Ei kyllä mennyt tämän päivän ottelun käsikirjoitus niin kuin piti. Tilastollisesti oltiin parempia melkein jokaisella osa-alueella, mutta ratkaisupaikat kääntyivät väärin päin. Vastapuolella pelattiin osittain puolikuntoisuuden tuomalla rentoudella, jossa oli tuurikin tänään vähän mukana, kun taas meillä ei palautuspeliin löytynyt viime aikojen kovaa virettä. Kaikki on kuitenkin onneksi vielä täysin omissa käsissä, kun perjantaina vastapuolelle asettuu pari Arevalo/Pavic.
Maanantain ensimmäisen kierroksen jälkeen tunnelmat olivat luonnollisesti kohdallaan, ja eilen vedimme vain kevyen tunnin treenisession La Stampa-klubin harjoituskentillä iltapäivästä. Tänään suuntasimme kuitenkin areenalle heti aamusta, jotta miehet saatiin lämpimiksi ensin klo 9.45 bollaukseen ja siitä kello 11.30 alkavaan matsiin. Katsomot eivät olleet heti aamusta täynnä, mutta toki kentälle oli siitä huolimatta hienoa taas astella. Kaikki oli valmista.
Heti matsin alusta alkaen oli selvää, ettei Salisbury ollut täydessä vireessä, mutta vaikka miehen otteet näyttivät välillä vähän hitailta, niin tosi hyvin hän kyllä kaikki kohdalleen osuneet pallot hoiteli. Ja syötti. Syöttäjien komennossa lähdettiin liikkeelle, mutta 2-2 -tilanteessa Henryn piti pelastaa yksi murtopallo ässällä, kun hieman verkkopeli yskähteli. Vastapuolellakin syötöt toimivat, sillä tilanne oli 4-4, kun sain ensimmäistä kertaa kokeilla kakkossyötön palautusta. Ja heti oli lähellä murto, sillä Henryn palautus 40-40 -tilanteessa syvälle Skupskin kämmenkulmaan oli erinomainen, mutta niin vain Skupski kaivoi pokalla lobbin linjaa pitkin takarajalle juuri sen korkuisena pallona, ettei minulla ollut siihen mitään mahdollisuuksia ylettyä. Vastapuolella tilanteelle vain naureskeltiin, mutta meidän puolellamme ei kyllä tuntunut yhtä mukavalta.
Murtoja ei lopulta erässä nähty, joten tie breakiin mentiin. Vastustajat saivat minibreikin 1-1 -tilanteessa Salisburyn voittaessa Henryn linjapisteessä, ja pitkään meni ennen kuin tuosta toivuttiin. Kolme ässää peräkkäin meidän joukkueelta piti kuitenkin tuplamurron poissa ja lopulta 5-6 -tilanteessa pamautin ottelun parhaan palautukseni krossina vastustamattomasti läpi. Henrynkin palautus 6-6 -tilanteessa oli erinomainen, mutta Salisburyn linjavolley pomppasi verkkonauhasta juuri ja juuri yli. Ehdin vielä ihan hyvin palloon verkolla ja hain jyrkkää lyhyttä krossia, mutta pari senttiä karkasi pallo leveäksi. Skupskikin vielä yritti tuohon palloon ylettyä, mutta onnekseen ei osunut. 6-7 -tilanteessa pelastin vastustajien neljännen eräpallon hyvällä syötöllä, mutta 7-7 -tilanteessa koeteltiin taas hermoja. Henry ei saanut Salisburyn pokapalautusta tapettua, ja Skupskin refleksilyönti hidastui etukenttään juuri sopivasti verkkonauhan avustuksella. 7-8 -tilanteessa pääsimme siinäkin vielä pisteeseen hyvin mukaan, mutta taistelupallo päättyi vastustajien eduksi ja ensimmäinen erä oli ryöstetty Englantiin.
Toistelimme Henryn kanssa ensimmäisen erän jälkeen toisillemme kärsivällisyyden tärkeyttä, sillä oma syöttöpelimme oli sen verran hyvää, että kyllä tässä voitosta edelleen taisteltaisiin. Ja periksi emme tulisi antamaan. Saimme ottelun toisen murtopallon 3-2 -tilanteessa, kun hyvä kämmenpalautukseni otti kenttämestarin erikoisuutena pienen virhepompun vastustajien kenttäpuolella. Ja nyt se murtokin viimein onnistui, kun Henryn hyvä palautus linjaan yllätti Salisburyn ja minä hoidin tappopaikan verkolta. Kaksi syötönpitoa vielä tarvittiin erävoittoon, ja vaikka 5-3 -tilanteessa meinasikin mennä jännäksi niin Henry hoiti no-ad -pisteen tyylikkäästi kovalla kakkossyötöllä ja kolmas erä kutsui.
Match tie breakissa lähdettiin ässillä liikkeelle, kunnes 1-1 -tilanteessa Salisburyn lobbipalautus oli syvä ja vaikka Henryn kämmenkin oli painava, niin Salisbury pääsi seuraavalla kämmenellään yllättämään minut verkolla niin, etten ihan ylettänyt kunnolla palloon. Minibreikki tuli kuitenkin heti takaisin, kun Salisbury teki yhden ottelun ainoista helpoista virheistään mokatessaan korkean volleyn lobbipalautukseeni. Tuon jälkeen edettiin tasatahtia syöttäjien komennossa, vaikka useampia palloralleja ehdittiinkin pelata. Kunnes 7-7 -tilanteessa Salisbury kaivoi jostain ties mistä ihan haamupalautuksen aivan sivurajalle. Hidastuksesta näkee, että hän jopa ponnistaa lyöntiin väärällä jalalla, mutta niin vain lyönti laskeutuu koko matkan kentän ulkopuolella lennettyään juurikin täydellisesti viivan päälle. 7-8 -tilanteessa palautukseni oli vielä kohtuullinen, mutta Skupskin seuraava kämmenveto linjaan oli loistava. Eikä Henryn palautus 7-9 -tilanteessa vahingossakaan laskeutunut enää rajojen sisäpuolelle, vaikka hetken siltä näyttikin.
Vaikea matsi siis tänään oli, ja vaikkei peli ollut täydellistä, niin jotenkin tuntui siltä, että voitto oli kyllä otettavissa. Voitimme enemmän pisteitä kuin vastustajat, voitimme käytännössä kaikki matsin tilastot, mutta niin vain tulos on väärin päin. Väärältä tuntuu tällainen matsi kyllä hävitä, mutta minkäs teet. Erot ovat pienet, ja nelurissa väkisinkin välillä pomppii pallo väärään suuntaan.
Omassa pelissäni syöttöpeli oli jälleen valtava onnistuminen, sillä hävisin koko ottelussa ainoastaan neljä pistettä, jotka alkoivat syötöilläni. Henrynkään syöttöä ei murrettu kertaakaan, joten vaikea tuohon osa-alueeseen on pettynyt olla. Mutta palautuksissa emme onnistuneet. Minulle aiheutti jostain syystä harmaita hiuksia Skupskin ykkössyöttö, jonka palautuksista voitin matsisssa 0/12. Palautusvirheitä tuli kieltämättä hänen tavanomaista sivukierteisempään syöttöönsä vähän tavallista enemmän, mutta hyvänkin palautuksen jälkeen hävisimme järjestäen kaikki pidemmät pallorallit. Kakkossyöttöjä pääsin sen sijaan palauttamaan matsissa yhteensä yhdeksän kertaa, joista piste voitettiin kuusi kertaa, mikä on erinomainen lukema, mutta Henryllä tilastot olivat jostain syystä päin vastoin. Hän ei tänään päässyt oikein millään kiinni vastustajien kakkossyöttöihin, enkä minäkään jotenkin ollut oikeissa paikoissa auttamassa palauttajan partnerina hyvien palautusten jälkeen.
Kokonaisvaltainen pelaaminen oli siis tänään aavistuksen aavistuksen pois tolaltaan. Syötöillä saimme järjestäen painetta, mutta mitä pidemmiksi rallit muuttuivat, sitä todennäköisemmin piste kääntyi jostain syystä vastustajien voitoksi. Jokainen vähän enemmän tennistä pelannut tietää, miten vaikea on joskus pelata pikkuisenkin puolikuntoista vastustajaa vastaan, ja tänään tuo ehkä sitten juuri sen karvan verran näkyi meidänkin pelissämme varmisteluna. Vaikkei sitä millään haluaisi myöntää niin alitajunnassa sitä silti yrittää saada enemmän palloa kenttään sen sijaan, että hakisi omia ratkaisuja. Mahdotonta sitä on täysin sivuuttaa, ja onhan sitä nähty käytettävän jopa taktisena keinona esimerkiksi Djokovicin toimesta.
Salisbury oli tänään kuitenkin varmasti poissa parhaasta terästään, joten pakko on kyllä nostaa hattua sille, miten hyvin hän siihen nähden pelasi. Syöttöprosentti oli tosi korkea ja ratkaisupaikkoihin löytyi pari älytöntä venymistä. Mies voitti koko ottelussa vain seitsemän palautuspistettä, mutta noista yli puolet tuli tie breakeihin. Skupski mukaan lukien vastustajat onnistuivat selvästi tulemaan matsiin täysin paineitta, kun pelkkä kentälle pääsy tuntui voitolta, ja sitten vielä tuurikin oli ajoittain sopivasti mukana. Meille tilanne ei ollut tietenkään yhtä paineeton, ja vaikeampi oli ottelusta sitä myöten myös nauttia. Positiivista energiaakaan on vaikeampi saada isosti mukaan, kun vastapuolella tekeminen on tavallista hidastetumpaa ja taistelupalloja ei voiteta vahingossakaan. Ja ennen kuin kukaan ehtii kommentoida, että unohtakaa vain paineet ja pelatkaa rennosti, niin voin vastata, että se ei ole ihmismielelle mahdollista. Paineiden kanssa pitää päinvastoin oppia elämään ja pelaamaan siitä huolimatta oma peli-identiteetti säilyttäen. Eikä se kaukana ollut tänäänkään.
Ruokamyrkytyksen kaltaisia oireita on näkynyt nyt viimeisen vuorokauden aikana useammallakin pelaajalla ja monessa tiimissä, mutta toistaiseksi minä ja Henry olemme sentään säästyneet. Täytyy kuitenkin olla erittäin tarkkana kaiken hygienian kanssa tulevat päivät. Vaikka näyttääkin siltä, että kaksi edellistä neluria on voitettu nimenomaan sairaina… 😅 Mieluummin kaikki tuollaiset pyrkisi kuitenkin kaikin keinoin välttämään.
Tappiosta huolimatta tilanne on alkulohkomme suhteen vielä onneksi kuitenkin täysin auki, ainakin niin kauan kuin illan toinen neluri on vasta alkutekijöissään. Jatkoon pääsy on meillä joka tapauksessa omissa käsissä, sillä perjantain ottelussa ainakin suoraan kahdessa erässä otettu voitto riittää jatkopaikkaan varmasti. Vastus on kuitenkin tiukka, Arevalo/Pavic, jotka olivat suuren osan vuotta rankinglistan kärjessä. Emme heitä koko vuoden aikana onnistuneet tavallisissa kisoissa kertaakaan kohtaamaan, sillä vasta finaalissahan tuo suurimmaksi osaksi olisi ylipäätään ollut mahdollista, eikä samaan kisaan sattunut molemmille onnistumisia.
Pavic kärsi Wienin kisassa kylkivamman, joka piti hänet poissa myös Pariisista, mutta täällä Torinossa mies on joka tapauksessa taas kentällä, ja tuskin tulee ilman taistelua sieltä myöskään poistumaan. Syöttöpelissä Arevalo/Pavic ovat parhaimmillaan tosi vaikeita murrettavia, mutta eipä ole meitäkään Torinossa vielä kertaakaan murrettu. Voi siis olla, että tie breakeja on perjantainakin tiedossa, ja nyt täytyy vain kaivaa ne parhaat vedot juuri noihin paikkoihin. Ja se isoin pelirohkeus. Ja ehkä pari tuurilyöntiäkin. 🙂
Tänään jouduttiin siis tappion karvasta kalkkia maistamaan, mutta ei anneta sen masentaa. Jos jossain kohtaa kisaa se tappio kannatti ottaa niin lohkossa. Parhaassa tapauksessa kisaa on vielä kolme matsia jäljellä, joten haetaan huomisen treenipäivän aikana se paras vire taas esiin ja näytetään viikonloppuna muille todellinen tasomme. Vamos!
Oli kyllä aika vaisu ottelu, vaikka toki jännitystä riitti loppuun asti. Ihmeellisen paljon vastustajan ongelmat vaikuttavat ilmeisesti vielä huipullakin. Välillä näytti siltä, että olette kaikki neljä vatsataudissa. Onko muuten keskusteltu mistä toi virus on lähtenyt liikkeelle? Tsemppiä pe (ja näin katsojan näkökulmasta on oikein mukavaa, että pelissä on vielä kunnolla panosta. 🙂 )
Alla iso kisavoitto ja aivan huikea avausottelu Torinossa. Jos johonkin kohtaan piti tulla heikompi päivä, niin hyvä se oli hoitaa tuossa pois alta. Homma on todellakin vielä omissa käsissä ja kaikki mahdollista. Ehkäpä se oli tosiaan pieni varmistelu, joka ottelun vastustajille käänsi. Kyllähän tuurikin oli teitä vastaan ratkaisuhetkillä, mutta kaipa vastustajat sen taistelullaan ja rohkeudellaan ansaitsivat.
Erikoinen sattuma, että ette ole kohdanneet Arevalo/Pavic -paria tänä vuonna kentällä, mutta onpahan ainakin puitteet ja panokset kohdallaan sitä varten. Ei he ehkä mieluisin pari ole kohdata tuollaisten panosten kanssa, mutta kyllä teidän hyvä peli on ollut viime ajat heidän hyvää peliä parempaa, joten luottavaisin mielin vaan perjantaita kohti.
Tuo capuccino on aikamoinen, olisi kiva tietää millä tekniikalla se on tarkkaan ottaen tehty. Onhan noita koneita, mutta se, miten ne toimivat… Ja mitä tulee ruokamyrkytyksiin, niin olet hehkuttanut Torinon menuta muuten, olisiko siellä ongelmana se tavallinen tuttu, eli kanssaruokailijoiden hygienia, ts. buffetin turistiripuli-ilmiö. Tsemppiä molemmille seuraavaan matsiin, VAMOS!
Tiukoille tosiaan meni. Pystyin seuraamaan vain osittain ensimmäistä erää sekä sitten toisen ja kolmannen erän ja ainakin näissä olit teidän duon selvästi parempi pari. Ja kyllä näin sulta hyviä palautuksia. Muistan yhdenkin pelin, jossa teit kolme pistettä suoraan palautuksillasi, mutta Henry ei onnistunut omissaan millään ja breikki jäi ottamatta. Sellainen yleisvaikutelma jäi, että jos Henryn peruslyöntipeli olisi onnistunut himpun verran paremmin, voitto olisi tullut plakkariin. Mutta turha hautoa näitä enempää. Onneksi uusi päivä ja uusi ottelu on vielä edessä ja kaikki mahdollista. Tsemppiä sinne ja toivottavasti pysytte terveinä!!
Arevalo/Pavic voittivat Harrison/Kingiä vastaan ekan erän tiebreakissa, mutta minusta sekä Arevalo että Pavic näyttävät vähän vaisuilta. Normaalistihan Arevalo pomppii taukoamatta, mutta nyt ei jalka nouse niin ketterästi. Niinköhän heilläkin jotain terveyshäikkää…
Ihana cappuccino 🤩 maistuuko yhtä hyvältä miltä näytti?!? Pienestä oli kiinni voitto ja sehän varmasti harmittaa. Hieman minua ihmetytti se, että harmaahapsi Louis, joka sunnuntaina johti teiän treenejä (vai muistanko oikein?), olikin tänään täysin vastustajien leivissä (oliko se sovittu juttu?). Tsemppiiiiiiiiii perjantaille!!! Huudetaan täällä kotikatsomossakin niin lujaa, että Torinokin raikaa! Ootte huippuja 💪💪
Louis oli istumassa lähempänä vastustajien leiriä, mutta oli siinä välissä tyhjää ja jonkinmoinen pleksiseinä eli oli kyllä mielestäni ihan selvästi ns. puolueettomalla maalla ottelua seuraamassa.
Ottelua en ihan koko aikaa pystynyt katsomaan, mutta mieleen jäi päällimmäisenä useampi yleisöä varmasti viihdyttänyt pallo ja useampi niukasti rajojen ulkopuolelle pudonnut lyönti. Tiukkaa oli ja olisi saanut kyllä päättyä toisin päin. Perjantaina toivottavasti maha ja kaikki muukin kunnossa ja hyvä peli-ilme Arevalo/Pavic -paria vastaan pelatessa. Tsemppiä!
Ok, saatoin erehtyä henkilöstä…niin voi käydä kun ollaan tunteella mukana täällä kotikatsomossakin🤗
Tulihan tuossa jo kaikki. Mutta se ainoa tilasto, missä hävisitte, oli voitetut pisteet viimeisistä kymmenestä pisteestä, joka oli siis oletettua tie breakissa. Joo, en halua jakaa enempää ohjeita, mutta taisi sitä rentoutta erityisesti ratkaisevissa paikoissa hieman puuttua – erityisesti edelliseen otteluun verrattuna.
Täysillä vaan perjantaihin. Kyllä se voitto sieltä tulee. Tämän päiväinen tarjosi paljon tunteita molempiin suuntiin 🙂
Se on sitten selvää. Mikä tahansa voitto Arevalo/Pavivista vie semeihin.
Pavic
Mate 🙂
Mutta ei Paviv. C ja V vierekkäin. Inhoan moisia virheitä 🙂 Huomenna jännitetään!!!
Eipä ennakkopapereissa näkynyt voittoa vastustajille. Hyvin kuitenkin pomppi ja kuin ihmeen kautta voitto vastustajille kahdella taiskalla. No, miten tässä nyt näin kävi? Minun silmilläni näytti, että Henry palautti heikosti, joten breikkipalloja ei vain siunaantunut. Harri yritti kantaa reppuselässä tiimin maaliviivan yli, mutta ei ihan riittänyt.
Arevalo/Pavic eivät ole iskussa, joten seuraavaan peliin voi suhtautua luottavaisesti.
Pariisin ja Torinon 1. ottelun kevyttä fiilistä kaivataan perjantaina. Arevalo/Pavic voitti Kingsin hermoiluun ottelupallotilanteessa ja nyt on perjantaina huippujännittävä tilanne taattu. Kävi miten kävi, toivottavasti rentous löytyy ja onnistutte pistämään parasta tennistä peliin! Onnea matsiin! 🇬🇧👍🏻👍🏻🇫🇮
Nyt ei pitäisi Pattenia syyttä huonosta palautuspelistä. Tilanteesta 4-4 ebsinmäisessä erässä, Pattenin palautuksilla oltiin päästy 30 pisteeseen muutaman kerran, ja Harri oli vain kerran pystynyt palauttamaan pallon. Joten ihan hyvä peli Pattenilta, ei häntä voi syyttä häviöstä, eikä liioin tuuriakaan. Vastustaja vain oli parempi ratkaisevissa pisteissä.
Huomenna on uusi päivä, selättäkää paineet niin tulee vastustajakin selätettyä!!!!
No worries, perjantaina jatkuu 💪 ja kotikatsomoissa ollaan mukana 🇫🇮🇬🇧🇫🇮
Tsemppiä perjantaille, joskus peli vain menee noin ja tiebreikeissä tuurillakin on helposti isompi merkitys. Sanotaan, että tuuri pitää ansaita ja ehkäpä brittipari sen sitten ansaitsi sinniteltyään pelissä mukana Salisburyn vammasta huolimatta. Henryn kakkossyöttö palautusten onnistumisilla peli olisi todennäköisesti tullut teille 2-0, turhan moni lyönti meni teiltä niukasti ulos.
Tosi hyvin oli sanottu tuo, että paineiden kanssa pitää oppia elämään. Ei aina todellakaan vaan pysty olemaan rentona tai reagoimatta johonkin asiaan, vaikka kuinka haluaisi. Ei elämässä, kun ei tenniselämässäkään. 🤔 Me ollaan kuitenkin ”vain” inhimillisiä ihmisiä ja reagoidaan välillä enemmän ja välillä vähemmän mitä erinäisempiin asioihin, tiedostaen tai tiedostamatta.
Yksi stressinhallin koutsi sanoi minusta myös hyvin webinaarissaan ”Ei pyritä ainoastaan selviytymään pimeydestä/stressistä/paineista, vaan annetaan niiden opettaa meitä avullaan.”
Joten tsemppiä! Hyvin te vedätte! Täydellä luotolla vaan eteenpäin taisteluissa! Vamos! 🔥🤺
Juuri näin 😊
One of the British TV commentators mentioned that Neal is pairing with Harrison next year, not sure of Joe’s plans. Let the merry go round begin?
Harrison/Skupski in 2026 seems to now be public information. I’ll let Joe tell about his plans by himself. 😉
Formaatin osaomistajana tai vähintään visionäärinä sanoisin, että ei marraskalenteri näin toimi. 😀
Thanks Harri – not sure if Neal and Joe splitting surprises me – they reached two Slam finals and into the semis here; felt solid and getting better! Let’s see who Joe unveils when he is ready!!
Ette te pahasti hävinneet. Mutta aika usein tänä vuonna on tullut näitä tappioita juuri huippumatsin jälkeen – tiedä sitten kannattaako tuota tarkemmin tutkiskella…
Iloa jatkoon vaan, on hienoa että on kisoja joissa tappio ei heti tarkoita kotimatkaa.
”-tiedä sitten kannattaako tuota tarkemmin tutkiskella…”
Aina kannattaisi kelata mistä moinen johtuu. Siis pelien hienoinen epätasaisuus. Jokin syy tuohon ilmeisesti löytyy tutkiessa mitä tapahtui noiden kahden pelin välissä. Se taitaa kuulua oppimiseen?
Voihan se olla, että tänä iltanakin kiirettä pitää ja keskittyminen on huomisessa ottelussa, mutta kokeillaan kepillä jäätä ja kysytään. Louis piti tänään harjoituksen alussa pitkän oppitunnin verkolla ja siihen samaan palattiin monta kertaa. Ilmeisesti se liittyi liikkeeseen ja peittämiseen verkolla, mutta mitä siinä tarkemmin haettiin? Vaikutti, että se alkuun jopa sotki verkkopeliä, mutta menikö siitä lopulta oppi perille?
Toivottavasti valmentaja neuvoi olemaan hieman kauempana verkosta, sillä viime pelissä näytti sille, että kolmannessa toisen erän pelissä olisi Harri lyönyt verkolla yhden lyönnin vastustajan puolelta. Tosin vastustajat eivät kyseenalaistaneet tätä, joten myös tuomari ei tuohon puuttunut.
Yksi seikka johon itse kiinnittäisin valmentajana huomiota on palautukset kahdella kädellä atakakentältä aina kun mahdollista, sillä lyönnit näin olisivat vakaampia ja löytäisivät paremmin kentän sisään. Harri kyllä teki näin monia kertoja, mutta Henryn en nähnyt käyttävän kuin yhden käden lyöntiä viime pelissä ja usein menivät lyönnit yli rajan.
Liike verkolla oli Harrin kohdalla viime pelissä rajoittunutta. Ylipäänsä liike kentällä, myös pelikaverin huomiot toisen liikkeeseen, syöttöjen lisäksi on valtavan tärkeitä nelinpelissäkin. Italialaiset liikkuivat tänään mallikelpoisesti, vaikka kärsivät eka tappion.
Läheltä verkkoa volleyn lyöminen on melkein aina helpompaa, mutta toisen puolelle asti ei tosiaan kannata mennä sohimaan. Täytyy tuon kanssa olla tarkkana!
Kahdella kädellä pyritään rystypalautus aina lyömään, ellei sitten haeta koholyöntiä vastustajan verkkomiehen yli tai jos kahdella kädellä ei yksinkertaisesti yletä palloon. Yhdellä kädellä saa kuitenkin reilusti lisää kurotuslaajuutta.
Verkkoliikettä harjoitetltiin torstain treeneissä reilusti, joten toivottavasti siinä näkyy seuraavaan otteluun parannus!
Aina kannattaa kokeilla. 🙂
Louis oli tosiaan tänään mukana treeneissä ja edellismatsista viisastuneena nimenomaan palautuksen jälkeinen verkkopeli oli teemana. Pitäisi saada vastustajia murrettua useammin, ja niinpä verkkopelaajan sijoittumisen kanssa tehtiin pientä hienosäätöä ja pari uutta juttuakin tuli opittua. Esimerkiksi miten palautuksen suunta puolikkaan kentän sisällä vaikuttaa verkkopelaajan oikeaan asemaan, miten saa houkuteltua vastustajan lyömään kohti verkkopelaajaa ja miten joitakin palloja ei verkkopelaajana pidäkään yrittää ottaa. Esimerkiksi linjapalautuksen jälkeen on pallon tulokulmassa on suuri ero riippuen siitä lyökö taakse jäänyt syöttäjä oman lyöntinsä nelinpelinkäytävän sisältä vai keskemmältä kenttää. Ja tuo pitää verkkomiehenä osata lukea ja peittää.
Tomorrow is your day,
just believe,
it’s your time to shine!!!
Onko vielä varmistunut Harrin pari ensi vuodelle? Melkein 2 kokonaista kautta on tullut täyteen Pattenin kanssa, joten olisiko jo aika tehdä parin vaihto?
Hyvinhän pelit on tällä kaudella sujuneet, joten siinä mielessä ei paria tarvitsisi vaihtaa. Toisaalta olisi kiva nähdä yksi välivuosi jonkin toisen parin kanssa, ja 2027 paluu takaisin Pattenin pariksi, kun olympiapaikan metsästys alkaisi.
Parten voisi viettää välivuoden Cashin kanssa ja Harri taas esim. Glasspoolin tai Salisburyn kanssa?
Arvelisin, että Patten haluaisi voittaa olympialaiset juurikin Cashin kanssa. Tämän vuoksi olisi loogista, että he yhdistäisivät voimansa ensi kaudella. Samalla näkisivät, kuinka hyvin peli toimii nyt, kun molemmat ovat päässeet täysin uudelle tasolle.
Koska Patten on mukava herrasmies, niin hän myös haluaa varmistaa, että Harrikin pääsee mukaan olympialaisiin 😀 Tämän vuoksi hän palaa Harrin pariksi kaudelle 2027 ja vaihtaa sitten 2028 Australian avointen jälkeen taas paria.
Eikös tämä nyt julkistettu ihan tarpeeksi monessa paikassa, että Harri ja Henry jatkavat ensi kaudella yhdessä? He ovat pelanneet viimeiset kuukaudet parasta tennistään yhdessä, niin en ihan ymmärrä tätä ajatusta vaihtaa paria vaihtamisen ilon takia. Henry aateloitiin meidän Henryksi jo edellisenä kesänä ja hänestä ei luovuta!
Näin on! Itse asiassa Henry on meidän sydämissämmemme jo puoliksi suomalainen, joten tasavallan presidentti voisi myös huomioida asian ja myöntää (urheilumies kun on) Henrylle Suomen kansalaisuuden (näin Suomen Olympiamenestystä ajatellen) 😉
Ei tässä tosiaan mitään tarvetta ole parirulettia omalla kohdalla lähteä pyörittämään. Henryn kanssa jatketaan ja paras tilanne olisi, jos saataisiin pelata yhdessä aina Olympialaisiin asti 💪
Great to hear – I’m a Brit but Henry and Harri are my favourite pair over the all British pairs! Good luck today!