Voihan videoiden videot. Fantastisen ensimmäisen erän jälkeen vastustajat pääsivät mukaan otteluun, ja vaikka meillä oli kaksi ottelupalloakin, ei voittoa tänään tullut palkinnoksi. Harmittaa tietysti tällaiset tappiot, mutta pienten marginaalien nelurissa ne vain väkisin osuvat joskus kohdalle. Onneksi ei kuitenkaan kovin usein.

Pääsimme pelaamaan tänään Wienin kisan upealle keskuskentälle Stadthallessa, jossa kävimme oikeastaan ensimmäisen kerran vasta eilen. Yksi treenikenttäkin tuon areenan uumenista löytyi, joten hioimme pelin eilen iskuun reilun tunnin iltapäiväsessiolla ja olimme tänään valmiita ottamaan centterin haltuumme.


Tänään matsimme alkoi kello 13, ja aika kelvollisesti alkoikin. Henry oli aivan tulessa, eikä tuntunut tekevän yhtään huonoa lyöntiä, eikä minullakaan peli hassummin kulkenut. Mursimme ensin Erlerin ja perään Miedlerin, ja saimme jopa kaksi eräpalloa 6-0 -lukemiin. Tuo ei sentään onnistunut, mutta kun syöttö kulki minullakin niin hyvin, ettei koko erässä tarvinnut syöttää ainuttakaan kakkossyöttöä, niin erä oli taputeltu todella nopeasti 6-1.
Toisessa erässä Erler selvitti kaksi murtopalloamme avausgamessa. Ja valitettavasti 1-2 -tilanteessa itävaltalaisilta löytyi muutama erittäin hyvä palautus kakkossyöttöihini, ja tilanne kääntyi päälaelleen. Taistelimme kuitenkin upeasti itsemme mukaan selvittämällä kolme eräpalloa Erlerin syöttäessä erää vastustajille ja otimme murron takaisin 3-5 -tilanteessa. Mutta iloa ei valitettavasti kauaa kestänyt, sillä syöttövuoroni 5-6 -tilanteessa oli yhtä maalia. Ja harmittavasti väärään suuntaan.
Kolmas erä käynnnistyi meiltä kuitenkin upeasti, kun johdimme parilla huippusuorituksella sitä 4-1. Vastustajat ottivat kuitenkin tuohon kohtaan viisi pistettä peräkkäin ja taululla olikin yhtäkkiä lukemat 4-6. Mutta kova oli meillä tsemppi edelleen, kun kavensimme ensin tilanteeksi 6-7, minkä jälkeen minun kahden hyvän syöttöni jälkeen olimme johdossa. Pelasin tuohon kohtaan vielä erinomaisen palautuspisteen ja saimme kaksi ottelupalloa 9-7 -tilanteessa.
Henry seivasi ensimmäisessä ottelupallossa Erlerin tappolyönnin korkeana aivan takarajalle, mutta seuraava kämmen jäi verkkoon. 9-8 -tilanteessa oli kuitenkin oma syöttö, ja vaikka Henry ykkösen missasikin niin kakkonen oli hyvä kuten kaksi myös seuraava volleyta. Miedler sai kuitenkin lyötyä vahvan kämmenen linjaan, ja kun ensireaktioni oli jättää pallo ottamatta, sillä luulin sen lentävän pitkäksi, en ehtinyt enää muuttaa mieltäni ja pallon laskeuduttua takarajan sisäpuolelle oli tilanne tasan. Kaksoisvirhe toi ottelupallon itävaltalaisille, mutta hyvä palautukseni tasoitti taas tilanteen. Henry ei saanut 10-10 -tilanteessa Erlerin syöttöä takaisin, mutta ei saanut myöskään Miedler seuraavassa pisteessä minun syöttäessäni. 11-11 -tilanteessa ykkössyöttöni Erlerin kämmenelle ei kuitenkaan ollut tarpeeksi hyvä, ja hän pamautti kämmenpalautuksensa täysillä krossina niin, että siitä oli mahdoton toipua. Sain vielä viimeisessäkin pisteessä kämmenpalautukseni krossina kenttään, mutta Miedlerin fiksun matalan volleyn jälkeen seuraava kämmeneni jäi verkkoon ja matsi oli ohi.
Olihan tämä varmasti yksi kitkerimmistä tappioista, mitä minulle ja Henrylle on yhteispeliemme aikana tullut vastaan. Oliko jopa ensimmäinen tappio ottelupallojen jälkeen? Pelasimme niin tajuttoman hyvin ensimmäisen erän, mutta tenniksessä se ei vain yksin riitä. Ja tie breakissakin venyimme vielä niin lähelle voittoa, mutta tällä kertaa ei tullut ottleupalloissa onnistumisia.
Itävaltalaiset olivat selvästi kotikentällään alun jälkeen varsin kovassa vedossa ja varsinkin syötönpalautuksissa todella vahvoja. En keksinyt kakkossyötölläni oikeastaan mitään keinoja voittaa pisteitä, vaikka kokeilimme mitä kuvioita. Pallo tuli aina takaisin ja vielä sellaisella painolla, etten pystynyt ollenkaan hyökkäämään vastaan. Eikä Henrykään päässyt noihin palautuksiin millään verkolla käsiksi. Noihin minun kakkossyötöllä alkaneisiin pisteisiin matsi kyllä rehellisesti sanottuna vähän tänään kaatui. Melkein kaikessa muussa olimme edellä, joten kyllähän se sattuu tällainen matsi hävitä.
Ei siinä auta kuitenkaan jäädä murehtimaan. Pisteen päässä oltiin kuitenkin voitosta, ja näitä tulee väkisin joskus vastaan. Tiedetään, että paras pelitasomme riittää ketä vastaan vain, ja pitää vain pystyä pitämään se vielä paremmin esillä alusta loppuun asti. Eikä tuollaista palauttamista onneksi kovin usein tule vastaan mitä itävaltalaiset tänään esittivät.
Seuraava turnaus on Pariisin ATP1000, jossa minulla on perinteisesti aika mukavasti kulkenut. Tuloksena kahdella osallistumiskerralla on kaksi semifinaalia, mutta toki tällä kertaa mieli tekisi vielä laittaa paremmaksi. Kaikki eväät siihen ainakin pelillisesti on olemassa. Saamme sijoitettuna parina ensimmäisellä kierroksella bye-paikan, ja toisella kierroksella vastaan tulee joko pari Cilic/Dodig tai Gonzalez/Molteni. Ottelu on ohjelmassa joko keskiviikkona tai torstaina, joten huomenna voi hyvällä omallatunnolla pitää yhden lepopäivän. Vamos.
Kyllähän se jo käsissä oli… vaihteeksi harmituttaa, harmituttaa. Ja kovaa!
Sinun syöttövuorot murtui viisi kertaa kolmessa pelissä, joten siinä teillä jumppaa riittää. Ja nimenomaan teillä, kun parityötähän nelinpeli on. Ykkössyötön osuessa syöttövuorot tulee helposti kotiin, mutta kakkossyöttöihin tarvitaan varmaan suunnitelma B, C ja X. Muutenhan tuo teidän peli on tällä hetkellä lähes täydellistä. Otetaan nyt yksi ylimääräinen lepopäivä ilolla vastaan ja Pariisissa teitä ei pysäytä kukaan! (Ja ei Torinossakaan, mutta ei kerrota sitä vielä kenellekään 🙂 )
No voi harmi. Minua jai ihmetyttamaan, miksi niin monta kertaa paastitte pallon lapi, vaikka ihan selvasti olitte palauttamassa (ensireaktio!), mutta veditte mailan pois pallon tielta viime hetkella. Turhia virhearvioita! Onnea Pariisiin!
Pariisia kohti vaan harmituksesta huolimatta. Tsemppiä sinne 💪
Ja hei, onhan teillä oikeesti huikea kausi menossa!
Ai niin, kun tytär Tukholmassa siivitti teidät voittoon, niin mielellään joku perheenjäsen nyt ihan vaan varoiksi mukaan Pariisiin 🤩 Muu sukulainen tai naapuri ei taida ajaa samaa asiaa…
Eikun Vamos nyt vaan ja eteenpäin 💪
Oli kyllä super ahdistavaa (siis jännittävää) katsoa matsia kotisohvalla. Vääntelehdin ja välillä ei meinannut viitsiä katsoakaan palloja. Ja en muista, milloin olisi mikään urheiluhäviö näin paljon harmittanut. Ihmettelin vähän itsekin omaa voimakasta reaktiota, mutta ehkä siihen sekoittui myös teidän harmia ja empatiaa teitä kohtaan, ja siksi tunne oli niin voimakas.
Toisaalta myös vastustajat saivat tosi paljon voimaa ja energiaa raivoisasti kannustaneesta kotiyleisöstä, niin kuin tietysti kuuluukin saada. Mutta sellainen häviökin tuntuu aina ”vahvemmin”, kun vastustajille kyseessä on valtaisa voitto. Kotikentän etu ja voittamisen halu (en siis väitä, että voittamisen halu teillä olisi ollut jotenkin vähäisempi, mutta varmasti saat kiinni, mitä tarkoitan) voi välillä vaan kantaa suorituksiin, mikä muissa olosuhteissa ei tapahtuisi.
Ei muuta kun katse kohti Pariisia ja eteenpäin. Näitä häviöitä vaan väkisin tulee, kuten itsekin totesit, joten turha sinäänsä jäädä vellomaan asiaan. Tsemppiä! Ens viikolla taas vääntelehtimässä ruudun ääressä, toivottavasti kuitenkin vähän lievemmin eli teille selkeitä voittoja toivoen 🙂
Harmittaa niin vietävästi puolestanne, sillä voiton avaimet olivat todellakin omissa käsissänne, mutta jostain kumman syystä se ykkössyöttökin tökki jonkin verran tärkeillä hetkillä. Itse olin jokseenkin varma että voitatte Henryn aloittaessa teakbreikin syöttövuoron pisteen johdossa, mutta eipä Henry onnistunut parhaalla tavalla ykkössyötössään. Aina ei voi voittaa. Ei edes vaikka kuin haluaa. 😀 Olitte kuitenkin ainoana pelissä mukana olevana sijoitettuna parina. Jos tuosta nyt jotain lohtua yrittää loihtia. 😀 😀
Onnea Pariisin turnaukseen.
Olihan se eka erä sellaista ilotulitusta teiltä ja 1 syöttöprosentti teillä 80 vastustajan 40 jotain vastaan. Sitten tokassa melkein samat luvut vastustajalle, eli ykkössyöttö varmaankin ratkaisi paljon. MTB oli kyllä jännä, Calvinkin potki jotain edessään raivoisasti, kun Henryn syötöllä ottelupallo ei tullut kotiin 🙂 Tsemppiä seuraavaan turnaukseen, nokka pystyyn ja VAMOS!
Olipa taas jännittävä ottelu. Eka erässä vastustajat tuntuivat hieman jännittävän kotiyleisön edessä ja kun teille tuli alkuun hienoja onnistumisia heillä alkoi selvästi tulla mailaan puristusta. Toka erässä he selvästi sisuuntuneina alkoivat saada onnistumisia ja yleisökin heräsi kannustamaan omiaan ja teille alkoi tulla haparointia. Sinulla oli ajoittain syötön kanssa ongelmia ja se avitti vastustajat erävoittoon.
Taistelitte hyvin ratkaisuerässä, mutta onni oli tällä kertaa itävaltalaisten puolella. Mielestäni he ansaitsivat voiton noustuaan hienosti ekä erän nöyryytyksestä.
Toivotan teille onnea Pariisiin ja Torinoon.
Vähän jäi ihmetyttää et miks te yrititte yllättää Erleriä MTB:n ratkasupalloissa syöttämällä kämmenelle, kun se palautteli kämmenellä läpi useimmat…? Eks rysty ois ollu varmempi valinta???
…oli miten vaan…
Onnea ja Tsemppii Pariisiin!
Vamos!
Aivan kuin ei olisi olleet samat pelaajat ykkös- ja kakkoserässä. Eka erän ihmettelin miten nämä Itävallan kundit oli päässy tänne asti. Ja tokan ihmettelin mihin teidän peli katosi. Kolmannessa en ihmetellyt mitään, jännitin vaan. Ja se sit keikahti heille, krääk.
Mutta, tämä oli tässä, nyt kutsuu Pariisi. Ehjiä pelejä sinne, jihuu!!!!
Mun pitää ilmeisesti lopettaa teidän pelienne seuraaminen: kaikki tämän syksyn tappionne ovat edenneet siitä kun meikäläinen pääsee ruudun ääreen. Niin tänäänkin: tilanteessa 6-1, 1-1 pääsin seuraamaan ja tappio tuli. Ja näin on siis käynyt tänä syksynä joka kerralla. Lupaan olla katsomatta Pariisia livenä.
Good luck!
Ps kerrotko muuten lapsille lähteväsi pelaamaan vai töihin kun lähdet…töihin?
Tiukka tappio, mutta sellaista se vaan välillä on. Viime viikolla tiukka semifinaali kääntyi teille, mutta tällä kertaa taasen näin. Samalla tämä on lajin suola, kun tuntuu että viikosta toiseen taistellaan pienten marginaalien ja pieni jännitys katsomon puolella on aina läsnä. Tekee varsinkin nelurista tosi mielenkiintoista seurattavaa.
Nyt varmasti hyvin lyhyt lepo on poikaa ja valmistautuminen kohti kauden loppuhuipennusta. Vamos!
Ensinnäkin isot kädet semistä ja myöhästyneet stokiksen voitosta. Ilmiselvästi ootte vähintään top3 dubbeli tällä haavaa ja se tietysti luo odotuksia loppukauteen. Mutta jääköön ne meille faneille. Eli eikun hartiat ja mieli rentoina tulevien pariisitorino-vastusten kimppuun!
Henry on todellakin juuri nyt järisyttävine palautuskrosseineen ja syöttöineen huippuiskussa ja sitä varmaan myös teidän keskinäiset tilastovertailutkin todentaa (?). Mutta jos dubbelissa ylipäätään voi joku olla hetkellinen maailman paras, niin Henryn takeena on siinä ollut muuan harrihoo. Toinen toistaan tukeva pari , mitä keväällä alkanut juoksu todentaa. Siitä kredittiä molemmille.
Teidän osalta seuraavat seurannat ensi viikkoon, mutta huomenna huomio Otossa. Näinköhän saadaan kahdeksas (ml. Henry L. ) suomalainen top100 kerhoon?
Näin hienosti kävi, että Otto on nyt ATP96 ja vaanii jo Emppua valtakunnan ykköspelaajana. Olisihan se ollutkin hienoa jos esim. tulevassa HelsinkiCH: ssa pelattaisiin heidän kesken” Suomen mestaruudesta”. Voisi olla tunkua lippuluukulla. Mutta ehkäpä joskus myöhemmin.
Oleellinen tarkennus edelliseen: Otto on nyt 8. ATP100 suomalainen, WTA mukaanlukien 12.
Hei Harri, näitä päiviä vaan tulee , jopa teille mestareille. Katseet Pariisiin ja tsemiä tulevaan💪
Ikävä juttu, tällaista sattuu. Nyt vaan nokka kohti Pariisia ja uusia seikkailuja!
harri, not wanting to be smartassing, but this would normally be a foot fault. no idea why it wasnt called.
https://imgur.com/a/SE53AQO
Pariisin turnauksessa on kovaa vastusta luvassa. Kaaviossa kun ei näytä olevan kuin parhaiten sijoitettuja sekä kovia kaksinpeluripareja. Toki voittoja on otettavissa hyvällä, jollei erinomaisella, pelillä. Syöttöjen, palautusten sekä hyvien sijoitusten hyvällä verkkopelillä se on otettavissa. Ei muuta kuin ”kovat piippuun” kummaltakin ja rennolla otteella ilman turhaa hermoilua.
Kannatuksenne on huippuluokkaista kotisohvilla jollei itse paikalle pääse kannustamaan. Eipä muuta kuin lykkyä pyttyyn!!!! 😀
Luulin jo että tappiot ovat vain minun syytäni mutta näköjään Liinukkakin tekee samaa myyräntyötä.
Hekottelin jo etukäteen mitä lontoolaiset lukijat ajattelevat tuosta kirjoituksen ensimmäisestä lauseesta, ei ehkä ihan helposti käänny babelfishin läpi.
Oliko tuossa VIP ravintolassa joku verkko tai pleksi kentän edessä? Vai oliko keitossa kärpäsen tilalla tennispallo?
Olihan tuo todellakin harmittava MTB, joka meni tällä kertaa vastustajille.
Teidän pelitasonne on kyllä niin hyvällä tasolla, ettei muuta kuin kohti Pariisia ja hyviä pelejä siellä. Go for it!!!💪💪💪 👍👍👍
Tää häviö meni kyllä tunteisiin. Tokan erän breikkipallot menivät kahteen huippusyöttöön ja vaara heräsi, ja niinhän se momentum kääntyi.
MTB oli tuskaa. Huippusuoritusten lisäksi mukaan mahtui molemmilta isoja virheitä. Henrykin jäätyi pahemman kerran. Ja silti ottelupallokin tuli Henryn syöttöön. Yhden pisteen peli! Kunniaa pitää antaa itävaltalaisille. Ekan kierroksen matsissa he kaivoivat itsensä ylös syvästä kuopasta ja tekivät nyt saman tempun teille!
Pelit jatkuvat sisäkentillä ja HaHe-tiimi lähtee lähes joka matsiin vähintäänkin hienoisena ennakkosuosikkina. Ja niihin loppuihinkin 50-50 -tilanteesta.
Nyt on todettava se, että turnauksen voittajille hävisitte varsin niukasti. Voittivat nimittäin MTB:ssä Skupski/Venus parin selvin numeroin 10-1. Kotiyleisöllä on valtavan suuri vaikutus näköjään.
Camo’n, finaalipaikka on hieno saavutus.Aina ei voi voittaa.
Tsemppiä Pariisiin 🎾🎾
Finaalipaikka on hieno suoritus. Kausi on niin julman pitkä, tälläsiä siihen vain tilastollisesti tulee mukaan. Sinä toki DI’nä tiedät asiasta enemmän kuin minä.
Vähän lepoa ja sitte huippuviikot ennen ansaittua taukoa kiertämisestä.
It was virtually certain anyway but with Lammons/Withrow losing tonight your participation in Turin is now confirmed. Well done Harri & Henry (and thank you Hugo & Jan 😉). 👏🍕
Seurasin itsekin mielenkiinnolla tuota neluriottelua ja ilahduin Nys/Zielinski-parin voitosta. Nittoatpfinals -nettisivulle on merkitty paikkansa varmistaneet ja siellä se nätti merkintä Harrin ja Henryn kohdalla on. Varmasti mukava tunne, kun voi ilman paineita Torinoon pääsemisestä pelata Pariisissa. Tsemppiä turnaukseen!