Terveiset Torinosta, jossa ATP-kiertueen kauden päätös lähenee kovaa vauhtia. Piipahdin pariksi päiväksi Suomessa Pariisin kisan jälkeen, mutta nyt on kaksi päivää valmistautumista Torinossa alla, ja alkaa kyllä peli olla viritetty varsin hyvälle tasolle. Ensimmäinen matsimme on heti turnauksen avausottelu, sunnuntaina kello 11.30 paria Luz/Matos vastaan.
Pariisissa pelit päättyivät siis lauantaina illalla, mutta sunnuntain aamukoneella ehti kuitenkin vielä hyvin viettämään isänpäivää kotiin. Ammatillisesta näkökulmasta päivän paras uutinen oli kuitenkin se, että ranskalaispari Halys/Herbert voitti Pariisin finaalin, mikä varmisti minulle ja Henrylle maailmanlistan ykkössijan kauden päätteeksi. Olihan tuo varmasti loppukauden suurin tavoite, ja nyt saimme siis tuon varmistettua jo ennen kauden päätösturnausta. Harvoin on tullut noin tiukasti jännitettyä muuta kuin omaa ottelua, ja pakko se on myöntää, että muutama tavallista isompi come on -huuto siinä tuli myös päästettyä, kun Herbertin volley ranskalaisten neljännellä ottelupallolla putosi juuri takarajalle.
Treenasin kotimaassa tiistaina kevyesti tennistä, mutta keskiviikon harjoitukset piti jättää väliin tiistai-iltana iskeneen flunssaisen olon takia. Kova sinkki- ja C-vitamiinitankkaus tuntuu kuitenkin lannistaneen tuon viruksen, ja pääsin keskiviikkona illalla suunnitelman mukaisesti lähtemään kohti Torinoa, vaikkei olo kovin hyvä vielä tuossa vaiheessa ollutkaan. Henry piipahti Pariisin jälkeen Englannissa ja ehti Torinoon jo aikaisemmin keskiviikkona, mutta yhteiset treenit aloitimme kuitenkin edellisvuosien tapaan torstaina. Tiimissä on alusta alkaen ollut mukana koko valmennuskolmikko eli Boris, Calvin ja Louis sekä fyssari Mikko, minkä lisäksi viikonloppuna paikalle ehtivät myös fysiikkavalmentajani Erik sekä managerini Jarno. Alkaa olla ison maailman meininkiä tiimikokokin.
Olo oli torstaina kehittynyt sen verran normaaliin suuntaan, että uskalsin lähteä kevyesti läiskimään treenikentälle. Varsinkin, kun saimme treenivuoron keskuskentältä heti aamusta. Montaa kertaa ei keskuskentälle pääse ennen kisan alkua lyömään, joten hyvä oli päästä heti testaamaan kentän nopeus ja muu ympäristö. Jonkin verran pinta on karheampi kuin Pariisissa, ja yläkierre tarttuu paljon paremmin, mutta ei kenttä mitenkään erityisen hidas ole täälläkään. Uskaltaisikohan sitä veikata CPI:ksi noin 43. Pari sataa metriä korkeutta merenpinnasta nopeuttaa myös aavistuksen peliä samoin kuin pallot, jotka olivat kyllä Pariisissa jotenkin ihmeen pehmeät. Torinossa pelataan yhtä lailla Dunlop ATP -palloilla, mutta tuntumaltaan nämä ovat huomattavasti napakampia. Minulla on kolmesta edellisestä kisasta pallopurkki tallella, joten jos joku keksii jonkun hyvän tavan noita palloja testata ja verrata, niin saa mielellään vinkata. Olisi mielenkiintoista tietää oliko Pariisin palloissa objektiivisesti katsottuna kuinka paljon eroa Wienin ja Torinon vastaaviin.
Keskuskenttä ja sitä kautta peliareena on viime vuosiin verrattuna samanlainen, mutta areenan ulkopuolista ”fan villagea” on täksi vuodeksi laajennettu. Samalla avattiin myös pelaajille lisää tilaa siirtämällä meidän ravintola Formula 1 -kisoissakin käytössä olevaan siirrettävään Red Bullin kolmikerroksiseen puurakennukseen, minkä lisäksi alueelle rakennettiin myös uusi väliaikainen treenikenttä sekä kuntosali. Jään kyllä kaipaamaan vanhan pelaajaravintolan tunnelmaa areenan sisällä, mutta toinen treenikenttä areenalla on aina tervetullut lisäys.
Eilen keskiviikkoiltana ei uni jostain syystä meinannut oikein millään tulla, eikä tämän päivän aloitusta ainakaan helpottanut se, että doping-testaajat päättivät tulla ottamaan näytteet heti 6.00 aamulla. Suoraan sanoen mielestäni jopa törkeää, kun tässäkin turnauksessa treeniaikamme ovat täysin julkisia ja testauksen voisi helposti suorittaa vaikka harjoitusten yhteydessä. Mutta toki ihan sääntöjen mukaista tuo testaus aamukuudeltakin on, aina ei vain urheilijan etu mielestäni näissä tilanteissa ole kovin korkealla prioriteettilistalla. Minulla olisi tästä aiheesta vähän muutakin sanottavaa, mutta jätetään ehkä se isompi avautuminen toiseen kertaan… 😅
Treenit itsessään sujuivat aamupäivällä kaikesta huolimatta ihan mukavasti. Vedimme tunnin session ensin Henryn kanssa kahdestaan, minkä perään pelasimme treenierän Granollers/Zeballos -parin kanssa. Meillä on oman lohkomme kaikissa pareissa vasuri vastassa, joten oli hyvä saada toisen lohkon pareista juuri Granollers/Zeballos treeneihin vastapuolelle verkkoa. Huomenna tarkoituksena on treenata myös Harrison/Skupski -parin kanssa, ja kuten aikaisempina vuosina, treenejähän voi täältä Torinosta seurata suorana tai jälkilähetyksenä Youtuben kautta äänityksineen päivineen. Naisten finaaleissa tuli pelaajien suusta treenikentiltä kuultua pari lipsautusta, joten täytyy itse yrittää pitää treenien aikana mölyt mahassa. 😉
https://www.nittoatpfinals.com/en/news/nitto-atp-finals-2026-practice-court-streaming
Meillä on Henryn kanssa Torinosta viime vuodelta luonnollisesti upeat muistot, ja jotenkin pelaaminen on nyt treeneissä ehkä osittain tuon takia tuntunut hyvin helpolta ja vaivattomalta. Olosuhteet sopivat ainakin omaan peliini erinomaisesti, joten ei se ihme ole, että täällä on myös aikaisempina vuosina peli aika mukavasti sujunut. Flunssa alkaa olla selätetty ja mihinkään ei kehossa satu, mikä sekin on aina tuulettamisen arvoinen juttu jo itsessään.
Saimme eilisessä arvonnassamme samaan alkulohkoon vastaamme siis parit Arevalo/Pavic, Arribagé/Olivetti sekä Luz/Matos, joista jälkimmäisen kohtaamme ensimmäisessä ottelussamme sunnuntaina. Seuraavat kaksi lohkopeliä ovat puolestaan ohjelmassa tiistaina ja torstaina. En ole itse asiassa Luzia vastaan pelannut koskaan aikaisemmin, ainoastaan kaksi kertaa olemme yhdessä tänä vuonna harjoitelleet. Matosia vastaan kohtaamisia on sen sijaan alla neljä, ja noista on kaikista tullut voittajina poistuttua kentältä.
Brasilialaiset yltyivät tänä vuonna hirmuvireeseen elokuun Pohjois-Amerikan kiertueella voittamalla peräkkäin sekä Montrealin että Cincinnatin turnaukset, mikä oli kyllä jonkinasteinen yllätys. Massalla heiltä on aina odotettu ja nähty kovia tuloksia, mutta selvästi myös nopeammilla kovilla kentillä peli nykyään sujuu. Sisäkisassa täällä Torinossa olemme kuitenkin varmasti matsissa ennakkosuosikkeja, mutta helpolla ei tietysti yhtään matsia näissä karkeloissa voiteta. Odotettavissa on, että pallo tulee takaisin todella monta kertaa ja lobbejakin varmasti nähdään tavallista enemmän. Meiltä vaaditaan siis kliinistä viimeistelyä sekä mielellään myös pisteiden pitämistä lyhyinä vahvalla syöttö- ja palautuspelillä. Ja verkko pitää myös nopeasti ottaa haltuun.
Jatkamme lauantaina siis vielä valmistautumista yhden päivän ajan, minkä lisäksi ohjelmassa on mediatilaisuuksia ja kuvaussessiot. Mutta sunnuntaina pitäisi kaiken olla valmista, kun tosipelit alkavat. Meille sopii varmasti hyvin heti päivän ensimmäinen ottelu, jossa Torinon ensikertalaiset vastustajat joutuvat toivottavasti alusta asti kovan paineen alle. Keskitytään kuitenkin itsekin parhaalla mahdollisella tavalla piste kerrallaan hetkessä pysyen, niin kyllä tästä hyvä tulee. Ja toivottavasti pokaaleja on tuliaisina useampikin. Vamos!
Homma,
Insinööriä, joka ei paljon tenniksestä tiedä, kiinnostaa tuo pallojen testaus.
Yksi tapa voisi olla: kaksi palloa pallopurkissa ja 500 g puntti päälle; onko eroa korkeudessa (jos 500 g liikaa, pienempi paino). Toinen tapa: Painepurkki (Head tms), jonka saa paineistettua pyörän pumpulla, kumpi pallo läsähtää ensin.
Lienevät kovempia kokeita kuin vain pudottaa lattialle ja katsoa mitä tapahtuu.
Kolmas tapa on soittaa VTT: lle ja pyytää Youngin moduulin mittausta
Eihän siellä ole kuin kovia pareja mukana, mutta aika mukava lohko teille tuli arvotuksi. Sunnuntaina homma hyvin käyntiin ja siitä kohti huikeaa kauden huipennusta. Torinon avauskierrokselta sinulla ei ole kuin voittoja, joten miksipä sitä hyvää kaavaa menisi muuttamaan.
Keskiviikkona vähän yllätti, kun Henry oli yksin treenaamassa, mutta nythän tuota on taas palattu normaaliin. Vielä yksi päivä odotusta ja sitten lähtee!
Käykää nälkäisinä turnaukseen käsiksi, vaikka se ykköspaikka vuoden lopuksi onkin jo varmistettu. Täällä on kyllä fanaattinen kannustus tukenanne, vaikka sunnuntaina Levin pujottelu hieman rajoittaakin ruutuaikaa tenniksestä. Mikä olisikaan hienompaa kuin palata tenniksen pariin suvereenin voiton jälkeen 🙂
Sama pöhinä päälle taas, kuten viime vuonna. Oli sitten aurinkolasit, tai muu humoristinen kuittailu maun rajoissa, on se aina kotiinpäin näkyvyydessä! Novak ei ole mukana tänä vuonna, eikä muutenkaan nelurissa olisi, joten pikkutakit ja frakit voi ehkä jättää pois laskusta. Mutta jotain vastaavaa jos keksitte, niin rentouttaa peliänne aivan varmasti tuo viimevuotinen asenne 🙂 Onnea sunnuntaille, VAMOS!