Brisbanessa eivät pelit valitettavasti jatkuneet yhtä ottelua pidemmälle, mutta onneksi kisojahan kaudessa riittää. Matkustimme Adelaideen perjantaina, ja kunhan saamme pari treenipäivää vielä alle aloitamme täällä pelit joko tiistaina tai keskiviikkona. Vastaan asettuu joko pari Barrientos/Bopanna tai Balaji/Reyes-Varela.
Brisbanen tappiota on nyt ehditty valmennusjoukkojen kanssa hieman analysoida, mutta sen suurempaa aihetta paniikkiin ei onneksi ole. Ykkössyöttöjen tarkkuuteen ja sopivaan vaihteluun pitää jatkossa kiinnittää huomiota samoin kuin ensimmäisten lentolyöntien suuntaamisessa mahdollisimman usein vastustajien rystypuolille. Palautuksista puuttui se paras hyökkäävä asenne, joten kun tuohonkin on nyt treenissä alkanut löytyä oikea idea, niin pelissä on kyllä ainekset parempaan. Pientä hienosäätöä, mutta vaikutus voi olla sitäkin suurempi.
Matka Brisbanesta Adelaideen ei ole kovin pitkä, mutta olosuhteet muuttuvat Brisbanen trooppisesta kosteudesta Adelaiden kuivempaan helteeseen. Viime vuonna reitti oli sama, mutta silti edelleen ihmetyttää kuinka länteen päin lennetyn lennon jälkeen pitää siirtää kelloja eteenpäin. Ja vielä sekin, että täällä South Australian osavaltiossa ovat päättäneet, että aikavyöhykkeeksi pitää määrittää puolen tunnin tarkkuudella UTC +9:30, mikä tarkoittaa, että ollaan Suomen aikaa 8,5 tuntia edellä.
Perjantain matkapäivä sai tällä kertaa toimia myös lepopäivänä, sillä reissaamiseen ei ovelta ovelle kovin montaa tuntia kulunut. Mutta lauantaina iskimme taas takaisin treenikentälle Henryn kanssa. Valmentajamme Calvin liittyy myös remmiin maanantaina, kunhan ensin saa ensin kunnialla päätettyä viikon Hong Kongissa Luke Johnsonin kanssa. Ohjelmassamme on joka tapauksessa paljon pisteiden pelaamista muita tiimejä vastaan sekä myös tarkempaa yksityiskohtaisempaa koppatreeniä. Eikä tietenkään sovi unohtaa kehonhuoltoa.
Nelurikaavion pelaajat ovat viime viikkoon verrattuna muuttuneet aika lailla, sillä Brisbanessa oli mukana iso kasa kovia kaksinpelimiehiä, kun taas tällä viikolla heitä ei kaaviossa näy käytännössä yhtään. Nelurin kärkipareja sen sijaan on mukaan tullut roppakaupalla. Me olemme tällä kertaa kaaviossa nelossijoitettuina, ja kun viime viikon tapaan pelataan 24 parin kaaviolla, saimme avaukseen byen ja aloitamme pelit suoraan toiselta kierrokselta.
Vastustajamme pelaavat oman avauskierroksen matsinsa joko maanantaina tai tiistaina, ja vastakkain tuossa ottelussa ovat siis parit Barrientos/Bopanna ja Balaji/Reyes-Varela. Barrientos on noista pelaajista ainoa, jota vastaan en ole muistaakseni koskaan pelannut, mutta treenasimme kyllä yhdessä muun muassa Brisbanessa, joten mies on siinä mielessä tuttu. Muiden kanssa kohtaamisia on useampiakin, mutta ei kyllä juuri näillä kombinaatioilla. Joka tapauksessa vastaan tulee hyvin erilainen pari kuin kovaa pommittaneet aussit Brisbanessa, ja näin ollen näen, että meillä on varmasti keinot käyttää kentällä omia vahvuuksiamme viime viikkoa paremmin. Tuo toisen kierroksen matsimme on ohjelmassa joko tiistaina tai keskiviikkona.
Adelaidessa on homma siis ihan hyvällä mallilla. Lämpötilat laskevat alkuviikoksi miellyttävälle alle 30 asteen tasolle, ja kun muistoina tästä kisasta on voitto kahden vuoden takaa, niin olosuhteiden pitäisi senkin puolesta sopia hyvin. Ja viime vuonnakin ensimmäisellä kierroksella tuloksena oli viime hetken parini Harrisin kanssa maukas voitto, kun vastapuolella oli muuan Henry Patten. 😎
Tuossa blogissa tulet kertoneeksi pelaavasi myös golfia vapaa-aikana. Miten mahtaa tuo pelimuoto sopia yhteen kehon huonojen tuntemusten kanssa tenniksessä?
Vähissä on ollut golfin peluu viime aikoina, taisi olla toinen kerta viimeiseen puoleentoista vuoteen kun golfmaila oli kädessä. Pelattiin nytkin varmuuden vuoksi vain muutama väylä lähinnä maisemia ihaillen, ettei tule kehon kanssa ongelmia. 😃
Ei tuo golfin peluu edes harrastusmuodossa tue millään tavoin tenniksen pelaamista. Päin vastoin golfin peluu taitaa olla enemmänkin haitaksi tenniksessä mm. syöttöjen, liikkumisen sekä verkkopelin kanssa. Golfin peluu kun taitaa olla enemmän hitaan liikkumisen muoto, eikä se tue millään muotoa tennistä ammatikseen pelaavia. Ainoa pelimuoto, tahi kaksi, jotka tukevat jollain tavalla joukkuepeleissä tennistä ovat lentopallo sekä sulkapallo. Molemmissa on liikkumisella erittäin suuri merkitys, kuten myös syötöissä sekä verkkopelissä.
Tästä saanee olla vähän eri mieltä. Eihän golfaamalla yritetäkään vaikkapa liikkumista kehittää, päin vastoin se voi olla ajanviete, jossa keho saa liikkua rauhassa ja mieli levätä toisin kuin tenniksessä, joka on pahimmillaan aika riuhtovaa ja nivelille raakaa touhua.
Golfissa voi kuitenkin kehittää esimerkiksi keskittymiskykyä, paineiden hallintaa ja pallotatsia. Väittäisin, että kaikki pallojen kanssa tehtävä palailu kehittää yleistä pallosilmää. Ja olen myös sitä mieltä, että oma kämmenlyöntini parantui paljon vuosina 2015-2018, kun pelasin enemmän golffia. Sain vartalonkierron ja käsien rytmittämiseen paremman kontrollin, joka siirtyi myös samalta puolelta lyömääni kämmenlyöntiin.
Mutta pääasia omassa golfin pelaamisessa tänä päivänä on se, että kentällä on hauskaa, eikä keho tennistä ajatellen kärsi. 🙂
”maisemat kyllä vuoden parhaat” Kovin montaa maisemaa ei kyllä tähän vertailuun vielä ehtinyt… Eli en tiedä onko nyt kovin hyvä arvosana. Kuvan perusteella on kyllä upeat maisemat.
Sävähdyttikö jotenkin oudosti vuosi sitten kun pelasit Henryä vastaan, että tuo heppu olisi jotenkin erityinen?
Miten itse ajattelet tuota Ankanväärtin ja Vukicin luovutusta? Mestarillinen arvio oli että piti lähteä keskittymään tähän turneeseen ja siellähän tuo ankka pelaakin. Vukic suoraan kaavioon.
Sanotaan niin, että ainakin vuoden paras työmatka, kun tuon sillan yli käppäilee.
Ja tosiaan, viime vuonna kohdattiin Henryn kanssa tässä kisassa. Ei ollut ehkä mikään ikimuistoisin ottelu, mutta kai siitä jotain jäi takaraivoon, kun pari kk eteenpäin pelattiin jo yhdessä. Tai ehkä minä pelasin tuon matsin sen verran hyvin, ettei Henry päässyt vielä loistamaan. 😉
Viime viikolla tuli kieltämättä nelurikaaviossa pari harmillista luovutusta, kun kaksinpelimiehille tuli kiire seuraavaan kisaan. Ihan sääntöjen puitteissa mentiin, mutta ei se ideaalitilanne silti ole. Itse kaksinpelaajana olisin tehnyt samoin.
Mestarillinen arvio yllä mainittu. Teki minun sunnuntain. 😀
On kyllä hurja kaavio 250-kisaksi, mutta minusta teille sattui aika hyvännäköinen kohta siitä. Viime kisassa tuli se reissun heikompi peli jo pelattua pois ja nyt voi sitten kolme viikkoa pelata omalla hyvällä tasolla.
Aikaero näyttäisi olevan 8,5 tuntia, mutta minun yhtälö ei toimi, jos meidän aikavyöhyke on +2 ja siellä +9,5. Onko siellä kesäaika käytössä? Karkasi vähän tenniksestä, mutta se puoli kuulostikin jo olevan kunnossa, niin voi keskittyä kellon ihmettelyyn. 🙂
Tässä linkki aikaeroon Suomeen nähden, joten kyllä Harri on oikeassa.
https://www.pienimatkaopas.com/kellonaika/adelaide.htm
Australiassa, siis Eteläisellä pallonpuoliskolla on kesä kun Suomessa on talvi. Vuoden 2025 alkaessa Sydneyssä (etelä Australia) ollaan kesäajassa, ja talviaikaan palataan 6. huhtikuuta. Kesäaikaan siirrytään jälleen vuoden loppupuolella 5. lokakuuta. Kelloja siirretään kesäajan takia 1 tunnilla.
Kiitoksia selvittelystä.
En minä väittänytkään Harrin olevan väärässä. Ja syyksikin arvelin kesäaikaa, joten vähintään puoli pistettä pitää saada hyvästä yrityksestä. 🙂
Hieno tuo Fokker! Nämä ilahduttavat myös myös meitä muita lentokonefiilistelijöitä. Oletko pitänyt kirjaa lentämistä konetyypeistä? Mikä on ollut suosikkisi? ✈️
Kyllähän minulta excel-tiedosto löytyy, jossa on kirjattuna muun muassa kaikki lennetyt lennot, konetyypit ja lentoyhtiöt. Ja monta varmuuskopiota tuosta. 😅 121 erilaista lentokonetyyppiä on tullut istuttua kyydissä, lemppari onkin vaikeampi kysymys. Boeing 757 on aina tyylikäs, mutta ehkä kokemuksena Ilyushin Il-62M on upein.
Hei Harri – Brisbanessa oli tosi paljon luovutuksia ja walkovereita. Uskotko että osatekijänä on alkukauden krempat tai että porukat ’säästelevat’ kuntoa AO:ta varten?
Kieltämättä harvinaisen monta luovutusta nähtiin Brisbanessa. Kaksinpelin puolella kaikki kolme keskeytystä näyttivät kyllä ihan rehellisiltä fyysisiltä ongelmilta. Ja tuskin kukaan haluaa ottaa kovin isoa riskiä ennen Australian avoimia, että vamma pahenee pelaamalla.
Nelurissa pari luovutuksista olivat myös fyysisiä ongelmia, Salisbury kipeänä ja Krajicekilla pyörähti nilkka. Kaksi aussiparia puolestaan vetäytyi ihan sen takia, etteivät olisi muuten ehtineet Adelaideen kaksinpelin karsintoihin. Harmillisia ja vähän turhia luovutuksia, mutta ymmärrän kyllä heidän näkökulmansa.