Maia CH 80 Finaali, Heliövaara/Glasspool – Kolar/Vavassori 3-6, 4-6

Ei mahda mitään, vastustajat ja erityisesti Kolar olivat tänään yksinkertaisesti vahvempia Portugalin kisan finaalissa. Parini Glasspool loukkasi eilisen semifinaalin loppuhetkillä vatsalihaksensa, mikä varmasti vaikutti hänen pelintasoonsa, mutta ei tietysti sen piikkiin voi kaikkea laittaa. Joskus vastustajilla on vain tosi hyvä päivä, ja se pitää vain hyväksyä. Osuu niitä hyviä päiviä onneksi silloin tällöin itsellekin. 😊

Tänään pelattiin eilisen kaltaisessa viileässä säässä, eli tiedossa oli hidas kenttä, pitkiä palloja ja kovaa lyömistä. Teimme hieman normaalia kevyemmän lämmittelyn säästelläksemme Lloydin vatsalihasta, eikä minunkaan niskani ollut tänään ihan sataprosenttisessa kunnossa. Taitaa siis tulla joulutauko sopivaan paikkaan sitten kuitenkin meille molemmille. Matsin alku viivästyi hieman päivän ensimmäisen ottelun kestäessä yli kolme tuntia, mutta onneksi toinen kaksinpelin semi oli nopeampi ja pääsimme noin kello 16 kentälle.

Ihan ottelun kaksi ensimmäistä pistettä Kolarin syötössä tuntui siltä, että hän oli vähän jännittynyt. Mutta siihen se sitten jäikin, Kolar pelasi koko ensimmäisen erän ihan fantastisella tasolla, eikä meillä tosiasiassa ollut oikein vastauksia hänen takakentän myllytystä vastaan. Kun samanaikaisesti Vavassori syötti hyvin omat syöttövuoronsa, niin vaikeata oli meillä päästä lähellekään murtoa. Erän ratkaisu tuli 2-3 -tilanteessa, jossa hävisimme minun syöttöni, vaikka syötin kaikki ykköset kenttään tuossa gamessa. Vastamurtoon emme enää pystyneet ja ensimmäinen erä siis vastustajillle 3-6.

Toinen erä alkoi taas vaikeasti, kun Kolar tykitti syöttövuorooni useamman läpilyönnin ja jouduimme heti murron takamatkalle. Seuraavat pari gamea olivat kuitenkin ottelun parasta peliä, kun taistelimme aivan upealla pelillä ensin murron takaisin, minkä jälkeen pidimme Lloydin syötön. Olimme lähellä murtopalloa sekä 2-1 että 3-2 -tilanteissa, mutta nyt ei oikein onni ollut matkassa emmekä saaneet momentumia käytettyä. Ja sitten kävikin niin, että vastustajat käyttivät murtopallonsa Lloydin syötössä 3-3 -tilanteessa, emmekä tuosta enää toipuneet. Toinen erä ja koko ottelu siis vastustajille ihan ansaitusti 3-6, 4-6.

Kokonaisuutena tuntui siis, että meidän olisi pitänyt pystyä tänään ihan huippusuoritukseen, että olisimme voineet taistella voitosta. Toisen erän alun vahva hetki olisi jonain toisena päivänä voinut viedä meidät erävoittoon asti, mutta tänään se ei riittänyt. Saimme koko ottelussa ainoastaan yhdessä vastustajien syöttövuorossa breikkipalloja, mikä ei ole meidän kaltaisille hyville palauttajille tyypillistä. Kolaria vastaan takakentältä oli lähes mahdotonta pärjätä, ja kaiken lisäksi tuntui, että tänään virhepomput ja linjapallot osuivat harmittavan paljon paremmin vastustajille kuin meille.

Omalta osaltani jälkikäteen katsottuna olisi varmaan pitänyt uskaltaa hakea ykkössyötöllä vielä rohkeammin suoria pisteitä, sillä vaikka vastustajat palauttaisivat kuinka hyvin, niin ei saisi mielellään hävitä kahta omaa syöttövuoroa tällä tasolla. Keskuskentällä oli täällä tutka, mikä on ihan hyvä mittari seurata omia syöttönopeuksia, jotka olivat minulla ykkössyötöissä pääasiassa noin 185km/h lukemissa. Nuo syötöt tulivat kuitenkin koko ajan takaisin ja vasta kun aloin latomaan yli 200km/h lukemia taululle, niin aloin saamaan muutamia suoria syöttöpisteitä. Tuo täytyy ehdottomasti pitää mielessä jatkossakin, mutta samalla toisaalta pitää muistaa, että ykkössyötön prosentti pitäisi saada pysymään mielellään noin 70% tuntumassa. Ei siis mikään helppo kombinaatio, mutta onpahan jotain mitä kehittää tulevien kuukausien aikana.

Ja kehitystähän tässä pitää tietysti jatkossakin hakea! Kausi 2021 on nyt pulkassa ja varmasti palaan tämän kauden yhteenvetoon vielä tarkemmin tässä joulukuun aikana. Erikoinen vuosi, mutta ei tämä syksy ja viimeiset kolme kuukautta nyt ainakaan mikään huono jakso ollut. Samaan malliin kun jatkaa ensi vuoden alusta niin ranking heilahtaa sadan paremmalle puolelle varmasti. Toistaiseksi ensi vuoden kisakalenterista ei valitettavasti ole vielä mitään virallista tietoa eli suunnitelmien teko on siinä mielessä vaikeaa, mutta omalta osaltani homma jatkuu nyt ainakin noin viikon levolla. Joulukuun puolivälin tienoilla aloitetaan sitten taas treenata ja eiköhän siinä vaiheessa ala ensi vuoden kuviotkin olemaan paremmin selvillä.

Kiitos kaikille teille lukijoille siis tästä kisakaudesta! Tosi kiva on saada paljon kannustavia viestejä ja kommentteja, sillä on tämä reissaaminen kuitenkin keskimäärin aika yksinäistä hommaa. Kirjoittelen varmasti blogia tässä treenijaksonkin aikana, joten kannattaa käydä aina aika ajoin tsekkaamassa sivustoani uusien postausten toivossa. Tai vielä helpommalla pääsee, kun liittyy sähköpostilistalle sivun oikeasta laidasta, niin saa aina muistutuksen sähköpostiin, kun uusi kirjoitus julkaistaan. 😊