Lissabon CH 80 QF, Heliövaara/Kolar – Glasspool/Lawson 6-7(4), 6-4, 10-5

Rauta on kuumaa, joten jatketaan takomista. Hoidimme tänään tsekkiparini Zdenekin kanssa kvartsin kotiin erinomaisella tasonnostolla loppua kohden. Vastustajat pelasivat puolitoista erää varsinkin omissa syöttöpisteissään käytännössä virheetöntä tennistä, mutta onneksi meiltä löytyi palautuksiin lisävaihde toisen ja kolmannen erän ratkaisuhetkillä. Voiton myötä varmistui myös uusi ennätysranking, joten täytyyhän tämän päivän tulokseen olla aika tyytyväinen!

Eilinen päivä sujui treenien parissa, ja kaksinpelimiehenä Zdenek halusi vetää lopulta ihan kunnollisen yli 2,5 tunnin massasession iltapäivällä. Lyönti tuntui kuitenkin itselläkin hyvältä ja mikäs siinä oli nautiskellessa auringonpaisteesta tennispalloa lätkien. Kroppa meni kuitenkin treenin ja jotenkin huonon illallisen jälkeen vähän tukkoon, eikä viime yö ollutkaan ihan paras mahdollinen. Uni ei enää puolineljän jälkeen tullut silmään, mutta onneksi vuorossa oli tänään suuhteellisen aikainen aamumatsi, joten aivan mahdottoman pitkä odottelu ei ollut tiedossa. Suuntasimme kentille hieman klo 8 jälkeen ja kävimme vielä hoitamassa pakollisen koronatestauksen alta pois ennen bollausta ja matsikentälle siirtymistä.

Vastustajamme Glasspool/Lawson olivat siis hyvinkin tuttuja viime viikkojen ajalta, mutta pakko on silti sanoa, että yllätyin kuinka hyvin he pelasivat syöttögamensa varsinkin koko ensimmäisen erän ajan. Painavat syötöt ja virheetön verkkopeli tekivät murtoyrityksistämme mahdottomia, ja voitimme koko ensimmäisessä erässä vain kuusi palautuspistettä. Ja niistäkin kolme kaksoisvirheellä! Toisaalta emme hävinneet omissa syötöissäkään kuin yhden pisteen enemmän, mutta tällä kertaa se ratkaisi erän. Ilman murtoja tie breakiin edennyt ensimmäinen erä ratkesi yhteen mimibreikkiin, jonka Laswon otti onnistuneella rystypalautuksellaan minun syötöstäni. Harvoin on massaneluri noin syöttöpelivoittoista, mutta pahat varjot kentällä ja kivikovat pallot vaikeuttivat kyllä selvästi palautustyöskentelyä.

Olimme Zdenekin kanssa hieman henkisesti matalalla toisen erän alussa, ja 1-2 -tilanteessa Zdenekin syötössä tein kolme todella helppoa virhettä verkolta antaen vastustajille ottelun kaksi ensimmäistä murtopalloa. Saimme ne kuitenkin selvitettyä, ja sitä myötä hieman momentumia, jolla tulimmekin seuraavassa Glasspoolin syöttövuorossa kuin varkain ottelun ensimmäisillä hyvillä palautuksilla takaa ohi ja murtoon. Varmasti tärkeä päätös tuossa kohtaa oli, kun Zdenek päätti itse ja suositteli minullekin, että otamme palautusasemassa askeleen taakse, päätämme etukäteen palautuksen suunnan ja lyömme vähän kovempaa kuin yleensä. Saimmekin tällä tavoin ottelun ensimmäiset hyvät ja painavat palautukset kenttään, ja vaikkei seuraavassa palautusgamessa tuplabreikkipallo tuonutkaan tulosta, niin hoidimme loput syöttövuoromme kunnialla ja voitimme erän 6-4.

Nopean kentänhoidon jälkeen oli taas kerran match tie breakin aika. Saimme siihen todella hyvän alun, kun Zdenek löi ensimmäiseen kahteen pisteeseen pari haamulyöntiä ja sytytti minutkin pelaamaan siihen perään pari erinomaista pistettä. Saimme nopeasti johdoksi 4-0, josta emme enää luopuneet. Minun syötössäni 4-2 -tilanteessa Lawson löi palautuksensa vain pari milliä leveäksi, mikä oli todella ratkaiseva hetki, ja vaikka hävisimmekin yhden taistelupallon kämmenvirheelläni 7-2 -tilanteessa niin olimme muuten vakuuttavia omissa syötöissämme loppuun asti. Missasimme lopulta tie breakissa vain yhden palautuksen, eikä Glasspool/Lawson pystynyt myöskään ylläpitämään samaa verkkopelin laatua kuin alkumatsista. Nuo kolmannen erän tie breakit ovat tosi paljon itseluottamuksesta kiinni, mutta kyllä fakta toisaalta on myös niin, että jotkut pelaajat vain menettävät hitusen parhaasta tasostaan ratkaisuhetkillä. Eivät vastustajat olisi tehneet paria ratkaisevaa volleyvirhettä paineettomassa tilanteessa, mutta kummasti he alkoivat tiukassa paikassa osua vähän huonommin palloon. Ja se taas antaa meille itseluottamusta ja tekee heidän olostaan vielä tukalampaa.

Päivän matsi oli siis ihan todellista nelinpeliä, jossa pisteet olivat pääosin aika lyhyitä ja syöttö isossa roolissa. Meidän tiimiltämme oli erinomainen suoritus pitää kaikki omat syöttövuorot, vaikka fiilis oli varsinkin hävityn ensimmäisen erän jälkeen vähän negatiivinen. Tuntui, ettemme alkumatsissa löytäneet takakentältä juurikaan aukkoja vastustajien verkkopelistä, mikä näyttäytyi vähän yliyrittämisenä, mutta toisaalta oli todella hienoa huomata kuinka noita aukkoja alkoi loppumatsista löytyä. Samoin tykkäsin erityisesti myös omasta liikkeestäni omissa syöttövuoroissani, kun pystyin miksaamaan onnistuneesti syöttö-volley -peliä ja takakentälle jäämistä. Ykkösvolleyt olivat verkolle noustessani laadukkaita ja syöttöpelikin pysyi hyvänä läpi matsin. Voisikin siis tiivistää, että meiltä vaadittiin tänään huippusuoritus voittoon, ja vaikeasta alusta huolimatta pystyimme nostamaan pelimme vaaditulle tasolle ottelun tärkeimmillä hetkillä. Hienoa!

Kisat ovat kuitenkin vasta puolivälissä, sillä pelit jatkuvat heti huomenna taas aamuottelulla. Saamme semifinaalissa vastaamme kisaan alternate paikalta mukaan päässeen yllätysparin Tseng/Zuk. He eivät missään nimessä ole mitään perinteisiä nelinpelaajia, mutta molemmat nuorina ja taitavina pelaajina osaavat varsinkin massalla käyttää vahvuuksiaan takakentältä hyväkseen. Huomenna tuleekin olemaan tärkeää osata pelata taktisesti oikein sijoittumalla lähelle verkkoa ja muutenkin liikkumalla verkolla paljon. Linjapalautuksia kannattaa varmasti myös kokeilla vähän tavallista enemmän, koska vastustajat eivät ole niin tottuneita kovaa-päin -tyyppiseen verkkopeliin. Uskon kuitenkin vahvasti, että jos pelaamme niin kuin tänään, niin meillä on hyvä mahdollisuus taistella finaalipaikasta!

Tämän päivän voitto tarkoitti myös tosiaan sitä, että ensi maanantaina nelinpelirankingini tulee olemaan korkeampi kuin koskaan aiemmin. Takaa ei enää voi tulla ohittajia niin montaa, etteikö nykyinen ennätys 128 paranisi vähintään parilla pykälällä, ja sekös lämmittää mieltä. Onhan se tietyllä tavalla aika iso etappi ja osoitus siitä, että paluuni monen vuoden tauon jälkeen ei ollut turha, sillä olen nyt saavuttanut jotain enemmän kuin edellisellä urallani myös ranking-mielessä. Mikään helppo tai nopea nousu tämä ei ole ollut, mutta eiköhän pidetä huolta, että se ei myöskään lopu tähän, vaan seuraava tavoite top-100 täyttyy jo viimeistään ensi vuoden alussa!

Loppuun vielä kisan Instagramista poimittu tunnelmakuva päivän matsin arvonnasta.