Nelinpeliä avoimin kortein – TennisIQ tuo nyt datan myös kaikille nelinpelaajille

Ranskan avointen alkuun on aikaa vielä vajaa viikko, mutta tällä viikolla julkaistiin vihdoin nelinpelaajille sen verran suuri mullistus otteludataan ja -videoihin, että ajattelin pureutua siihen blogissa vähän tarkemmin. Mitä kaikkea onkaan nyt saatavilla ja miten käy brittien pienen kilpailuedun muihin pelaajiin nähden?

Palasin Roomasta kotiin kirvelevän tappion jälkeen vielä samana perjantai-iltana, kun italialaiset meidät onnistuivat kaatamaan. Bolelli/Vavassori nautiskelivat lopulta kotiyleisönsä edessä aina kisavoittoon asti, joten ei me huonoille hävitty. Mieli ja keho kaipasivat kuitenkin pientä irtiottoa, joten huilasin muutaman päivän ihan kokonaan ennen kuin palasin keskiviikkona takaisin tenniskentille. Ehti sitä kuitenkin alkuviikosta hoitaa paljon juoksevia asioita kuten uuden autoon vaihtamisen Lexuksella sekä myös käydä fyssarilla, hengitysvalmennuksessa sekä psykologilla. Kaikki erinomaista valmistautumista tulevaan  suurturnaukseen. Eikä se huonoa ikinä tee perheenkään kanssa aikaa viettää.



Tätä kirjoittaessa Finnairin Embraer on jo kyydinnyt miehen kohti Pariisia, jossa treenikenttiinkin haettiin jo tuntumaa kevyesti Henryn kanssa iltatreenissä. Boris ja Mikko ovat myös mukana matkassa Helsingistä, minkä lisäksi Calvin ja Louis liittyvät tiimiin Henryn kanssa Lontoon suunnasta. Nelurin ensimmäistä kierrosta pelataan Roland Garrosissa ensi viikolla tiistaista torstaihin, joten hyvin on meillä aikaa valmistautua yhdessä ja hioa miehet iskuun.


Mutta sitten tämän päivän asiaan eli dataan, joka tuntuu monia syystäkin kiinnostavan. Briteillä on jo pitkään ollut tennisliittonsa kautta käytössä oma data-analyytikko, joka on pitänyt kaikista meidän otteluistamme sekä monista tulevista vastustajista kirjaa syöttämällä jokaisesta ottelusta hurjan määrän dataa Dartfish-pohjaiseen ohjelmistoon. Meille pelaajille ja valmentajille ohjelmisto on tarjonnut pääsyn katsomaan videoita erilaisilla filttereillä sekä ottamaan irti haluamaansa dataa pisteiden neljästä ensimmäisestä lyönnistä. Käytännössä analyytikko on tehnyt kirjaukset käsin, mutta tuo on toiminut varsin kelvollisesti.

Maailmalla on toki muutamia muitakin erityisesti neluriin keskittyneitä data-analyytikkoja, joilta palveluita on myös voinut ostaa matsihinnoittelulla tai paketeissa, ja tiedän, että esimerkiksi ranskalaisilla ja yhdysvaltalaisilla on ollut yleensä dataa matseissa käytössään. Mutta edelleen moni kiertueella on tehnyt skauttausta myös perinteisesti käsin kirjaamalla. Pelaajilla ei myöskään ole ollut minkäänlaista yleistä videopankkia, josta otteluiden nauhoitteita olisi voinut katsoa, ja surullisen kuuluisasti varsinkaan ATP250-kisojen matseja ei ole pystynyt seuraamaan ollenkaan. Toki tour managereiden kautta on esimerkiksi omien otteluidensa nauhoitteet voinut latauslinkkinä tilata, mutta ei se kovin kätevä prosessi ole ollut.

Kaksinpelissä ATP otti pari vuotta sitten käyttöön nimellä TennisIQ toimivan sivuston, joka käytännössä antaa pelaajille ja valmentajille näkyviin kaiken otteluista kerätyn datan. Viime vuodesta alkaen jokaisessa ATP-kiertueen ottelussa on ollut käytössä Live ELC -järjestelmä eli automaattiset linjatuomiot, ja nuo kamerathan tarjoavat valtavan potentiaalin myös data-analyysille, sillä jokainen lyönti seurataan huipputarkkuudella. En ole näissä asioissa missään nimessä asiantuntija, mutta kun mukaan lisätään tekoälyn kova kehitys, niin käytännössä jokaisesta lyönnistä tiedetään ainakin minkälainen lyönti oli kyseessä (kämmen, rysty, syöttö ym), mikä kierre pallossa on, lyönnin vauhti, alastulokohta, osumakohta ja vaikka mitä muuta. ATP:n porukka on luonut datan pohjalta myös monia suurelle yleisölle kiinnostavia tilastoja kuten performance rating tai winning plays, joita muun muassa televisiolähetyksissä välillä näytetään, mutta ainakin itselleni kiinnostavinta ovat varsinkin syöttösuunnat.

Vielä jonkin aikaa sitten muistan neluripelaajien kysellessä vastaavan järjestelmän perään ATP:n henkilöstön vastanneen, että tekoäly ei aivan moitteetta taipunut useamman pelaajan seuraamiseen kentällä samanaikaisesti. Mutta kun tuo ongelma saatiin ratkaistua ja nyt myös taloudellisesti nelurin puolelle lyötiin vähän satsausta (kai tuosta pitää kiittää saudeja, kun järjestelmän nimi on Advanced Doubles Analytics on ATP Tennis IQ powered by PIF), niin kyllä kelpasi Madridin kisan aikaan tavata ATP:n edustajia palaverissa, jossa he esittelivät neluriversiota Tennis IQ:sta.

Pääpiirteittään TennisIQ:n tarjonnan voi tiivistää viiteen osa-alueeseen:

  • Pelitason yleiskatsaus
    Nelinpeliparien tilastojen vertailu vastustajiin ja kiertueen keskiarvoihin.
  • Yksilötilastot
    Pelaajakohtaisten tilastojen analyysi ja vertailu pelipariin sekä pelaajan omiin aiempiin keskiarvoihin.
  • Kenttägrafiikat
    Interaktiiviset grafiikat muun muassa syöttöjen sijoittamisesta, palautusten osumakohdista ja palautusten sijoittamisesta sekä live-otteluista että jälkikäteen.
  • Videoanalyysi
    Otteluvideot ilman pisteiden välejä tai muita taukoja. Videotyökalu sisältää filterit, pistekohtaiset kommentit sekä mahdollisuuden luoda ja jakaa omia playlisteja.
  • Datan saatavuus
    Raakadata pallon ja pelaajien liikkeistä ladattavissa syvällisempää analyysiä varten.

Itselleni tärkeimpiä näistä osa-alueista ovat ehdottomasti videoanalyysi sekä kenttägrafiikat. Helpottaa valtavasti omaa työtä, kun voi mistä vaan kiertueen ottelusta katsoa tallenteen livenä tai jälkikäteen alle vartissa ilman pisteiden välistä luppoaikaa. Ei tule kyllä ikävä TennisTV:n etenavauhtista bufferointia tai vedonlyöntisivustojen minimaalista resoluutiota. TennisIQ:n tarjoamat filtterit tekevät katsomisesta myös analyysin kannalta tosi paljon helpompaa, kun voi vaikkapa helposti katsoa kaikki ottelun omat kämmenpalautukset tai ykkösvolleyt yhteen putkeen. Tai vastustajien lyönnit pelkästään 40-40 -tilanteissa.


Lyöntien graafinen visualisointi on meille jossain määrin tuttua brittien tavasta tuottaa dataa, mutta nyt käytössä on kertaheitolla koko kiertueen kaikki pelatut ottelut. Voi täysin avoimesti verrata vaikkapa omia syöttösuuntia, tarkkuutta, prosentteja ja voitettuja pisteitä toisiin pelaajiin ja pareihin. Ja filttereitä on tässäkin vaikka muille jakaa; pelialustat, vastustajien kätisyys, syöttöformaatio ja niin edelleen. Enemmänkin kyse tulee olemaan siitä, kuka osaa poimia datasta ne olennaisuudet. Vaikea sanoa helpottuuko vaikkapa valmentajan työ vai käykö painvastoin?



Joka tapauksessa se ainakin mullistuu, että kaikilla pelaajilla on jatkossa yhtäläinen pääsy kaikkeen dataan. Ei jokainen pelaaja tietysti datan kautta tätä peliä näe, ja varmasti moni jatkaa nykyisellä tavalla, mutta ainakin minun kaltaiselleni pelaajatyypille tämä avaa vielä syvemmän pääsyn vastustajien pelitaktiikoihin. Mutta toisaalta nyt myös useammalla on pääsy minun ja Henryn tilastoihin, mikä voi muutta vastustajien pelitaktiikkaa meitä vastaan pelatessaan. Tuleekohan sitä lobbipalautusta meitä vastaan vielä enemmän kuin nyt?

Brittejä vastaan pelatessa tuollaisesta täysin avoimesta datasta on jo kokemusta, ja silloin voi jopa ajatella, että henkinen puoli korostuu entisestään. He tietävät, että minä tiedän vaikkapa heidän lempisyöttösuunnat, joten käyttävätkö he toisenlaista taktiikkaa tällä kertaa. Tai mikä muuttuu vai muuttuuko mikään, jos pelataan monta kertaa peräkkäin? Kiinnostavia nyansseja, varsinkin kun nelurissa käytettävissä olevia pelikuvioita on vain rajallinen määrä.

Itse odotan siis suurella innolla, että pääsen sukeltamaan syvälle TennisIQ:n nelurimaailmaan ja tutustumaan kaikkeen saatavilla olevaan dataan vielä tarkemmin. Ja löytämään ehkä jotain, joka on brittianalyyseissa jäänyt huomaamatta. Mutta ei unohdeta sitä, että kentällä kyseessä on kuitenkin ennenkaikkea peli, ja silloin pitää sekä osata soveltaa että elää täysin hetkessä.

Kiinnostuneena kuulisin kuitenkin myös teiltä, mitä mielipiteitä tällainen puoli pelistä herättää kommenttiosastolla?

32 thoughts on “Nelinpeliä avoimin kortein – TennisIQ tuo nyt datan myös kaikille nelinpelaajille

    • Tämä on ainoastaan ATP:n oma järjestelmä, joten naisten pelejä ei näe. En tosi tiedä onko WTA:lla vastaavaa?

  • Järjestelmä kuulostaa oikein hyvältä. Mutta kuinka luotettava se on? Eli jos vertaat samaa ottelua brittien järjestelmään, antaako samoja tuloksia?
    Kun tietää että muut saavat nyt tuon tiedot käyttöönsä, yllyttää tekemään poikkeavia ratkaisuita ja sehän on hyvä!
    Akuankkaa mukaellen, tuliko Lexuksen tuulilasiin tahra vai miksi vaihdoit jo uuteen?

    • TennisIQ on erinomainen! Nyt data tulee suoraan esimerkiksi hawk-eye -järjestelmästä, jonka virhemarginaali linjatuomioissa on vain joitakin millimetrejä. Brittien järjestelmässä ”tägäys” tehtiin käsin ihmissilmän perusteella eli tarkkuus oli täysin eri luokkaa.

      Toisaalta mielenkiintoisena eroavaisuutena mainittakoon, että esimerkiksi syöttödata perustuu nyt siihen, missä kohtaa pallo on pompannut. Brittien systeemissä analyytikko kirjaa syötön suunnan sen perusteella missä kohtaa pallo suunnilleen ylittää takarajan. TennisIQ:n järjestelmä ei siis yhtä hyvin ota huomioon pallon kierrettä, sillä esimerkiksi melko lähelle syöttöruudun kulmaa syötetty syöttökin voi olla ns. body-syöttö, jos kierre suuntautuu kohti palauttajaa.

      Lexuksen kanssa minulla on sen verran hyvä yhteistyö, että tarjosivat uusimman mallin käyttöön, kun hieman isompaa pyysin perhekäyttöön. Ja täyssähköllä ajaessa vielä säästääkin pitkän pennin. 🙂

  • Polin kasvattina tämänkaltaiset järjestelmät tuntuvat erinomaisilta. Toisaalta tällainen tavallinen kuolevainen saattaa pohtia, voiko tietoa olla jopa ”liikaa”, ammattilaisilla tätä tuskaa ei samalla tavalla liene.:)

    • Ihan samoja ajatuksia minullakin. Mielenkiintoistas nähdä miten käy esimerkiksi parien sisäisissä dynamiikoissa, kun selviää, että vaikkapa toinen pelaajista on tilastojen valossa selvästi parempi. 😁

  • Itsellä tuppaa aina pahasti menemään ylianalysoinnin puolelle ja ehkä sitä joskus vähän sinustakin haistelen, niin rajaton tiedon määrä voi olla jopa ansakin. Muutenhan tuo kieltämättä suosii niitä, jotka ovat valmiita tekemään ennakkovalmistelut huolella. Tuohon porukkaan epäilemättä kuulutte.

    Jos teillä tähän asti on ollut etu ennakkomateriaalin suhteen, niin tuolla se tasoittuu. Menee kuitenkin varmasti aikansa ennen kuin kaikki oppivat hyödyntämään tuota oikealla tavalla.

    Vähän tuo pakottaa pohtimaan, että pitääkö jatkossa olla omassa pelissä A- ja B-versio? Ehkä C:kin. Ainakaan se ei saa olla liian yksipuoleista. Mielestäni olette vaihdelleet esimerkiksi syöttö- ja palautussuuntia monipuolisesti, enkä ole niistä kaavaa löytänyt, mutta voihan se olla, että tuo data kertoo kuitenkin muuta. Mielenkiintoinen lisä tuo joka tapauksessa on.

    Sekin on tähän todettava, että jos tässä pitää torstaihin asti odottaa avauspeliä, niin ainakin täällä menee yliodottelun puolelle. Nyt jo vähän jännittää, vaikka ei edes kaaviota ole arvottu.

    • Ja tietysti myös hyvien valmentajien rooli korostuu, kun heillä on mahdollisuus filtteröidä dataa pelaajien suuntaan yhä paremmin. Mutta varmasti meilläkin tiimissä haetaan hetki sitä sopivaa määrää, miten uutta dataa käytetään. Tai miten se näkyy vastustajissa meitä vastaan.

      Joitakin A- ja B-versioita varmasti tulee mietittyä tarkemmin. Mielenkiintoisina statseina vaikkapa omasta datasta mainittakoon, että voitan omat syöttöpisteeni selvästi useammin, kun jään syötöstä taakse sen sijaan, että pelaisin syöttö-volleyta. Eipä ainakaan siis kannata liikaa pohtia jälkimmäistä. Ja puolestaan palautuksissa lobbipalautus on minulla toiminut todella paljon keskiarvoa paremmin. Teen sitä toki aika vähän, ja se siksi varmaan yllättää monesti vastustajan, mutta silti mielenkiintoinen pohdinta kannattaisiko tuota lisätä peliin. 🤔

  • Muistan jo joskus 90-luvun alussa (sohvatennistelijänä) nauttineeni siitä kun jenkkikiertueen televisioinneissa oli katsojalle lisädataa ruudulla, mutta olin kateellinen kun vieraslajeissa (jenkeissä) oli paljon vielä enemmän. Siis ruudulla prosentteja, vertailulukemia tai erillisiä jopa absurdeja nostoja käynnissä olevan matsihetken historiallisesta ainutlaatuisuudesta (vasta toista kertaa sitten vuoden yksi ja kaksi, tämä joukkue on voittanut vieraskentällä 10 aloitusta putkeen). Nyt vihdoin tenniksessäkin on tätä vähän enemmän tarjolla, ja toivottavasti niitä nostetaan ruudulle tai selostajan kerrottavaksi vielä enemmän. Olisi hieno jos katsojakin tietäisi mikä on tietyn pelaajan tai parin set-play, ja voisi seurata käyttääkö sitä vai ei, tai että millä tavalla on historiallinen tilanne tms. Tämä tietysti avaa myös selostajalle sauman tuoda yhä enemmän sisältöä.

    Mutta sinällään tilastojen saaminen pelaajille ennen ja jälkeen matsin, siitä en osaa sanoa kun en ole ammattilaispelaaja. Mutta ammattilaisuushan vuosi vuodelta tulee aina tulee ammattimaisemmaksi. Itse eilen pelasin zenniz-kentällä D-tason matsini, ja pyysin että laitetaan pois se laite häiritsemästä, en kuitenkaan halua nähdä sitä videota (voitin matsin, mutta ei ollut kaunista).

    • Tosi hyvää pohdintaa! Kyllähän tämä ehdottomasti nelinpelin tv-arvollekin tekee tosi hyvää, jos saadaan lisää mielenkiintoista dataa kuviin. Vaikkapa 40-40 -tilanteen pisteistä kumpi pelaajista voittaa palautuksissa noita useammin tai mikä on syöttäjän yleisin pelitaktiikka murtopalloissa. Myös kaikkea tilastodataa syöttö-volleysta ja lobbipalautuksista voisi näyttää, mutta toki se vaatii tv-tuotannoltakin jo jonkin verran osaamista.

      Henryn veli Arthur on itse asiassa Hawk-Eye -firmassa töissä ja on mukana löytämässä ja esittelemässä tuollaista dataa kaksinpelin tv-lähetyksiin. Ehkä hänellä olisi siis annettavaa myös neluriin!

  • Varmasti tuo ainakin omat ja muidenkin maneerit tuo nopeasti esiin, joten paljolti on kiinni pelaajan omasta kyvystä muuntaa peliään.
    Mennäänkö siihen, että jokaisella pelaajalla on älykello, josta on yhteys pelaajadataan ja sitä kautta saa sparrausta sekä ohjausta online?

    • Tuopa se mielenkiintoinen kysymys onkin. Kuinka paljon muunnetaan peliä datan ollessa avoinna vai luotetaanko siihen, että se paras peli edelleen toimii? 🙂

      Ns. ”wearables” eli esimerkiksi sydämensykettä seuraavat laitteethan ovat jo sallittuja, mutta ymmärtääkseni niiden dataa saa katsoa vasta ottelun jälkeen. Auttaa kuitenkin paljon esimerkiksi palautumisen suunnittelussa, kun tietää ottelussa syntyneen rasituksen määrän.

      Ja tämä TennisIQ data päivittyy siis reaaliajassa, joten valmentajahan voi ottelun aikanakin katsoa vaikka padiltä, jos sieltä jotain yllättävää näkyy, vastustajat esimerkiksi syöttävät pelkästään tietyllä kuviolla.

  • Kiitos erittäin mielenkiintoisesta postauksesta! Hienoa, että myös nelurin puolella päästään datan puolesta lähemmäs samaa tasoa kuin kaksinpelissä.

    Muutama ajatus heräsi. Joku edellä tästä jo vähän mainitsikin, mutta yksilötasolla on varmaan tärkeä tunnistaa omat rajansa siinä, että kuinka paljon pystyy ottamaan yksityiskohtaista datatietoa vastaan, ja että mikä on se oma raja siinä, että datan käyttö ei mene yli. Joko niin, että ylianalysointi ottaa vallan, tai että keskittyminen itse pelitilanteessa karkaa vääriin asioihin.

    Sinun kohdallasi toki kaikki blogia seuraavat tietävät, että data kiinnostaa kovasti ja olet muutenkin todella analyyttinen ja tilasto-orientoitunut. Iso osa pelaajista ei kuitenkaan ole, miten sen sanoisi, kovinkaan akateemisesti suuntautunut tai ylipäätään koulunkäyntiin panostanut. Näetkö, että tämä palvelu lisää tietynlaista kuilua pelaajien välillä, sillä ne jotka ovat analytiikasta kiinnostuneita, ja joilla sen käyttöön on enemmän valmiuksia, nousevat jatkossa useammin kärkikahinoihin? Onko esim. brittien kärkipelaajien kesken isoja eroja siinä, että miten he aikaisempaa järjestelmää hyödynsivät?

    Miten itse suhteuttaisit vuosien 2021-2026 kehitykseen vaikuttavat tekijät osaltasi. Onko brittisysteemi ja sen tuottama data ollut se merkittävin tekijä, vai onko isompi painopiste ollut henkisen puolen viilaus Louis Cayerin viisauksien voitelemana? Ymmärrän toki, että molemmat puolet vaikuttavat yhtä aikaa, mutta jos nyt pitäisi antaa toiselle suurempi painoarvo, niin onko sinulle lajin ihan terävimpään kärkeen tapahtunut nousu mahdollistunut enemmän datapuolen ajamana, vai koetko ”henkisen kasvun”/paineensietokyvyn/peak performance mindsetin rakentumisen painavan enemmän vaakakupissa? Vai onko taustalla mielestäsi joku ihan muu ajuri?

    • Minustakin on tosi hienoa, että neluriin tällainen panostus tehtiin. Luo myös uskoa siihen, että neluria ei olla kiertueelta ainakaan heti kuoppaamassa. 😅

      Onhan tässä varmasti vaara, että dataa tulee jopa ylianalysoitua ja tietty vaistoilla pelaaminen vähän kärsii. Mutta onhan se tosi kiinnostavaa saada mustaa valkoisella miten omat pelikuviot toimivat, esimerkiksi se, ettei syöttö-volley minun syöttöni jälkeen oikeastaan koskaan kannata. Tai että minun on tilastollisesti järkevämpää pyrkiä syötön jälkeen kämmen kuin rystykulmaan, vaikka mielestäni rystyni onkin se parempi puoli.

      Pelaajien välillä on varmasti tosi paljon eroa, kuinka paljon he dataa käsittelevät. Jo pelkästään meidän tiimin sisälläkin! Sanoisin, että valmentajien rooli voi jopa kasvaa, sillä hyvällä valmentajalla on kyky filtteröidä data olennaiseksi ja määrältään oikeaksi kullekin pelaajalle. Itse seuraan myös mielenkiinnolla tuleeko moni muuttamaan selvästi peliään, kun data on kaikille saatavilla. Ehkä nousee myös uusia miehiä kärkikahinoihin, jotka ovat datan kanssa enemmän kotonaan.

      Kysymys omasta kehityksestäni on valtavan hyvä. Minullekin tuli yllätyksenä vielä yksi osa-alue, joka monesti unohtuu eli lyöntitekniikka ja lyöntivalinnat, joiden kehittämisessä Louis Cayer on myös hämmentävän ylivertainen. Luodaan siis tekniikan ja taktiikan osalta niin oikea tapa pelata, että huonompanakin päivänä taso on riittävä voittamaan otteluita, koska olet järjestäen oikeassa paikassa ja yrität järjestäen lyödä oikeita lyöntejä. Teknisesti perusasioiden ollessa kunnossa taktiikkaa on helpompi toteuttaa, ja taktiikka perustuu paljolti nimenomaan dataan. Ja kun tuohon päälle liittää henkisen puolen osaamisen niin hyvä tulee.

      Sanoisin siis, että tärkeysjärjestyksessä briteiltä saamani apu on ollut tekniikka, taktiikka, henkinen puoli. Olen monesti miettinyt missä olisin, jos en olisi brittiryhmään ikinä ajautunut, ja en usko että ainakaan näin korkealla. Varmasti tulosta olisi silti voinut edelleen tulla, mutta kehityskäyrä olisi ollut paljon hitaampi ja ehkä top10 ainakin jäädä haaveeksi.

  • Tosi kiva kun jaat meille tällaistakin infoa sieltä kulisseista! On tosi kiinnostavaa. Jäädään seurailemaan ja ehkäpä jaat meille jonkin ajan kuluttua käyttökokemuksiasi. 🙂

    Tsemppiä valmistautumisiin H+H! Ranskaa täälläkin jo odotellaan. Toki itsellä se Wimbledon on aina kesän ykkösturnee ja Ranska aina vähän sellainen välietappi, vaikka eihän se toki sellainen ole. Keskitytään nyt massatennikseen hetki!

    Vamos vamos!

    • Kiva kuulla, että tällaiset tekstit kiinnostavat. Ilman muuta päivittelen käyttökokemuksia jossain välissä!

  • Varmasti kaltaisillesi tilastonikkareille hieno uudistus ja lisäähän tuo tasa-arvoa, että kaikilla on mahdollisuus samaan.
    Muuten, osallistutko Pariisissa myös sekariin?

    • Toivottavasti Harri on oppinut menneestä eikä osallistu mixtiin. Turhaa energian haaskausta, joka vaarantaa pahimmillaan nelurin.

    • On ehdottomasti hieno uudistus! Ja pelkästään hyvä, että data on kaikille avointa.

      Mixtyä ei tällä kertaa ole tiedossa, vaikka pari kiinnostavaa kyselyä tulikin aina Venus Williamsin taustajoukoista asti. 😅

  • En tiedä kaikesta datasta, mutta mielestäni teidän kannattaisi luottaa vahvaan aggressiiviseen peliinne ja harkita tarkkaan kannattaako lähteä lobby-pallotteluun. Kyllä te varmaan kohtuullisesti osaatte peruslyöntinnekin, mutta se alue ei mielestäni ole varsinainen vahvuus teillä.

    • Näin minäkin ajattelin, mutta eilen illalla dataa tutkiessani esimerkiksi minun palauttaessani lobbipalautuksella pisteen voittoprosentti on selvästi korkeampi kuin tavallisella palautukselle. Mitä tuosta sitten pitäisi ajatella? Toki teen lobbipalautusta niin vähän, että se yleensä yllättää vastustajat, mutta silti ehkä sitä kannattaisi kuitenkin lisätä.

  • Kiitos postauksesta!
    Tuosta data-jutusta mietin, että pitääkö palkata joku lisähenkilö tiimiin, joka karsii ensin oleelliset asiat kaikista tiedoista. Tommonen uusi mahdollisuus innostuttaa varmasti useita pelaajia/valmentajia tutkimaan dataa ainakin aluksi läpikotaisin, mutta mistä kaikista tiedoista on lopulta hyötyä oman pelin kannalta 🤔 Siinäpä vaikeus, kun tietoa on nyt saatavana lähes rajattomasti. Ihminen ei ole kone, mutta monasti haluaa tietää kaiken, mitä kone kertoo 😅 Mutta koneella ei ole sydäntä…

    Tsemppiiiiiiiiii ja myötäisiä tuulia Pariisiin! Ootte Henryn kanssa superpari💪💪ihan sitten paras❣️

    P.S. Poika&miniä ovat tulossa kannustamaan teitä RolandGarrosiin😎🇫🇮🇬🇧😎

    • Onneksi meillä on tiimissä jo ihan mukavasti porukkaa, kun on täällä Pariisissakin kaksi omaa valmentajaa ja vielä Louiskin. 😅 Ja vielä jos saadaan Suomi-kannustusta paikalle niin eihän tästä voi muuta kuin hyvä tulla!

  • No huh, ja minä kun luulin, et pelkästään hyvin pelaamalla hommat hoituu 😝 Varmaan osaat tasapainottaa analysoinnin ja kunkinhetkiseen pelitilanteisiin reagoinnin. Mites Henry, paneutuuko hän dataan kuinka ahkerasti? Veikkaisimpa, et inasen vähemmän kuin sinä 😊
    Toivotan hyvää onnea kaavioarvontaan, tervettä kroppaa ja tasapainoista, keskittynyttä mindsettiä tuleviin RG kahinoihin 🍀

    • Hyvin arvattu, Henry ei ihan yhtä paljoa datasta välitä, mutta tottakai hänkin peliä aika hyvin ymmärtää ja tykkää tulevia vastustajia vakoilla videoita katsomalla. Calvinille ja hänen voimakkaille mielipiteilleen avoin data voi olla kuitenkin tiukka paikka 😅🤐

      Kiitos joka tapauksessa tsempeistä!

  • Äkkiä voisi ajatella, että suuri osa vastustajista syöttää datan aiaiaille ja kysyy siltä, mitkä ovat Harrin ja Henryn vahvuudet/heikkoudet ja miten heitä vastaan kannattaisi pelata.

    Tuon kun tarkistaisi joka kerta ennen uutta peliä, niin tietäisi, että minkälaisella taktiikalla vastustajat mahdollisesti lähtevät teitä kaatamaan

    Jos haluaisi hieman kilpailuetua tuollaiseen em. datan käyttöön, niin kannattaisi koodata kyseiselle datalle erikoistunut agentti. Sen kun saisi hiottua viimeisen päälle kohdilleen, niin voisi saada hyvin yksityiskohtaista ja tarkasti analysoitua pelitaktiikkaa valmiiksi. Samalla valmentajien ja teidän työtaakka laskisi huomattavasti, kun agentti hoitaisi muutamassa sekunnissa samaisen homman, mihin teillä menisi aikaa minuuttitolkulla

    • Tämä on ehdottomasti mielenkiintoinen näkemys! Varmasti kun dataa on niin paljon saatavilla, voisi ai-agentti löytää sellaisia tendenssejä, joita ei ihmissilmäkään oikein erota. Ja ylipäätänsä keventää omaa ja valmentajien taakkaa. Täytyypä ottaa tiimissämme puheeksi!

  • Mielenkiintoista. Tämä hersytti pohtimaan asiaa myös juridisesti ja tietosuojamielessä. Kuka lopulta omistaa datan? Ja onko kyseessä kunkin pelaajan henkilötietoa tai jos olette ammattilaisia niin kilpailuoikeudellisesti herkkää tietoa? Eli voiko joku pelaaja estää tiedon kerääminen, käyttämisen ja jakamisen em. perusteella? Kysytäänkö jossakin lupa tietojen keräämiseen tai julkaisuun? No tämä lienee pelkkää viisastelua ja uskoakseni asiaa on peilattu EU:n Data Actiin jne. mutta aika nopeasti voi tulla eteen tilanteita, joissa tiedon hyödyntämisellä voi nähdä olevan myös haittapuolia yksittäiselle pelaajalle.

    • Hyvä kysymys tämäkin! Pelaajat laitetaan aina vuoden alussa allekirjoittamaan kasa papereita ja ymmärtääkseni noiden allekirjoitusten myötä peleissä kerättävän datan oikeudet siirtyvät ATP:lle kokonaisuudessaan. Mutta esimerkiksi terveysdataa ja muuta voidaan nykyään myös kerätä ja jakaa ATP:lle ns. ”wearables” laitteita matsien aikana käyttämällä. Mutta kai noidenkin osalta on joku fiksumpi miettinyt, miten tietosuoja käsitellään…

  • Mielenkiintoisin blogikirjoitus, jonka lukenut, kiitos!
    AI voi tuoda paljon lisää, mutta erityisesti tällainen TennisIQ nostaa nelurin arvostusta, uskoisin.
    Kysyin Geminiltä mihin kannattaa syöttää Harrilla ja Henrylle?
    ” Yhteenveto aloitussyöttöön:
    1 Ykkössyöttö: Hae pommia Harrin rystylle ulkokulmaan tai Henryn jalkoihin / T-pisteeseen (joka on Henryn rysty).
    2 Kakkossyöttö: Mieluummin kehoa kohti (jamming), jotta he eivät pääse astumaan pallon viereen ja rankaisemaan teitä painavilla kämmenpalautuksillaan.”
    Ehkei vielä parasta laatua löydy käännöksessä.
    Kyllä pelaan neluria, mutta en kai saa silti käyttööni amatöörinä 🙂

    • Ottaen huomioon, että T-pisteessä on Henryn kämmen, ja jalkoihin tuleva syöttö pitkä, niin en ehkä ihan vielä antaisi taktiikan laatimista tekoälyn vastuulle.

  • Ihan mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon tämä data muuttaa kunkin yksilön tai parin peliä. Nythän ne kuviot ovat selkäytimessä ja jos vastustaja pystyy reagoimaan vahvasti/luovasti/yllävästi, niin siitähän se pelin suola ja ilmeikkyys koostuukin. Voiko tässä käydä niin että pelin luovuus kärsii tai niin että kumpikaan pari ei pelaa enää omien vahvuuksien mukaan vaan kupletin juoni onkin pelata kaavamaisesti vastustajan (datan todentamien) heikkouksien mukaan? Luulisin, että data ei ratkaise ottelua jatkossakaan vaan sen ratkaisee kuitenkin ensisijaisesti pelipäivän henkinen vire ja ’lyöntikunto’. Jokohan Roland Garrosilla nähdään datan vaikutuksia otteluihin?!

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *