Eipä ollut todellakaan paras päivä kentällä tänään. Jostain syystä varsinkin oma pelini oli pahemman kerran sekaisin, ja kun vastustajat pelasivat ja varsinkin syöttivät kaikki puolittaiset come back -paikkamme todella tarkasti, niin eipä siinä paljoa seliteltävää jäänyt. Melko tylyt lukemat taululle, ja Cincinnatin kisamme on tämän vuoden osalta taputettu.
Pelasimme perjantaina kesken jääneen ottelun aivan todella korkealla tasolla loppuun, ja kun tänäänkin aamun pallottelussa lyönnin ajoitus tuntui oikeastaan ensimmäistä kertaa koko Cincinnatin kisan aikana olevan kunnolla kohdallaan, niin odotukset matsiin lähdettäessä olivat korkealla. Matsimme oli heti päivän ensimmäinen kello 11, ja pääsimme aloittamaan suunnitellusti. Tuomariksi sattui viime aikoina koviin paikkoihin joutunut Greg Allensworth, ja pitihän sitä arvonnassa vähän vitsillä kysäistä oliko hän saanut edellisyönä nukuttua ollenkaan Draper-Auger-Aliassime matsin tapahtumien jälkeen. 🫣
Vastustajat voittivat arvonnan ja valitsivat ”defer”, minkä jälkeen me valitsimme syötön ja vastustajat vielä puolen. Aurinko paistoi etuvasemmalta silmään, joten oikeakätisenä minun oli helpompi laittaa ottelu käyntiin. Pienten vaikeuksien ja parin tuplan kautta jouduin kuitenkin kolme murtopalloa selvittämään, mutta kun tuosta selvittiin niin tunnuimme pääsemään matsiin sisään. Vastustajat olivat kuitenkin vahvalla pelipäällä, ja kun Henrylläkään ei ykkönen oikein uponnut 1-1 -tilanteessa, niin vastustajat ottivat vahvalla palautuspelillä murron.
Perässä siis oltiin, mutta ei oma pelini tuosta ainakaan rentoutunut. Aloitin 1-3 -tilanteessa syöttövuoroni seitsemällä peräkkäisellä missatulla syötöllä, mikä on varmasti ammattilaisurani ennätys. Kova taistelu toi meidät kuitenkin vielä 40-40 -tilanteeseen, mutta Pavicin hyvät reaktiot Henryn volleyhin tuossa pisteessä siirsivät vastustajat tuplamurron edelle. Henry löysi erän loppuun vielä tosi hyvän palautusvireen, mutta ei tullut kavennusta meille millään, vaikka saimme kaksi murtopalloa niin 1-4 – kuin 2-5 -tilanteissa. Pelillisesti huono erä ja lukemat 2-6, mutta vastustajat voittivat silti vain kolme pistettä enemmän.
Toinen erä alkoi selvästi paremmin, kun pidimme Henryn kanssa kumpikin syöttömme vakuuttavasti erän alkuun. Mutta 2-2 -tilanteessa vastustajilta löytyi jälleen pari vahvaa palautusta, ja tällä kertaa tuplavirheeni tuli sitten breikkipalloon. Tukalaltahan tilanne alkoi jo näyttää. Oikeastaan vasta tuon jälkeen pelini alkoi vihdoin vähän rentoutua, mutta ei sekään riittänyt. Saimme vielä vastamurtoon kaksi breikkipalloa 3-4 -tilanteessa, mutta Pavicin ykköset olivat liikaa. Eikä viimeisen gamen 0-30 -johto Arevalon syöttövuorossakaan enää tuonut meitä tasoihin, vaikka vimmatusti yritimme. Takaa-ajo jäi vajaaksi, ja matsi oli ohi reilussa tunnissa.
Pakko se on myöntää, että tällä kertaa oma esitys oli kyllä heikko. Syöttöpeli ei lähtenyt millään käyntiin, eikä luottoa tuntunut olevan myöskään palautuksiin tai takakentän lyönteihin. Jotenkin koko hermosto tuntui olevan ylikireälle viritetty, eikä keho tuntunut omalta ollenkaan. Erittäin nopealla kentällä on nelinpelissä tosi vaikea pelata itsensä mukaan otteluun mitenkään varmistellen, sillä jos pisteitä haluaa palautuksissa voittaa niin on pakko ottaa koko ajan riskejä. Ja jos syöttö ei tunnu uppoavan millään, niin vaikeuksia tulee myös omissa syötöissä.
Henry pelasi kaikesta huolimatta kyllä hyvin ja lähellä oli pariinkiin kertaan murto myös vastustajien syötöissä. Mutta yksikään kuudesta murtopallostamme ei tullut kotiin. Ja vastustajat sen sijaan voittivat viisi ottelun kuudesta 40-40 -pisteestä. Oli ero pelillisesti ihan selvä, mutta toisaalta tuo osoittaa, miten pienestä voi silti neluri olla kiinni.
Vaikea on sanoa, mistä pelin tällainen hetkellinen sekoaminen johtuu, sillä yleensä kilpailullisuus ja keinojen löytäminen on yksi isoimpia vahvuuksiani. Ja kakkossyötön saan kyllä yleensä kenttään vaikka väkisin. Mutta ehkä nyt vain oli liian monta vaikeuttavaa tekijää käsillä. Viime viikon aivotärähdys sekoitti pääkoppaa ja pilasi pelillisen valmistautumisen, edellisten päivien myöhäiset pelit pilasivat ehkä palautumisen, ja kaiken lisäksi jouduin pienen selkäongelman takia pelaamaan toisesta kierroksesta lähtien keskikroppa vahvasti teipattuna. Eikä tuntuma näihin US Open -palloihin näissä lämpöisissä keleissä ole oikein vieläkään löytynyt, pallo tuntuu karkaavan tosi helposti jänteistä varsinkin nopealla kentällä, jossa ajoituksen pitäisi olla erityisen tarkkaa. Ja kaiken lisäksi tuntui, että kisapaikan jokainen kenttä oli vähän toinen toisistaan eroava nopeuden osalta, mikä ei tällaiselle minun kaltaiselleni paljon pompun ajoitusta voimakkaasti lyönnin vauhdintuottoon käyttävälle pelaajalle ole mikään ideaalitilanne.
Onpas siinä selityksiä kerrakseen. 😅 Mutta välillä näitä vaikeampia päiviä vain väkisinkin tulee vastaan, ja pitää vain yrittää pitää niiden määrä mahdollisimman vähäisenä. Oli puolivälierä Cincinnatissa kuitenkin kokonaisuutena ihan kelpo suoritus, varsinkin kun ottaa valmistautumisen huomioon, vaikkei tänään peli kulkenutkaan. Ja kun muistaa, ettei Henry ollut ennen tätä viikkoa voittanut vielä yhtään ottelua ATP1000-tasolla. Vaikka hän kyllä ehdottomasti ihan maailman kärkitasolla pelaa. Mutta alkutaipaleella ollaan siis vielä. 🙂
Ilmoittautuimme pari viikkoa sitten varmuuden vuoksi Winston-Salemin kisaan ensi viikolle, mutta kun näissä ATP1000-kisoissa tuli pari voittoa niin saatoimme hyvin jättää tuon Winstonin kisan väliin. Henry pääsee muutamaksi päiväksi lataamaan akkuja ja treenaamaan Pohjois-Carolinaan, kun taas minä teen saman kotipuolessa Suomessa. Laukku on täynnä virallisia kisapalloja ja treenikentät ensi viikolle varattu, joten kunhan taas saadaan hyvä jakso alle niin kelpaa lähteä perjantaina kohtia New Yorkia. Sillä kyllähän Grand Slam -tennis taas varmasti vielä tavallista enemmän sytyttää. Koska ei meitä ole kukaan vielä Grand Slamissa onnistunut voittamaan. 😎
Hienon rehellinen analyysi matsista, jo heti alkumetreillä näki, ettei teidän päivä ole parhaillaan! Näitähän sattuu silloin tällöin ja jos itse on vaipumassa kuoppaan, ei aina kaverin tsemppaus saa menetettyä tsatsia takaisin.
Hyvä puoli on se, että tämä yksi matsipohjainen ”treeni” vahvistaa uskotattomasti eteenpäin kohti parempia geimejä, sttetä gameijejä ja matsia . Neste kuluu miyys luo voimaan teollre
Nyt seuraavassa marseisss mstteisssa rentous yös ja haastqsilla hetkillä sitten isketään täysillä!
Koitosta ennen uutts kisaa kannattaa keskiyttyä muuhun kuin matseihin eli oleiluun rakkaiden kanssa❤️
Vielä runäköpiirissä
uusia taistoja, & ikimuistoista pellonkäsittelyä
🥎🎾🥰 joten muuta emme kaipaa👍
Man kan inte alltid vinna🙂. Ni vann ju ändå den viktigare matchen i Wimbledon. Nu mot nya utmaningar o sköta om kroppen. Trevligt att se att Torino är i er kalender. Kommer inte alla Grand Slam vinnare dit automatiskt?
Joo, eka erä oli vähän kuin kuollutta kalaa katsellessa. 1 syöttöprosentti ekassa erässä oli teillä surkea, oliko 40% mutta parani tokassa, kun koko matsissa 60%. Ja koko matsissa 7/1 kaksaria vastustajan 7/2 ässää vastaan kertoo myös jotain syötöistä. Toki, olihan teillä sitten muita hyviä väläytyksiä, kuten pari palautusta ja sinun yksi pehmeä volleysi, jossa pallo kuoli nätisti metrin päähän verkolla. Mutta pelkät väläytykset eivät tosiaan riitä… Laittaisin vielä aivotärähdyksen piikkiin. Oletko harkinnut jänteiden säätöjä noiden US Open pallojen kuriin saamiseksi?
Analyysisi pelinne tasosta osui ja upposi, valitettavasti näin tapahtui. Jotenkin näin sivusta on helppoa huudella, mutta kyllä se tuntuu perin kummalliselta, ettei syöttöihin saa parempaa otetta kuin nostaa pieni kohopallo vastustajan näppeihin, josta on helppo lyödä pallo kenttään ja saada piste napattua. Myös muutkin palautuslyönnit olivat vastustajille paljon helpommat käsitellä oikeaan osoitteeseen ja tarpeella voimalla. Häviöitä totta kai jossain vaiheessa aina tulee, mutta millaisella pelitasolla. Sen pitäisi olla ratkaiseva tekijä.
Katsoin seuraavan pelin samalla kentällä. Siinä oli tapahtumia kerrakseen, sekä todella hyviä palautuslyöntejä sijoituksineen (myös nelinpelin käytäviä käyttäen). Dodig sai erittäin kovasta Filsin palautuksesta pallon suoraan kasvoihin. Näytti selvinneen tuosta ilman näkyviä pelillisiä seurauksia, sillä tuosta huolimatta pienen tauon jälkeen pelinsä kulki kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kaiken kaikkiaan tuota peliä oli nautinnollista katsoa. Dodig/Murray jatkoon ja Fils/Jarry laulukuoroon.
Matsin aikana tuli mieleen muuan J. Nieminen, joka kerran tuskaili Wimpelissä onnetonta peliään ja takaseinää kohti kävellessään totesi : ”Pas… peliä”… Eli syytä unohtaa koko matsi ja palauttavan levon/treenien kautta kohti NYC GS:a. Kotona ainakin ajatukset ihan muualla, mikä tekee varmasti hyvää myös kolhuja saaneelle kropalle.
Joka tapaukssa iso käsi tonniturnauksen kvartsista! Sekin on kovin harvinaista herkkua sadoille ammattilaistennistäjille.
Kieltämättä ero Koolhof/Mektic-matsiin eilen oli melkoinen. Joskus keho ei vain tottele.
Loppukauden turnauskalenteriinne on näköjään ilmestynyt myös Stockholm Open ainoana ATP250-kisana. Olen monen muun suomalaisen lailla todella hyvilläni, jos Henryn kanssa sinne tulisitte. Toivottavasti edeltävät Aasian-viikot eivät teitä liikaa uuvuttaisi tai vammauttaisi.
Huipentaa kausi Torinoon on sekin tietenkin hienoa herkkua. Henrylle myös ensikerta – kaveri varmaan koko loppusyksyn vähän pyörällä päästään, mitä kaikkea saakaan nyt kokea. Henryn pelitaso kaikilla osa-alueilla on tällä hetkellä niin korkea, etten ihmettelisi vaikka hänestä tulisi maailman dubbeliykkönen. Siinä sivussa eräs Heliövaara löytää itsensä kanssa aika ylhäältä 🙂
Ei muuta kun päätä pystyyn ja kohti US Openia. Onko muuten Control the Controllables -podcastiin tullut uutta kutsua uuden parin ja Wimbledon menestyksen myötä?🙂
Huonoja hetkiä ja otteluita vain tulee välillä. Vain yksi tie tästä, ylöspäin. Tsemppiä.
En tiedä, miten tuon vitsillä tuomarille ilmaisit, mutta jos tuolla tavalla Felixin ja Jackin ottelun lopusta niin sinuna pahoittelisin vitsiäni. Katsoin juuri videon siitä eikä tuomari varmasti ole ylpeä siitä, ettei se mennyt oikein. Kaikille tulee virheitä, mutta ei välttämättä ole paras idea muistuttaa noloista virheistä.
Nooh, ehkä nyt ei kannata Harrin vitsailusta noin tuohtua. Lopulta se on vain tennistä ja niin pelaajien kuin tuomareiden virheet, joskus karkeatkin sellaiset, kuuluu lajiin. Huumori on ihan hyvä keino käydä noitakin juttuja läpi 🙂
Tsemppiä Harri ensi viikkoon ja hyvällä sykkeellä kohti US Openia. Vamos!
Jos olisin tuohtunut Harrin kommentista, olisin kirjoittanut aivan eri tavalla. Tuo oli vain ystävällinen kommentti, ettei kannattaisi lyödä lyötyä. Et taida sitä paitsi tietää säännöistä pelaajien ja tuomareiden kanssakäymisestä!? Sitä ei saa olla, ettei tule epäilyksiä puolueellisuudesta. Suomi pieni maa, jossa väkisin kaikki tuntevat toisensa.
Kielto koskee pelillisiä asioita. Tuomari ei saa esimerkiksi tsempata toista pelaajaa jatkamaan ottelua, kuten Lahyani aikoinaan. Niiden kanssa voi läpändeerusta heittää, ei tässä lajissa niin virallisia tarvitse olla et olisi täysi puhekielto.
Katso vaikka Bublikin menoa välillä kun astelee teikkaukseen, parit kiintiövitsit tuomarille ja kaikilla on pokassa pitelemistä. Juu, Allensworthilla ollut hieman haastavia aikoja, useampi kohutuomio mahtuu tähän jenkkitouriin. Mutta tää on vaan tennistä hei, elämä jatkuu. Tässä heitettiin tennisläppää, ei sen vakavampaa.
Oletko kenties toiminut paljonkin tuomarina, kun annat ymmärtää tietäväsi säännöt?
Jos et, niin turha jatkaa.
Älkäähän nyt p..kele Harrin blogissa tapelko. 🙂
Tappio on tappio ja harmittaa aina. Kaikki kunnia vastustajille, huippupari ja tulivat pelaamaan huippupeliä ekasta pisteestä lähtien. Näin kotisohvalla näytti siltä, että teidän valmistautuminen ei ollut onnistunut ja olitte pahasti jäljessä kaikessa ekassa erässä. Oliko vielä liian hyvä fiilis edelisen voiton jälkeen ja voitonnälkä ja taistelutahto hukassa? Jos syöttö olisi kulkenut niin olisitte ehkä pystyneet roikkumaan mukana, mutta olipa harvinaisen huono syöttöpäivä myös. Lyöntivalinnasta näkee aika hyvin miten pelisi sujuu, eilenkin tuli aika monta puolustuskoholyöntiä, joista et tainnut voittaa yhtään. Tuleeko ne väkisin kun on myöhässä, vai onko enemmän henkinen kipsi, ettei uskalla lyödä läpi? Siinä yhdessä 0-40 tilanteessa taisit vapautuneesti palauttaa aika täysillä, ja winneri siitä tuli. Muistan, että Serena Williams joskus sanoi, että jos peli ei kulje niin hän lyö vielä kovempaa, luottaen siihen, että jossain vaiheessa alkaa kulkemaan. Pitäisikö kokeilla? No, ainoa positiivinen asia tässä on, että tappio tuli sopivasti ennen US Openia. Nyt pysyy mielessä, että on pakko olla hereillä ja taistella ekasta pisteestä alkaen, tai voi jäädä jyrän alle. Voitonnälkää jäi sopivasti, joten innolla jäädään odottamaan.
Rehellinen ja analyyttinen kertomus. Alusta lähtien näytti siltä, että Harrin peli-ilo oli kadoksissa. Terveysropleemia, ajattelin.
Pieni detalji palautui mieleeni. Ihan vaan ajatuksena. Aika monia matseja katsoneena minusta tuntuu siltä, että Harrin ottelun ensimmäinen syöttövuoro alkaa hyvin usein kakkossyötöllä. Se on kuormittava tapa aloittaa ottelu. Ensimmäiseen ykkössyöttöön lisää prosentteja, jolloin syöttövuoro alkaa ”oikein” eli ykkössyötöllä. Tämä voi kuulostaa naivilta, mutta ei mielestäni ole sitä.
Pelinne ei ollut voittavaa oikeastaan missään vaiheessa. Hieman samaa oli edellisessa pelissä sadetaukoon saakka. Johtuikohan tämä vaikutelma siitä, että ykkössyötöt eivät oikein uponneet. Sijoittumisenne kentällä näytti sekin vähän onnahtelevan hetkittäin. Peli kävi työlääksi, ja Henryn kasvoilta tämä näkyi. Sinulta löytyi kyllä oikein aurinkoinenkin hymy puurtamisen lomaan, mutta kentältä poistuessa olen harvoin nähnyt niin myrtsiä (!) ilmettä kasvoillasi. Niin, ja sellainen pikkuseikka varmaan jonkin verran vaikutti lopputulokseen: kaverit oli parempia 🙂 Pallot ja pillit pussiin ja kotikontujen kautta uusiin seikkailuihin! Kuis se mixty US Openissa, oliko se jo sovittuna? PS. Minulla on helmitaulut teille, joissa vihreät pylpyrät on ykkössyötöille, punaiset kakkosille, ja sysimustat kaksoisvirheille. Niitä on vain kaksi per pelaaja per peli. Pitäkääpppä mielessä 🙂
Eihän ne päivät ole veljiä keskenään. Jos perjantai oli jotain ihmeellistä, niin lauantai ei sitä tarjonnutkaan. Vähän teidän kultajuna yskii, mutta se kuuluu prosessiin. Eikö sitten Wimbledonin valloittajia oikein tällaiset pienemmät kisat sytytä? 😀 Ja kyllä, tuo oli hyvin huumoripitoinen heitto, kun nämä kisathan olivat vain kaukainen haave vielä huhtikuussa.
Nyt pääkoppa lopullisesti kuntoon Suomessa ja sitten pitämään voittamattomuutta yllä Grand Slam -kisoissa. On tuokin ihan älytön fakta. 🙂 Toivottavasti pää ei ota pitkästä lennosta itseensä. Lähteekö teiltä koko bändi matkaan seuraavalle reissulle?
Olisit kyllä voinut tuon selkäongelman jättää mainitsematta, kun täällä taas unettomia öitä vietetään ja pohditaan, miten Harrin selkä kestää. Mutta hyvähän se on, että ei tule turhaan valvottua. 😀 Nyt miehet täyteen iskuun ja kohti uusia suurtekoja. Oma hyvä peli on olemassa ja se riittää ihan mihin vaan. Tässä on melkoinen syksy edessä!
Uusia matseja tulee, tsemppiä ja intoa niihin!! On täysin selvää, että saamme vielä nähdä hienoja ja voitokkaita matseja teiltä 😃.
Ajattelen niin, että aina ei itsekään varmasti tiedä, miksi peli ei vaan kulje ja miksi sitä ei saa matsin aikana käännettyä takaisin raiteilleen. Uskon, että näin on sekä taavi tavallisen sekä aaro ammattilaisen kohdalla.
Arevalo/Pavic-tiimillä oli todella henki päällä ekasta pisteestä viimeiseen ja peli sen mukaista.
Ei ehkä lohduta, mutta Alcaraz oli kimpaantunut totaalisesti treenikenttien ja matsikenttien erilaisuuteen. Matsikentät ovat hänen mukaansa nopeampia ja pallo pomppaa korkeammalle. A hävisi Monfilsille.
Huonoja päiviä, hetkiä sattuu kaikille. Erot syntyvät siitä, kuinka ne käsittelee.
Missä sinut voi bongata Suomessa harjoittelemassa?
Ottakaa kaikki irti tauosta. Löytäkää vanha pelivireenne. Olette maailman parhaita nelinpelaajia! Odotan vahvaa paluuta US Openissa. Kaikki tämä ilman mitään negatiivisia paineita.
Olen täysin samaa mieltä kuin Ari tuossa edellä.
Teidän pelitaso ei ole minnekään kadonnut. On vain hetkiä, jolloin vastustaja – kuten eilen – on heti alusta asti hyökkäävällä revanssimielellä vastassa ja teillä puolestaan niukalti onnistumisia ekassa erässä. Pelifiilis on niin pienestä kiinni. Tätä matsia ei kannata sen enempää murehtia.
Nyt vain rentoa oleilua perheen kanssa ja myös hyviä valmistelevia treenejä alle ennen US Openia. 👍👍👍
The match was closer than the score suggests. There were 6 deciding points but you only won 1 of them however you did meet your seeded position by reaching the QF. Good decision to go home and get respite from the blistering heat and humidity before New York. 🌥️ It gives you a chance to see your own doctor after what happened in Montreal. 👍
Will you get an opportunity to play golf in preparation for the next time you play Henry? 😉⛳ Nice interview with you both on the Tennis Channel. 😎
https://www.youtube.com/watch?v=p_X3qQzkgsE
Ei sinun vireesi kovin huonolta näyttänyt, kun katsoi, miten tapoit mii-palloja iskulyönneillä varsin kaukana verkosta. Ihan parasta A-luokkaa siltä osin.
Syötöissä oli lähinnä pituusongelmaa, ei niinkään verkkoon lyöntejä, jotka ovat yleensä teknisiä virheitä. Pallo lenteli syötöissä sen verran eloisasti, että vaikutti vähän mailanjännitys-ongelmalta, eli kireämpää siimaa kehiin tai sitten käyttöön spesiaalimaila, jossa imevämpi jännetyyppi. Sopii myös erittäin tuulisiin olosuhteisiin, jossa kierteistä on paljon iloa muutenkin, varsinkin vastatuulessa. Kun syötöstä lähtee heti verkolle, niin lentolyönnit sujuvat tuollaisellakin mailalla. Tuo voi olla myös taktinen ase. Syöttö- ja vastausmailat silloin todennäköisesti erikseen.
Syötönvastauksissakaan ei ollut mitään ihmeellistä. Tuttuja tapahtumakuvioita niistä peleistä, joissa vastassa on ollut hyvät syöttäjät. Nämäkin kaverit syöttivät hyvin ja vastauslyönnit jäivät siksi pahasti kesken kiireen vuoksi.
Glasspool veteli aikoinaan aivan loistavaa matalakaarista kontrattua krossikämmen-syötönvastausta, vain nojaamalla palloa vastaan maila vakautettuna. Tuo sopisi sinullekin oikein hyvin, monimutkaisten, vaikeasti hallittavien yläkierteiden korvikkeena, joissa katoaa syötöistä tuleva vauhti ja voima, jonka sitten kompensoit omalla voimalla. Tuo on se kriittinen kohta, miksi syötönvastaus ei aina kulje tuolla vastausetäisyydellä. Usein käy niin, että mitä lujempaa / raivokkaammin lyöt palloa yläkierteellä, niin sen korkeammalle pallo nousee verkon kohdalla, joista verkkomiehet tietenkin tykkäävät. Tuolla vastausetäisyydellä, ei omasta voimasta ole varsinaista hyötyä, vaan se tuottaa vain enemmän virheitä. Kun syöttö tulee kahtasataa, niin siihen on pakattu myös se tarvittava vastausvoima, joka sitten vain hyödynnetään.
Pattenin syötönvastaus lähtee miljoonaa ihan vain sen takia, että hän hyödyntää syötön voiman maksimaalisesti, hyvällä eteenpäin suuntautuvalla vartalotuella, laittamalla puhdasta mailaa väliin (sweet spot-lyönti) ja tehostamalla loppua vielä ranteella, jolla pallon voi suunnata minne vain. Kun lyönti on teknisesti aina samanlainen, niin riitää, että löytää lyöntiin oikean tähtäyspisteen korkeussuunnassa, jos kroppa on muuten asemoitunut oikein suhteessa palloon, joka yleensä on automaatio. Joskus nuo oikeankorkuiset menevät leveiksi syötön sivukierteiden takia, josta krediittiä syöttäjälle.
Edellisellä kierroksella löysä kämmenlyöntisi verkolle tulevan syöttäjän jalkoihin toi suoran pisteen, joten niitäkin vain vastausrepertuaariin. Jos ei kuole suoraan, niin aikamoisia herkkupalloja varmistavalle Pattenille.
Eli tämän ottelun pohjalta, ei pelillisesti mitään isompaa hätää, vaan tarvitaan ainoastaan pientä ja vähän isompaa korjausliikettä tai hienosäätöä.
Patten oli tässä pelissä ihan ufo verkolla. Tyylitteli erilaisissa patsasasennoisssa aivan jäätävän määrän suoria pisteitä, vain suuntaamalla erilaisia lyhyitä tökkäyksiä reunoille. Enpä ole tuollaista verkkotaituruutta, noin hyvällä viihdearvolla, ennen nähnyt. Eikä muukaan peli sujunut yhtään hassummin, joten tuollaisen A-luokan pelin voi siirtää sellaisenaan US Openiin.
Pattenin syötönvastaus on A-luokkaa myös sen takia, että hän hienosäätää vastauspaikkaa syvyys-, leveys- ja juoksusuunnassa, huomioiden kahden erilaisen syöttäjän ykkös- ja kakkossyötöt eri kierteillä. Sitten kun nuo vastauskoordinaatit löytyvät noihin kaikkiin, niin johan alkaa syötönvastaukset napsumaan Pattenmaiseen tyyliin.
Jos Patten tekee kahdesti peräkkäin samanlaisen syötönvastausvirheen, niin miehestä näkee, että on pettynyt itseensä, napsukorjaus jäi tekemättä, hyvä asenne.
Nyt pitää mtv3:sta ja Viiden jälkeen -ohjelmaa ihan kiitellä, kun antoivat meidän Harrille noin reilusti ruutuaikaa. Vaikutti olevan hyvähenkinen ja mukava haastattelu. Käykäähän muutkin katselemassa.
Kiitos, meinasi mennä minulta ohi. Jännästi oli poimittu lyhyeen klippiin tämän otsikkomatsin surkeimman erän ne melkein ainoat hyvät H&H väläytykset.
Löytyy siis Maikkarin Katsomosta (vaatii rekisteröitymisen, muuten ilmainen)
https://www.mtv.fi/video/665ba1ea7904dd1eddd7/jakso-541-auton-korjaus-kotisiivous-ja-kampaajalla-kaynti-miten-alv-n-korotus-nakyy-laskuissamme
En ole varma estääkö geoblokki meidän kerhon Lontoon haarakonttorin jäseniä katsomasta tuota videota.
Harri siis tämän mukaan myös hoitaa sivutöinä meidän autonkorjaukset ja siivoukset, sekä leikkaa meidän hiukset 🙂
Kiitos paljon vinkistä, olisi ilman sitä jäänyt huomaamatta.
Kyllä on Harri edustuskelpoinen kaveri; let’s go Finland!
Ja väärin sisentyi tuo kommenttini, kiitokset siis Mestarille.