Harmin paikka, mutta tiukkaakin tiukempi matsi hyvin syöttänyttä paria vastaan ei tänään kääntynyt voitoksi. Nopeissa olosuhteissa tie breakit menevät väkisinkin lähes kolikonheitoksi, mutta yhdestä matsipallosta huolimatta tänään ei ollut meidän vuoro voittaa. Välillä väkisinkin voi tenniksessä näin tapahtua, ja kai se pitää vain hyväksyä, että vastustajatkin joskus onnistuvat. Huomenna siis suunta kohti kotia ennen kauden viimeistä puristusta.
Lähdimme tänään matsiin ihan hyvällä fiiliksellä, sillä Pattikin oli ehtinyt treenata täällä Ortiseissa jo neljä päivää. Saimme heti 1-1 -tilanteessa peräti neljä peräkkäistä breikkipalloa, mutta Lawson sai pidettyä vahvoilla kakkossyötöillään. Heti perään minun syöttövuoroni oli puolestaan täysi fiasko, sillä missasin kaksi ykkösvolleyta ja jätin ottamatta yhden Lawsonin palautuksen, joka laskeutui aivan takarajalle. Lopulta murto siis vastustajille, ja ottelu heilahti kertaheitolla vaikeaksi. 1-3 -tilanteessa tapahtui yksi erikoistilanne, sillä löin pallon verkon ohi tuomarintuolin lävitse kenttään, ja lyönti olisi ollut aika huima suoritus ellei se olisi juuri ja juuri hipaissut samalla tuolin rappusen reunaa. Päätuomari oli kuitenkin tarkkana ja tilanne siis 1-4. Seuraavan Patin syötön jälkeen saimme kuitenkin hurmoksen päälle Lawsonin syöttövuoroon ja otimme vastamurron puhtaasti. Tuon jälkeen syöttöpeli parani jokaisella, mutta 5-5 -tilanteessa nostin vielä kerran palautukseni huipputasolle ja voitin kaikki neljä pistettä omasta ruudustani, millä siirryimme murrolla 6-5 -johtoon. Erän loppuun vielä vakuuttava pito ja ensimmäinen erä siis meille 7-5.
Toinen erä olikin sitten varsin tylsää tennistä, sillä siinä ei nähty lopulta ainuttakaan breikkipalloa. Meillä taisi kerran olla 15-30 -johto vastustajien syötössä, mutta muuten kaikki alkoivat löytää syöttöjään ja pitivät syöttönsä aika helposti. Tie breakissa saimme alkuun minibreikin, mutta vastustajat saivat sen heti 2-0 -tilanteessa takaisin. Sen jälkeen edettiin todella tasaisesti eteenpäin, ja saimmekin yhden ottelupallon 6-5 -tilanteessa Lawsonin syötössä. Löin siinä hyvän krossipalautuksen, jonka perään Patti vaihtoi sovitusti puolta verkolla. Lawson kuitenkin aavisti oikein ja löi tosi hyvän puolivolleyn linjaa pitkin. Ehdin vielä tuohon palloon ja löin ihan hyvän ohitukseni, mutta Lawsonin seuraava volley keskelle oli liian hyvä. Puolenvaihdon jälkeen 6-6 -tilanteessa Lawson syötti hyvin ja lopulta 6-7 -tilanteessa oma kakkoseni nousi liian korkealle Glasspoolin lapaan, josta hän sai sen pudotettua jalkoihini. Sitä seurannut puolivolleyni ei ollut hyvä, vaan Lawson pääsi tappamaan verkolta ja tasoittamaan erät yhteen yhteen.
Jännitys tiivistyi siis kolmanteen erään, jossa otimme jälleen aikaisen minibreikin siirtyen 4-1 -johtoon. 5-3 -tilanteessa Lawsonin palautus Patin syöttöön tasoitti kuitenkin tilanteen ja 5-6 -tilanteessa puolestaan minun ykkösvolleyni pomppasi verkkonauhasta kuin tarjottimelle Lawsoninlle. 6-7 -tilanteessa taistelimme kuitenkin vielä minibreikin tasoihin hyvällä palautuksellani ja kämmenellä, mutta 8-8 -tilanteessa Lawson kaivoi taas jostain takatastustaan vähän tuurillakin krossipalautuksen Patin syöttöön aivan sivurajan ulkoreunalle. Patti ei saanut tuota kaivettua takaisin, ja kun missasin oman palautuksen 8-9 -tilanteessa niin ottelu oli kättelyä vaille valmis.
Odotuksien mukaisesti tämän päivän matsista tuli todella tiukka matsi, joka oli aivan yksittäisistä pisteistä kiinni. Lawson, joka ei saanut kahden ensimmäisen erän aikana juuri yhtään palautusta kenttään, kaivoi tie breakeissa pari uskomatonta vetoa Patin syöttöihin. Itse emme puolestaan pystyneet käyttämään hyväksemme vastustajien alhaista ykkössyötön prosenttia kolmannessa erässä, jossa he syöttivät vain kaksi ykköstä kenttään. Nopealla alustalla heidän kakkossyöttönsäkin olivat kuitenkin yllättävän tehokkaita, ja kyllähän he olivat meitä parempia syötön jälkeisessä sijoittumisessa verkolla. En tiedä passivoiduimmeko itse liikaa ja luotimme vain omiin syöttöihimme, mutta ehkä jälkiviisaana olisi pitänyt vaihtaa syöttöjen jälkeen puolia pari kertaa useammin tie breakeissa. Toisaalta tuntuu aina epäilyttävältä alkaa tehdä tie breakeissa jotain muutoksia, kun emme ole edellisessä kymmenessä syöttövuorossamme olleet minkään näköisissä vaikeuksissa. Mutta nyt tuntui siltä, että tie breakeissa omissa palautuksissamme suuntaus oli vaikeampaa kuin mitä palauttaminen oli vastustajille.
Kaiken kaikkiaan tällaiset matsit on aika raskaita henkisesti. Voitimme ottelun aikana enemmän pisteitä kuin vastustajat, ja olihan meillä yksi ottelupallokin. Ei käynyt matsin aikana mielessä, mutta ottelun jälkeen hallin penkillä mietiskellessä tuli ihmeteltyä sellaistakin tilastoa, että olemme Pattin kanssa viimeisessä neljässä yhdessä pelaamassamme kisassa hävinneet kolme kertaa ottelun niin, että meillä oli ottelupallo. Ja joka kerta noissa matseissa olemme voittaneet ensimmäisen erän ennen kuin hävisimme sekä toisen erän tie breakin että kolmannen erän match tie breakin. Aikamoinen tilastokummajainen. Toisaalta esimerkiksi viime viikolla voitimme Emilin kanssa kaikki kisassa pelaamamme neljä tie breakia eli välillä ne tulevat kotiin ja välillä ei. Mutta kyllä se silti aina harmittaa kun ne eivät tule! 😊 Ja toisaalta on se ihan kiva huomata, että helpolla minua ei nelurissa yleensä voiteta, sillä viimeisen vuoden aikana olen vain kahdesti hävinnyt samassa matsissa sekä ensimmäisen että toisen erän.
No, näitä viikkoja siis tulee väkisinkin tennisuralla vastaan. Kaavio-onni oli täällä Ortiseissa vähän huono, sillä yhtään ei olisi helpottanut edes toisella kierroksella, ja sinänsä se nyt on nykyään pisterakenteeni puolesta ihan yhdentekevää häviääkö ensimmäisellä vai toisella kierroksella, ranking ei siitä muutu miksikään. Mutta ainahan sitä haluaisi pärjätä. Nyt täytyy kuitenkin tyytyä kohtaloonsa, pakata laukut ja suunnata huomenna takaisin kotiin. Jos Suomen koronarajoitusten puolesta onnistuu, niin pelaan mielelläni tulevana viikonloppuna vielä Tennisliigaa GT:tä ja HLK:ta vastaan, mutta joka tapauksessa tarkoituksena on lähteä vielä 28.11. alkavalle viikolla pelaamaan kauden viimeinen challenger-kisa Portugalin Maiaan. Parikuviot eivät ole vielä tuolle viikolle selvillä, mutta eiköhän sinne jotain järjesty pian. Kiitos tästä reissusta ja palataan taas viimeistään viikonloppuna asiaan Tennisliigan osalta!
Tappiosta huolimatta pelasit kuitenkin laadukkaasti. Minusta myös Patti syötti hyvin ja oli verkolla tehokas. Ehkä hänen syötönpalautuksensa ja oman syötön jälkeinen (, jos pallo tuli takaisin) työskentely jätti vähän toivomisen varaa. Kokonaisuudessaan pelissä ei ollut hävettävää. Aina ei voi voittaa. Ehkä pieni tauko tähän vain terästää peliä! Meille penkkiurheilijoille vaan tulee nyt tylsä viikko…
Kiitos tsempeistä taas kerran! Kyllähän Pattilla varsinkin syöttö on neluriin ihan maailmanluokkaa ja palautuskin osuessaan aika terävä. Harmi, että matsit päättyivät yhteen, sillä olisi varmaan parantunut Pattillakin peli kisan edetessä. Ehkä pieni lepohetki tekee penkkiurheilijallekin hyvää 🙂
Terveiset katsomon puolelta.
Oli pitkästä aikaa mielestäni jotenkin hienoin ja jännittävin nelinpeli, mitä olen nähnyt.
Kaikki pelasivat hyvin.
Tappiossa harmittaa eniten se, että en pääse katsomaan tuota tekemistä enää tällä viikolla.
Kiitos blogijutuista ja eiku onnea jatkoon!
Kiitos kehuista taas! Olihan se kyllä kaikinpuolin jännä matsi eilen. Tie breakit tuovat aina oman lisänsä tekemiseen ja paljon nähtiin hyviä suorituksia. Ensi kerralla sitten meidän vuoro voittaa. 🙂
Oli tiukka matsi !
Olisin kysynyt sinulta Harri, että mikä sinun mielestä ratkaisee nuoren lupaavan pelaajan nousemisen Atp tasolle ? Näyttäisi, että Eemilillä hyvä mahdollisuus pysyä 100 joukossa jatkossakin. Vastaavasti Pattin kehitys ei varmaankaan ole ollut hänen odotuksiensa mukainen, kehitys on ollut hidasta viime vuodet. Ottolla varmaan ratkaisevat vuodet käsillä. Sulla oli hankala loukkaantuminen, mutta nyt Atp taso 4pelissä näyttää mahdolliselta , eikö ? Mikä olennaisinta – valmennus+treeni,olosuhteet, kokonaisvaltanen huolto, henkiset/fyysiset lahjat vai mikä ? Missä Suomen tenniksen tärkeimmät kehityskohteet?
T.Pentti
No niin, nyt tulikin pahat kysymykset! Jos ratkaisevat osa-alueet top-100 nousulle olisi tiedossa niin ehkä se tekisi tästä lajista liian helppoa. 🙂
Kyllähän tennis on niin monipuolinen laji, että kaikkia noita kuvaamiasi ominaisuuksia tarvitaan. Mutta suurin pulma piilee juuri siinä, että mihin ominaisuuteen kannattaa keskittyä eniten. Jos harjoittelet valtavasti lajia, ei fyysiselle kehittymiselle ja kehonhuollolle jää aikaa ja silloin voi tulla paljon loukkaantumisia. Jos taas teet liikaa fysiikkaa, ei lajitaidot ikinä kehity tarpeeksi. Kilpaillakin pitäisi paljon, jotta oppii pelaamaan ja kasvattamaan henkisiä kykyjään.
Jos omalta kantilta katson kaksinpeliuraani, niin ehkä 17-20 -vuotiaana kuvioni eivät olleet aivan tarpeeksi ammattimaiset. Valmentajan tehtävä on pitää huolta siitä, että pelaajalla on oikeanlaiset olosuhteet kehittyä mahdollisimman hyvin. Siinä esim. Emilin valmentaja Federico Ricci on mielestäni onnistunut erinomaisesti. Riccillä on koko ajan kokonaisuus hallussa, mutta hän antaa kuitenkin vastuuta myös tiimin muille jäsenille mm. fysiikkavalmentaja ja lääkäri mukaan lukien. Lisäksi Riccillä on selkeä visio mitä huipulle pääseminen vaatii harjoittelun, harjoitusvastustajien, tekniikan, kilpailemisen ym. osalta.
Suomessa on monia huippuvalmentajia, mutta harvalla kuitenkaan kokemusta pelaajien valmentamisesta top100 sijoitukseen. Ulkoisista olosuhteista homma ei meillä jää kiinni, sillä kentät ovat huippuluokkaa, mutta tottakai harjoitusvastustajia voi kotimaan kentillä olla vaikea löytää tietyssä vaiheessa uraa. Siksi on minusta tärkeää uskaltaa myös lähteä ulkomailla harjoittelemaan kuten esim. Henri Kontinen ja Otto Virtanen ovat tehneet. Mikään ei kuitenkaan korvaa pelaajan omaa halua ja motivaatiota, sillä loppujen lopuksi siitähän tässä on kyse. Voit olla superlahjakas, mutta ilman työntekoa ei kukaan ole noussut huipulle!
Kyllä, yli 30v kokemus esimies/johtamistehtä aivan linjassa näkemyksiisi. Sisäinen palo ja motivaatio eniten menestystä ennakoiva ominaisuus – pomon tärkein tehtävä oli saattaa tämä nuoren ihmisen palo kukoistukseen😏Näillä korkean motivaation tyypeillä oli tapana paneutua ympäröivään maailmaan omalla ajallaan sen takia että hommat kiinnosti – ei tietoakaan väsymyksestä tai burnoutista 😏Jotenkin liitän tämän siihin että ennen varsinaisia harkkoja ja harkkojen jälkeen alkaa aika jolloin saa tehdä juttuja paljon oman mielikuvituksen mukaan. Tähän sarjaan kuuluu varmaan suurin osa maailman huipuista sekä sitten ihmetystä herättävistä ”latebloomereista” 😏
Harmi että meni näin, oli erittäin tasokas matsi, useita huikeita suorituksia ja hieno nähdä Patti vaihteeksi parina. Tosiaan aivan kuten kuvasit, näytti vähän siltä, että Lawson ja Glasspool oppivat matsin aikana ennakoimaan aika hyvin palautussuuntia, ja teidän hyvätkään pommipalautukset eivät enää tuottaneet pisteitä samaan tapaan kuin matsin alkupuolella. Ja silti jäi lopulta minimaalisen pienestä kiinni!
Kiitos myös tuon avauserän epäselvän tilanteen selvittämisestä. Se oli mieletön suoritus, ja näytti striimiin puhtaalta verkkotolpan kiertäneeltä voittolyönniltä. 🙂
Juuri näin, vastustajat pääsivät kyllä vähän liian hyvin loppua kohden kiinni meidän syöttöihin. Mutta toki siitä pitää antaa arvostusta myös heille, hyvin pelasivat!
Ja tosiaan ihmeteltiin kyllä matsin aikana ja jälkeen vielä tuota, miten Ortiseissa katon tukipilarit ovat melkein kiinni kentän verkkotolpissa, jolloin myös tuomarintuoli on jouduttu sijoittamaan ihan liian lähelle kenttää. Kuulemma kisat sallitaan pelattavan vain sen takia, kun ”on siellä ennenkin pelattu” 😀
Nojoo varmasti vituttaa toi matsi ku oli niin pienestä kii, itse näen että positiivisena sen että pystyitte tosissaan taistelee voitosta turnauksen parhaimpia pareja vastaan…. Eikö patilla riitä portugaliin ranking vai koitatko saada jonkun toisen messiin ?
Joka tapauksessa nyt vaa kotii lepoa ja sitte täys focus portugalii !!
Monta kertaa vaihdat mailaa nelinpelissä per ottelu ?
Kyllä ehdottomasti pitää ottaa positiivisena se, että päästiin niin lähelle voittoa hyvää paria vastaan!
Patti meinaa pelata Ruotsin liigaa ensi viikolla, joten hän ei sen takia ehdi Portugaliin mukaan. Mutta ei hätää, sain parikseni Maiaan eilisen vastustajan Lloyd Glasspoolin eli kovassa seurassa pääsen nyt joka tapauksessa pelaamaan 🙂
Ja minulla ei ole tapana nelurissa vaihtaa mailaa kesken matsin. Nykyään jänteet pitävät kireytensä sen verran hyvin, että tuntuu turhalta ottaa uutta mailaa kesken ottelun.