Pari viikkoa olen nyt ehtinyt olla kotona, mutta pian koittaa taas aika suunnata takaisin kisakiertueelle. Suunnaksi varmistuikin lopulta Italia, jossa pelaan Biellan challengerin yhdessä puolalaisen Szymon Walkowin kanssa ensi viikolla. Sign-in hoituu lauantaina etäyhteydellä kotoa käsin, ja jos paikka kaavioon aukeaa, niin hyppään sunnuntaiaamuna Finnairin koneeseen kohti Milanoa.
Suunnitelmani seuraaviin kisoihin liittyen ovat siis hieman eläneet viime päivinä, sillä vielä viikko sitten ykkösvaihtoehto oli lähteä pelaamaan Portugaliin 25-tonnista suomalaisporukan kanssa. Sain nyt kuitenkin järjestymään hyvän parin isompaan kisaan Italiaan, jossa kaiken lisäksi myös koronatilanteen pitäisi olla parempi kuin Portugalissa. Ja tottakai challenger-tasolla myös turvajärjestelyt ovat ihan eri luokkaa kuin futureissa, joissa niitä ei juuri ole. Eli toivottavasti pääsemme Walkowin kanssa Italian kisaan mukaan ja menestystä tulee!
Täällä kotioloissa aika on kulunut melko perinteiseen tyyliin tenniskentällä ja Liikuntamyllyn fysiikkatreeneissä heti koronakaranteenista vapauduttuani. Olen tällä viikolla lisännyt treeniohjelmaan myös vähän kaksinpeliä, sillä tuntuu, että kaipasin pelini löytämiseksi hieman enemmän liikettä. Lisäksi pelaamalla pari erää kaksinpeliä sain myös paljon tärkeitä syöttö- ja palautustilanteita aikaiseksi. Kiitos siis Leevi Säätelälle ja Iiro Vasalle sparrauksesta! Tänään perjantaina ehdin myös nauttia Jarkko Niemisen treeniseurasta reilun puoli tuntia ennen kuin sade valitettavasti keskeytti pelimme. Muutenhan sää on onneksi suosinut ulkotennistä paremmin kuin olisi voinut ikinä uskoa.
Treenipäivistä jäi tällä viikolla myös mieleen se, kuinka erilaisia päivät voivatkaan olla keskenään. Esimerkiksi tämän viikon keskiviikkona tuntui, ettei jalka liikkunut mihinkään ja lyönti oli aivan sekaisin, mutta sitten kuitenkin seuraavassa treesinnä torstaina peli ja liike tuntui paremmalta kuin miesmuistiin. Välissä oli ainoastaan yksi yö ja yksi terävä fysiikkatreeni, joka ilmeisesti sai paikat auki ja jotenkin peli sitä kautta löytyi uudestaan. On tämä laji siis edelleen yllätyksiä täynnä. Mutta positiivista toisaalta on se, että nyt viimeiset pari treeniä ovat tuntuneet tosi hyviltä, joten itseluottamus Italian matkalle on kunnossa. Kirjoittelen toivottavasti siis seuraavan kerran Italiasta!
Loppuun vielä pari videota fysiikkatreeneistäni Liikuntamyllystä. Tavoitteena oli viikon parissa viimeisessä treenissä hakea terävyyttä ja nopeutta, joten teimme treeniä suhteellisen kevyillä painoilla, lyhyillä sarjoilla ja kovalla intensiteetillä. Penkille nousu levypainon kanssa on ollut treeniohjelmassani jo yli 10 vuotta, mutta vielä pidempään olemme kellottaneet juoksuaikojani lyhyessä 5-10-5 metrin juoksutestissä. Tämän viikon paras aikani oli 4,61 sekuntia, mikä ei ole kuin kymmenyksen hitaampi kuin kaikkien aikojen nopein vetoni. Eli vaikka keho ei ole välttämättä viime aikoina tuntunut nopealta niin kellon mukaan jalka tikittää yhä ihan tehokkaasti. 😊