Viime viikon ulkokenttien SM-kisat päättyivät siis osaltani aika valtavaan pettymykseen. Kaksinpelin ensimmäisen kierroksen tappio tuntui pahalta vielä monta päivää matsin jälkeen, eikä nelinpelin luovuttaminen Patrikin polven kipeydyttyä ainakaan parantanut fiilistä. Lähdin kisoihin hakemaan kahta kultamitalia, mutta tuloksena ei ollut edes yhtä himmeämpää mitalia. Urheilu on tällaista, mutta ei sen toteaminen harmitusta poista.
Tuollaisten tappioden jälkeen tulee luonnollisesti heti mietittyä sitä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Varmasti valmistautumiseni olisi pitänyt olla vielä huolellisempia ja esimerkiksi kaksinpeliä edeltävänä päivänä minun olisi pitänyt vetää vielä jonkinlainen nopeutta ja räjähtävyyttä herättelevä fysiikkatreeni. Varsinkin nyt, kun ikää tulee, niin nopeusominaisuuksien ylläpito on todella tärkeää, sillä jalkoja ei saa enää niin helposti liikkeelle tuosta vaan. Minun olisi varmasti pitänyt myös pelata vähän enemmän pisteitä nimenomaan syötön kanssa juuri ennen kisoja, sillä nyt tuntui, etten saanut syötölläni oikein mitään aikaiseksi. Jotenkin ajattelin, että minulla on varaa löytää pisteiden pelaamisen rytmi ensimmäisten kierrosten aikana, mutta eipä ollutkaan. Ylipäätänsä on siis tärkeää, että teen kesän seuraavia kisoja ajatellen kaikki valmistautumiset mahdollisimman samanlailla kuin isoissa kisoissa, jotta saan itsestäni kaiken irti ja annan itselleni mahdollisuuden menestyä.
SM-kisojen jälkeen ohjelmassa oli pari päivää ajatusten keräilyä kentän ulkopuolella, mutta jo eilen maanantaina suuntasin seurani Satan pelireissulle 2. divisioonan matsiin Hämeenlinnaan. Rehellisesti sanottuna oma tasoni ei toki ole tuolla 2. divisioonassa, mutta kun emme oikein meinanneet saada muuten joukkuetta kasaan niin lähdin tottakai mukaan auttamaan kotiseuraani. Saimme kaiken lisäksi aikaan ihan kivan reissun, kun pelasimme ensin aamupäivällä kierroksen golfia Linna Golfissa, minkä jälkeen suuntasimme Aulangon hienoille massakentille. Ja aika hyvin kulki molemmat lajit, tuloksina oli 72 lyöntiä golfkentällä sekä 6-2, 6-1 voitto nelurissa ja 6-0, 6-0 voitto kaksinpelissä.
Vaikka Hämeenlinnasta tuliaisina olikin tosi selvät voitot matseista niin olen silti sitä mieltä, että matsien pelaaminen on minulle tällä hetkellä tosi tärkeää kisatilanteiden saamiseksi pitkän tauon jälkeen. Tilastoja katsoessani olen uskomatonta kyllä voittanut edellisen kerran kaksinpelin kisamatsin 2. divisioonan ulkopuolella viime vuoden joulukuussa, joten voittoja ei tosiaan ole tullut liikaa. Tuo tilasto on sikälikin silmiinpistävä, että pelasin juurikin viime vuoden marraskuussa todella hyvää tennistä voittaen monta kaksinpeliä Australian challengereissä ja pelatessani itseni kvartseihin asti Talin challengerissa, mutta sen jälkeen tulokset kaksinpelikentillä ovat olleet olemattomia. Vaihdoin joulukuun alussa mailaa uudempaan malliin, joten tämän viikon ohjelmassa on myös kokeilla vanhempaa versiota ja paria muutakin mailaa tarkemmin varmistaakseni, etteivät ongelmat ole välinepuolella, minkä lisäksi on myös tärkeää pitää huolta, että kroppani on tarpeeksi hyvässä kunnossa pystyäkseni 100% jalkatyöhön. Palaan näihin asioihin tarkemmin seuraavassa postauksessani.
Siihen asti kaiken tämän pohtimisen keskellä treeni jatkuu kuitenkin siis normaalisti, ja ohjelmassa on niin fyysiikkaa kuin tennistä monipuolisesti. Ylihuomenna torstaina pelaan mahdollisesti taas myös yhden divaripelin HLK:ta vastaan ennen kuin kisat jatkuvat 10.-12.7. Hangon Finnish Tourilla. Palataan pian!