Olipahan tehokasta tykitystä tänäänkin peli Tukholmassa, eikä vastustajia päästetty missään vaiheessa uhkaamaan voittoamme. Varma syöttöpeli ja erityisen tehokas palauttaminen siviittivät meidät semifinaaliin, joka pelataan myöhään lauantai-iltana. Vastaan siinä tulee hollantilaispari Griekspoor/Stevens.

Muutama päivä piti ensimmäisen kierroksen jälkeen seuraavaa otteluamme odottaa, mutta onneksi tekemistä on riittänyt ja pelivire selvästikin pysyi yllä kahdesta välipäivästä huolimatta. Treeneissä vedimme keskiviikkona hieman matsinomaisen vedon tsekkiparin kanssa, kun taas torstaina keskityimme omaan tekemiseemme kolmistaan Henryn ja Boriksen kanssa. Aika hyvällä suhteella perustreeniä ja pistepelaamista oli ohjelmassa siis. Syöttöä ja palautusta myös treenattiin reilusti, sillä niiden merkitystä ei voi nelurissa vähätellä.


Tänään oltiin kuitenkin jälleen tositoimissa. Kisajärjestäjät myyvät lippuja kahteen sessioon perjantaiksi ja lauantaiksi, joten matsimme ei harmillisesti mahtunut keskuskentälle, mutta toisaalta ykköskentän tunnelma oli mukavan intiimi. Suomalaisia oli jälleen runsaasti katsomossa ja fiilis kentällä sen mukainen. Vaikka ruotsalainen oli vastassa, niin enemmän melkein tuntui minulle kotiyleisöltä. Bollasimme rauhassa hieman ennen puoltapäivää ja laitoimme matsin käyntiin kello 14.
Henry aloitti vahvalla pidolla, minkä jälkeen saimme yhden murtopallon Verbeekin syötössä, mutta hän sai kuitenkin pidettyä. Minunkin ensimmäinen syöttövuoroni oli tiukka, mutta tärkeä nousu 30-40 -tilanteesta pitoon loi momentumin, jolla otimme heti seuraavassa Göranssonin syöttövuorossa murron. Pääsimme vielä hakemaan tuplamurtoakin 5-2 -johdossa, mutta vaikkei tuo onnistunut, niin Henry syötti vakuuttavasti erän kotiin 6-3.
Toisessa erässä palautukseni alkoivat napsua todella mukavasti, ja otimmekin murron heti erän ensimmäisessä gamessa. Syöttöpelikin terävöityi entisestään, emmekä hävinneet koko erässä kuin kolme pistettä omilla syötöillämme. Eikä meitä ollut tänään pysäyttäminen. Mursimme Verbeekin vielä toistamiseen 3-1 -tilanteessa, ja matsi alkoi olla viimeistelyä vaille valmis. Ensimmäisen ottelupallon vastustajat pelastivat, mutta toisessa kämmenlobbini oli sen verran maukas, ja sen myötä kelpasi voittoa kyllä tuulettaa.
Peli oli kyllä kaikin puolin tänään aika mukavasti uomissaan. Tilastojen perusteella olimme vastustajia melkein kaikessa edellä ja siltä se myös tuntui. Omia syöttöjä ei hävitty ollenkaan, kun taas vastustajien syöttöihin luotiin painetta kerta toisensa perään. Palautuspeli oli erinomaista, sillä tuntui, että emme pelkästään tyytyneet suuntaamaan vastustajien syöttöjä takaisin, vaan pystyimme iskemään vastaan jopa heidän ykkössyöttöihinsä. Ja erityisesti kämmeneni vahva vire lämmittää kyllä mieltä, ei ole turhaan tuota lyöntiä tullut treenattua. Erityisesti yksi kakkossyötön palautus kämmeneltäni jäi mieleen, olenkohan koskaan saanut palloon niin paljoa vauhtia? Eikä siinä ehtinyt Verbeek ollenkaan pallon alta pois.
Voi siis hyvällä omallatunnolla sanoa, että dominoimme tänään ottelun kulkua. Ja niinhän sen haluaa toki aina menevänkin. Tiedämme, että oma vahva pelimme on todella kovatasoista, ja kunhan saamme ne heikot päivät pidettyä minimissä, niin vaikea meitä on pysäyttää. Sisäkentät sopivat myös varsinkin minulle todella hyvin, sillä voin jotenkin luottaa syöttööni enemmän ja muutenkin matalapomppuiset olosuhteet tuntuvat sopivan takakenttäpelilleni. Voi huoletta pelata todella hyökkäävää peliä.


Tämän kisan välipäivät on nyt meidän osaltamme käytetty, joten huomenna lauantaina siis jatketaan semifinaalien myötä. Vastustajamme on mielenkiintoinen pari, sillä pääosin kaksinpeliä pelaava Griekspoor on kovassa vedossa pelaten huomenna myös kaksinpelin semissä, kun taas suomalaisille tuttu neluriekspertti Stevens tuntuu yleensä löytävän parhaan vireensä juurikin Griekspoorin parina. Heillä on viime vuodelta plakkarissa yhdessä peräti puolivälieräpaikka Wimbledonista, mutta muuten tulokset ovat olleet ailahtelevia. Täytyy kuitenkin huolella suunnitella taas taktiikka ja olla huomenna alusta asti terävänä liikkeellä. Griekspoorilla on kaksinpelin jäljiltä varmasti tatsi kunnossa, joten häntä ei sovi päästä ottamaan kenttää haltuun.
Matsimme on ohjelmassa vasta myöhäisillassa, sillä Griekspoor pelaa oman kaksinpelinsä kello 18, minkä jälkeen hänellä on vielä halutessaan oikeus pitää lepotauko ennen nelurin alkua. Mutta hienoa on jälleen päästä keskuskentälle pelaamaan, joten eiköhän me jälleen saada paras vire esille. Vamos!
Ja kiitetään lopuksi tottakai vielä blogini vakiokommentoijaa Markusta, joka järkkäsi tälle iltapäivälle hienon fanitilaisuuden blogini lukijoille ja toki kaikille muillekin suomalaisille faneille. Pääsimme Henryn kanssa juttelemaan ja kertomaan kuulumisiamme innokkaalle joukolle, ja toivottavasti tästä tapaamisesta saadaan luotua vuosittainen tapahtuma!
Tsemit huomiseen. Sama tatsi kuin tänään, niin hyvä tulee! Valitettavasti jäi stokiksen viikonloppu ja fanitapaaminen tällä kertaa väliin. Mutta seuraavaan kertaan.
Vahvaa oli tekeminen joka osaalueella.Huomenna vaan samalla meiningillä eteenpäin.
Kyllä oli komea esitys tänään. Ottelun seuraaminen oli silkkaa nautintoa. Ekassa syöttövuorossa vähän yski, mutta siitä eteenpäin ei ollut omissa syötöissä mitään hätää ja vastaavasti vastustajat sai pelätä syöttäessään, että mitä sieltä tulee. Teidän monipuolinen palauttaminen oli vastustajille ihan myrkkyä ja ei kyllä yhtään tienneet mitä tehdä.
Myöhäiseksi varmaan huominen peli venyy, mutta tällä tavalla kun mukavan nopeasti sen hoidatte, niin ei siitä haittaa aiheudu. 😀
Hienoa, että fanitapaaminen järjestyi ja tuollaisen pelin jälkeen oli tunnelma varmaan enemmän kuin kohdallaan!
Junibackenista tuli mieleen, että aikanaan meidän 3-vuotias viiletti siellä koko päivän Peppi peruukissa ja asussa. Jostain syystä aika paljon kuului Pippi, Pippi huutelua. 😀
Erinomaista peruspelaamista lähes koko ottelu. Ja kämmen näytti tänään kulkevan todella hyvin. Vastustajat näyttivät olevan lähes kaikessa selvästi jäljessä. Hyvältä vaikuttaa jälleen kerran.
Suomen Kuvalehdessä oli tänään sinusta mielenkiintoinen pitkä artikkeli ja lisäksi olit päässyt vielä lehden kanteenkin. Mukava lukea välillä sellaisiakin juttuja, jossa kirjoittaja ei ole mikään tennis ekspertti 🙂
lovely that you had a fan event organised, wonderful!
Good luck for tomorrow.
eliza
Paljon onnea Harri ja Henry toivottavasti isku jatkuu! Oli todella ilahduttavaa nähdä miten pystyit myös viettämään aikaa tyttäresi kanssa – perhe on tärkeä! Terveisiä Japanista, kurja kun missasin fanitapaamisen.
Oli mahtavaa seurata peliänne, joka todella oli terävää tasoa niin syöttöjen kuin palautuslyönneissä. Terävyyttä löytyi ja sen toivoo jatkuvan ainakin samalla tasolla, niin voittojen tiellä on hyvä porskuttaa.
Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun! Onnea seuraavaan koitokseen!
Kun en aiemmin ole nähnyt Göransson/Verbeekin pelaamista, en osaa arvioida, oliko heillä huono päivä vai saiko teidän pelinne näyttämään heidät melko köykäisiltä. Kaatoivat kuitenkin Matos/Melon keskiviikkona. Vaan eipä mitään, kiva oli taas katsella otteluanne, ja välillä ihan ilman jännitystäkin ne maistuvat. Muistaakseni olet lentokone-enthusiasti, mutta uskotaan, ihan varmasti ratikkamuseoon mentiin tyttären pyynnöstä 🙂
Iltaa odotellessa, onnea ja menestystä!!!!!!
PS. Mitäs Henry tykkäsi fanitapaamisesta?
Sallinet näin sivusta mielipiteen mainitusta pelistä Matos/Melo Göransson/Verbeekin vastustajina. Mielestäni ensiksi mainittu pari pelasi heiltä huononpuoleista tennistä aiempiin esityksiin verrattuna. Göransson/Verbeek mielestäni taas pelasi hyvinkin omalla tasollaan. Etenkin syöttötyöskentely on heillä ollut hyvää. Harri ja Henry ei eka erässä ehkä saaneet heidän syöttöjään hyvin kiinni, mutta toisessa erässä jo niin, ettei vastustajille jäänyt mitään mahiksia.
Hieno voitto! TV-yleisössä hieman kuumottavaa odottamista. Jaksakaa te paremmin 🙂 Tsemppiä iltaan!