika isosti.
Dear Harri, I am so sorry that trolls have found you – horrible people.
Can I suggest you get a friend or family member to clear your social media a couple of times a day for you, to wipe off any mean remarks. It’s not healthy for you to see them.
Glad you’re feeling better about the final. I agree with others who’ve remarked here, statistically you’re very unlikely to lose with a lead like that again! Keep that in mind!
You and Lloyd are brilliant, you’re getting better and better, the future is so bright, don’t let one annoying loss spoil your sense of worth and achievement. Enjoy your home time.
Thank you for the nice and supporting comment! Our teamwork with Lloyd is working so well I don’t think one loss, even a difficult one, can make much difference to our confidence. We understand mistakes happen and there is always a possibility to learn from them. 🙂
I also agree the social media trolls are the worst. Luckily I am not offended by them at all. I rather think that if my family members were reading them it would be worse as they are not used to that kind of threats and insults I receive after this kind of losses. But it is a pain to remove and block all the trolls.
Hi Harri, I see you are using WordPress as your blog platform. They offer means to filter out spam (Akismet plugin), but I am sure it allows you to set up up filters for offensive comments, too. Keep up the good work on the tennis court!
Myös tällaisia tappioita tulee joskus kun pelaa voittaaksen. Riskinä on aina että välillä häviää, mutta voitot muistetaan ja lasketaan, ei tappiot. Niistä opitaan. Kaikki muistavat esim. Federerin 8 Wimbledonin voittoa mutta harva sitä että hän hävisi Wimbledonin finaalin 2019 kahden ottelupallon jälkeen omassa syötössä. Sattuu sitä tärkeimississäkin paikoissa ja muillekin hyville pelimiehille. Onneksi oppirahat maksettiin tässä ATP 250:ssa kun taas Hampuri tuli kotiin. Mikä on yleensä tourilla ajatus siitä miten pelata vankassa johdossa kun vastustaja uskaltaa rennosti nostaa riskitasoa? Varman päälle vai normaali riskitasolla? Harvoinhan kohonnut riskinotto onnistuu pitkän päälle vaan virheet tulevat helposti mukaan peliin. Tällä kertaa vastustajilla onnistui. Tsemppiä Harri ja jatka positiivisellä voittamisen asenteellasi! 💪🏻