Ei se juuri pienemmästä olisi voinut olla kiinni. Mielestäni pelasimme yhden vuoden parhaista otteluistamme, mutta pari senttiä jäi kirjaimellisesti puuttumaan, että semifinaalipaikka olisi ollut meidän. Harmittaa ja olo on pettynyt, mutta samalla vaikea tätä on liikaa murehtiakaan. Teimme parhaamme ja annoimme kentällä kaikkemme. Tämän vuoden Wimbledonissa marginaalit eivät vain olleet puolellamme.
Saimme kolmannen kierroksen luovutusvoiton myötä peräti neljä välipäivää ennen tämän päivän kvartsiamme. Matsirutiinin ylläpitäminen menee tuollaisen tauon aikana helposti vaikeaksi, mutta saimme onneksi eilen pelattua vähän treenipisteitä parin juniorisarjassa pelaavan kovalyöntisen vastustajan kanssa. Kehossa tuntui kaikki olevan aika mukavasti kohdallaan, joten kun yökin saatiin hyvin nukuttua, niin kävelin kohti Wimbledonia aamulla hyvillä mielin.
Löimme Henryn kanssa lyönnit läpi tuttuun tapaan heti treenikenttien auettua kello 9.30, minkä jälkeen suuntasimme pukkariin suihkuun, nopealle välipalalle ja matsia edeltävään palaveriin valmentajien kanssa. Keli oli erinomainen, lämpöä yli 20 astetta ja taivas puolipilvinen. Teimme vielä juuri ennen ottelua viimeiset lämmittelyt ja astelimme sen jälkeen kentälle numero 2 ottamaan päivän haltuun.
Valitsimme arvonnan voitettuamme poikkeuksellisesti syötön, vaikka auringon sijainti olisi puoltanut defer-optiota, jolloin Henry olisi varmasti päässyt meistä syöttämään ensin haluamaltamme puolelta. Datasta oli kuitenkin käynyt ilmi, että vastustajilla on tilastollisesti merkittävä ero voitetuissa ensimmäisissä erissä, joissa he pääsevät syöttämään ensin verrattuna niihin, joissa he syöttävät jälkimmäisenä. Meillä tuota eroa ei juurikaan ole, mutta yritettiin nyt ottaa heti homma komentoon.
Mutta kuten odottaa saattoi, matsi alkoi syöttäjien komennossa. Ykkösillä ei montaa pistettä hävitty koko erässä, mutta kakkossyötöissä saatiin sentään joitakin mahdollisuuksia. Meillä oli hienoinen paikka 3-4 -tilanteessa Cashin syöttäessä, mutta sitä seurasi vaikeampi jakso. Henry murrettiin 4-4 -tilanteessa vähän epäonnisen gamen myötä, ja kun vastapuolelta ei epäröintiä seuraavassa syöttövuorossa nähty, oli ensimmäinen erä taputeltu 4-6.
Toisessa erässä jouduin heti 0-30 -tilanteeseen avausgamessa, kun vastustajat olivat vieneet peräti 13 edellisestä 14 pisteestä, mutta tärkeä pito piti meidät mukana taistelussa. Vaihdoimme erän lopussa palautusasetelmaamme kumpikin takarajalle vastustajien syöttäessä ykkösiä, ja saimmekin heti pari onnistumista erityisesti lobbipalautuksien muodossa. Pääsimme ottelun ensimmäiseen murtopalloon käsiksi 5-4 -tilanteessa, ja vaikka Cash selvitti ensimmäisen ja toisen eräpalloistamme hyvillä syötöillä, kolmannessa kakkossyötön palautukseni oli loistava. Tilanne oli tasan. Cash otti edellisten matsien tapaan fysiotauon lonkkavaivaansa, mutta emme antaneet sen meitä häiritä.
Kolmannessa erässä pelintaso tuntui vain nousevan, mutta syöttäjät onnistuivat pitämään puolensa, vaikka muutamia tiukempiakin gameja nähtiin. Tunnelmakin oli kohdallaan yleisön löytäessä paikalle kannustamaan. Cash oli pelaajista eniten vaikeuksissa syötöissään ja lopulta 6-5 -johdossamme otimme kolmella erinomaisella pisteellä komennon. Henryn mahtipalautus 0-30 -tilanteessa toi meille kolme murto- ja samalla ottelupalloa, ja teimme tuossa kohtaa Henryn kanssa jotenkin niin hyvän fist pumpin yhdistettynä oikeanlaiseen hymyyn, että olin ihan varma, että matsi tulee meille. Mutta ei tullut. Ensimmäisen ottelupallon kämmenpalautukseni lähti mailasta niin ihanasti kohti sivurajaa, että ehdin jo mielessäni nostaa käden nyrkkiin. Näytti siltä, että Lloydkin vastapuolella luuli ottelun päättyneen, mutta lyöntini oli kuin olikin joitakin senttejä leveä. Cashin sai ykköset sisään myös kahdessa seuraavassa ottelupallossamme ja vielä kaksi lisää, ja niin oli kolmannen erän tie break sittenkin käsillä. Mitenpä muutenkaan.
Tie break alkoi tasaisesti, mutta 2-2 -tilanteessa kakkossyöttöni oli niin vähän pitkä, että edes hawk-eye -järjestelmän hidastuksesta oli vaikea nähdä tilaa pallon jäljen ja viivan välissä. Seuraavassa pisteessä oli puolittainen paikka ottaa minibreikki takaisin, mutta kämmeneni meni harmittavasti leveäksi. Eikä tilanne parantunut sillä, että Lloyd löi hyvän palautuksen 2-5 -tilanteessa ja siirsi vastustajat jo tuplaminimurrolla johtoon.
Mutta meidän tiimimme ei luovuttanut. Loistava palautukseni 3-6 -tilanteessa toi meidät iskuetäisyydelle ja Cashin karkeahko kämmenvirhe 6-7 -tilanteessa tasoitti tilanteen. Olimme sittenkin taas mukana ottelussa. Henry ei saanut seuraavaa palautustaan pysymään kentässä, mutta Lloydin onnekas pokapalautus 7-8 -tilanteessa jyrkkänä poikkikentän oli lähes mahdoton paikka Henrylle. Henry selvitti 7-9 -tilanteessa ottelupallon viileällä pelillä, mutta vielä oli toinen otettava. Aavistin Lloydin ykkössyötön oikein ja löin siihen aivan täydellisen rystypalautuksen linjaa pitkin läpi, mutta syöttö tuomittiin hiuksen hienosti pitkäksi. Aikamoinen kohahdus kuului yleisöstäkin. Kakkossyötöllään Lloyd sen sijaan onnistui, taululle koko ottelun kovavauhtisin kakkonen, enkä minä ehtinyt kämmenelläni enää mukaan.
Kävelimme matsin jälkeen Henryn kanssa pukkariin ja aika tyhjähän tuossa olo oli. Ei edes suoranaisesti vihastuttanut, harmitti vain, ettei tulos ollut toisenlainen. Jos yksi ottelupallojen palautuksista olisi tuonut pisteen, olisimme olleet varmasti sitä mieltä, että pelasimme aivan mielettömän ottelun ja juuri sen takia olemme maailman paras nelinpelipari. Mutta nyt pystyimme vain yrittämään toistella itsellemme, että teimme parhaamme ja näin tällä kertaa. Kaikki aikaisemmat kolme kolmannen erän tie breakia Grand Slam -tasolla ovat kääntyneet voitoksemme ja viime vuonna tämän kisan finaalissakin pelastimme kolme ottelupalloa. Nyt oli vain se päivä, kun marginaalit kääntyivät väkisinkin toiseen suuntaan.
Olimme alusta alkaen tänään mielestämme erinomaisella pelipäällä kentällä. Taktisesti pelasimme juuri niin kuin oli sovittu ja olimme jatkuvasti monipuolisesti mukana pisteissä. Lisäksi energialataus tuntui juuri niin oikealta kuin se parhaimmillaan tuntuu. Vastustajat vain syöttivät varsinkin ottelun ensimmäiset puolitoista erää ihan mielettömän hyvin. Mielestäni palautuspäiväni oli vähintään kelvollinen, mutta voitettuani ottelun ensimmäisen palautuspisteeni ottelun toisessa gamessa, voitimme seuraavan kerran palautuspisteen minun ruudustani vasta toisen erän 4-3 -tilanteessa. Ykkösyötön palautuksissa oli tottakai odotettavissakin ongelmia, mutta vastustajat myös syöttivät kakkosiaan monesti yhtä kovaa kuin meidän ykkössyöttöjen keskinopeus oli.
Yhden huonon syöttövuoron myötä hävisimme ensimmäisen erän, mutta olimme tänään upeasti siitä huolimatta läsnä ottelussa siitä eteenpäinkin. Ei minkäänlaista lannistumista, vaan taistellen koko ajan eteenpäin. Saimme toisessa erässä ansaitusti lopulta muutaman murtopallon, joista yhden käytimme, ja kolmannessa lisäsimme painetta jatkuvasti. Kyllähän se tuntuu jonkin asteiselta vääryydeltä kaikesta huolimatta, ettei kolmas erä päättynyt meille 7-5. Tie breakissakin näytimme kuitenkin vielä upeaa taistelutahtoa nousten 2-6 -tilanteessa vielä 7-7 -tasoihin, mutta tällä kertaa sekään ei saanut vastustajia murenemaan.
Lloyd ja Julian ovat pelanneet koko ruohokauden todella korkealla tasolla ja kyllähän heidän tekemisestään uhkuu syöttöpelin mukanaan tuoma itseluottamus. Kakkossyötöissä ei varmistella ja tiukoissa paikoissa on viime aikoina tullut niin paljon onnistumisia, ettei epäröinti käy mielessäkään. Kolmannen kierroksen ottelussaan he syöttivät peräti kahdeksan tuplaa ja mixtyssäkin Lloydilla tuli niitä paljon, mutta tänään ei tuollaistakaan haparointia näkynyt. Julianin palautukset saimme aika täydellisesti neutralisoitua, mutta kakkossyötön palautuksissa Lloyd oli kentän paras.
Ehkä ainoa osa-alue, joka omassa pelissäni jätti tänään ja ehkä muutenkin ruohokaudella toivomisen varaa on palauttaminen. Ja erityisesti kakkossyötöissä voitettujen pisteiden määrä on turhan alhainen. Saan kyllä pallon tosi hyvällä prosentilla kenttään, mutta suoria palautuswinnereitä tulee aika vähän. Yllättävästi erityisesti rystypalautukseni numerot ovat tällä kaudella hieman aikaisempaa, ja myös kämmenpuolta, perässä. Syöttöpeli on kehittynyt valtavasti, eikä minun syöttövuoroillani nähty tässäkään kisassa ainuttakaan vastustajien murtopalloa, mutta haluaisin kyllä kovasti, että palautus olisi edelleen se pelini terävin ase.
Ruohokaudella ei tänä vuonna siis pokaaleja päästy nostelemaan, mutta toki voittoja tuli paljon enemmän kuin tappioita eli siinä mielessä plussalle jäätiin. Mutta odotukset olivat tietysti korkeammalla. Kaksi kertaa törmäsimme ratkaisevassa tie breakissa Cash/Glasspool -pariin ja jossittelun puolelle siirtyessä hieman erilaisilla kaavioilla menestystä olisi voinut tulla enemmänkin. Mutta tässä nyt kuitenkin ollaan. Peli kehittyi jälleen oikeaan suuntaan tämänkin Wimbledonin edetessä, harmi vain, ettemme päässeet enää huomisessa semifinaalissa näyttämään, mikä se seuraava tasomme olisi voinut olla.
Meillä oli Henryn kanssa jälleen lämmin kahdenvälinen hetki tänään matsin jälkeen, kun ihmettelimme maailman menoa dopingtestihuoneen lämpiössä. Koko tiimi puhaltaa yhteen hiileen ja pelissämme on paljon palasia oikeissa asennoissa, mutta joskus tarvitaan vain vähän kärsivällisyyttä. Olemme tämänkin kisan jälkeen tämän vuoden Race-listalla vähintään kolmansia, joten ei tässä nyt kovin syvälle pensaaseen kannata päätänsä työntää. Ja viime vuonnahan juurikin Wimbledonin puolivälierässä hävinnyt Arevalo/Pavic päätti kautensa maailman ykkösinä. 😉
Henry jatkaa seuraavaksi matkaansa kotiinsa Pohjois-Amerikkaan, kun taas me jäämme perheeni kanssa vielä muutamaksi päiväksi lomailemaan Englantiin. Lapsille oli luvattu kisan päätyttyä matka Pipsa Possu -teemapuistoon Southamptonin lähelle ja kyllähän tuonne varmasti viimeisetkin tappion murheet unohtuvat. Tässä kohtaa kautta on myös varmasti hyvä hetki ottaa muutama päivä ihan täyttä lomaa, sillä seuraava lähtö kisoihin on vasta reilun parin viikon päästä.
Ilmoittauduimme alustavasti mukaan 21.7. alkavaan Washingtonin ATP500-kisaan, mutta ei meillä Henryn kanssa ole tuota enää tarkoitus pelata, kun Wimbledonissa selvästi toisen viikon puolelle päästiin. Seuraava kisamme on siis Toronton ATP1000 heinäkuun viimeisestä päivästä eteenpäin. Siitä matka jatkuu Cincinnatiin ja väliviikon jälkeen vuorossa on kauden neljäs major, US Open. Calvin ehtikin jo matsin jälkeisessä keskustelussamme siirtämään katseet kohti New Yorkia, sillä kyllähän meillä nyt nälkää riittää.
Lepäillään kuitenkin ensin rauhassa hetki, treenataan sitten peli taas huippuiskuun koville kentille ja otetaan seuraavaksi Pohjois-Amerikka haltuun. Kiitos tästä viikosta ja kaikista kommenteista, vastausten kanssa on ollut perheenisän roolissa vähän tiukkaa, mutta kaikki ne olen kyllä tuttuun tapaan lukenut. ❣️
What a tight match today! It seems you always bring your best level to Cash/Glasspool. Both you and Henry had many highlight worthy points that unfortunately will be very difficult to see as Wimbledon continues to refuse to make doubles highlights.
Thank you for always taking the time to write these blogs and the very interesting insights! I am sure there are better things you can be doing especially while family is also in town. Please have a good rest and enjoy time with the family before the hard courts ❤️
P.S. I miss seeing food pics from competitions!
Thank you for the nice comment! We’ve now had a very nice couple of days in the UK with the family and heading home soon. Will keep posting the food pics more in the future!
Hienosti meni tämäkin turnaus. Olette aivan maailman kärkiporukkaa, vaikka tänään ei voittoa tullutkaan.
On aivan upeaa että sinulla on perhe tukenasi ja nyt ehdit taas nauttia heidän kanssa lomastakin.
Elämässä on paljon tärkeitä asioita mutta perhe on tärkein.
Kiitos mukavasta tsemppiviestistä! Ihan oikein kirjoitettu, perhe on tärkein.
Harmin paikka, mutta GS semi kuitenkin, isot onnittelut sìitä! Eka vuosipuoliskolla ollut kokolailla tasainen turnaustaso alun huipun jälkeen. Ja eiköhän jokunen huippuisku mahdu toiseenkin. Tsemit sitä kohti!
Ps. Ehdit käymään wimpelin golf coursella. Totesit, että peli ei oikein kulkenut. Mutta tasosi tietäen oliko siitä huolimatta edelleen singelipeliä?
Olin jo niin orientoitunut 0-40 tilanteessa semiin, että se lipsahti vielä tekstiinkin. Kysehän oli tietenkin GS-kvartsista, mikä sekin erinomainen ja lukemattomille pelipareille tavoittamaton saavutus.
Olihan se semipaikka todella niin senteistä kiinni kuin olla ja voi… 😯
Golffini on tällä hetkellä pahasti sekaisin, eikä tilannetta helpottanut lainamailat, rangen puute ja 3kk tauko edellisestä kerrasta golfmaila kädessä… Kyllä kasilla alkavaan kierrokseen tällä kertaa siis päädyttiin ja Henry meni selvään 5-3 -johtoon yhteisissä kierroksissamme. 🙄
Olihan tuo kovatasoinen ottelu. Nyt vain Cash/Glasspool pari oli taas niin iskussa, että todella, todella pienestä oli kiinni teidän voitto. Lopussa saattoi jopa haistaa teidän voiton, mutta ei se vaan sitten tullut. Tsempppiä jatkoon, molemmille!
Menepä kuitenkin ajoissa sinne Trump-landiaan, ettei jet-lag pääse yllättämään 🙂
Pienestä kiinni on jopa vähättelyä…
Mutta todellakin, lennot on varattu Torontoon hyvissä ajoin, joten ehtii totutella rauhassa olosuhteisiin!
I am sorry about the bad luck today, 3 MPs came and went! Great to hear your game was of a really high standard – as you say, what more can you ask for? Sometimes Fate is not on your side.
Enjoy your downtime with family.
Thank you for the supportive comment! Never easy to get over this kind of matches but it’s part of the job we’ve chosen as tennis players. Luckily family time always helps.
Uiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!!!!
Mut minuapa ei harmita.
Tai siis ei ainakaan ihan hirveästi harmita.
Tai ainakin vähemmän harmittaa kuin olis harmittanu jos olisitte pelanneet huonosti.
Eikse kumminki ollu vähän niinku tasapeli… Mutta kun vain toinen voi voittaa, niin se toinen sit voitti.
Upea peli teiltä, mun mielestä Henryki ois Pipsa Possula-käynnin ansainnut 🙂
Upea matsi, ei siitä silti pääse mihinkään että harmittaa. 😫 Eikä ihan täysin unohtunut harmitus edes Pipsa Possun luokse…
Mahtavan hienoa peliä. Sitä oli kerrassaan mainiota seurata. Huipulla on kovatasoisia pelaajia joten tappiota tulee väkisin väliin. Ei siitä mihinkään pääse.
Jos jotain omaa havaintoa toteaisin, niin voisiko Henryn syötönpalautukset ottaa hiukan lähempää takarajaa jolloin hän pääsisi vielä paremmin pallon lentorajaan kiinni? Hän mielestäni on paljon kauempana takarajan takana kuin sinä.
Tappiota ei kannata kuitenkaan enempäänsä harmitella, sillä parhaanne teitte ja se ei vaan nyt riittänyt. Seuraaviin matseihin jää varastoon hyvää pelivirettä.
Parhaamme teimme ja vielä tosi hyvin pelasimme. Joskus vain senttipeli kääntyy silti väärin päin.
Henryllä on ainutlaatuinen kyky tuottaa hurjan painavia palautuksia kauempaakin takarajasta, mihin ei juuri kukaan tourilla pysty. Ja hänen palautusnumeronsa ovat kyllä myös ihan kiertueen kärkiluokkaa eli en hirveästi alkaisi hänen toimintaansa muuttamaan. 😉
Henry on todella kiertueen kärkiluokkaa mitä tulee hänen palautuksiinsa. Lähinnä itse ajattelen tuossa sitä, että lähempää takarajaa otettaessa vastustajan lyöntiä saa nopeutettua omaa palautusta ja samalla ehkäpä lyönti ylittää useammin verkon kuin mitä nyt ja näin vielä enemmän tuskaa vastustajille. Mielestäni tuota kannattaisi kokeilla harjoittelussa.
Aiotteko osallistua Tukholman atp kisoihin?
Hyvä kysymys! Kisakalenteri elää totutusti aika paljon, mutta jos tällä hetkellä pitäisi sanoa niin emme. Sen verran monta ATP500 ja ATP1000-kisaa vielä tällä kaudellakin edessä, että väliviikkoja pitää johonkin mahduttaa. Valitettavasti.
Apua, nyyyyyt meni pasmat sekaisin 🫣 Että ei Tukholmaan?
Mutta joo, kyllähän se on ymmärrettävää. Se olis vaan ollut tuossa kivasti aika lähellä näin Turun suunnalla asuvaa 😁
Voi harmi! Meillä on jo liput alkuviikolle siinä toivossa että päästäisiin katsomaan peliä kerrankin livenä😃
Tsemppiä tuleviin kisoihin!
Hyvä tiivistys ottelusta, todella korkeatasoinen peli ja lopussa sentit eivät todellakaan olleet puolellanne. Katsoin itsekin striimistä, että palautuksesi 0-40 tilanteessa painuisi sisään mutta ei…propsit Julianille, että sai kaivettua siihen kohtaa ykköset sisään. Tiebreikissä loistava nousu 7-8 tilanteeseen Henryn syötöillä, harmi ettei siihen löytynyt kahta hyvää ykköstä kun odotin momentumin kääntyneen siinä teille. Välillä urheilu vaan on tällaista, toinen kovasta parista putoaa. Eipä tuossa pelissä paljoa olisi voinut tekemistään parantaa. Olette jo usein näyttäneet olevanne yksi maailman kovimmista pareista. Historian valossa voiton uusiminen Wimbelissä ei myöskään ole ollut helppoa.
Nyt ei sitten toviin tarvitse miettiä ranki ykkössijaa, ainakin sen kautta rentouden luulisi säilyvän, se tulee sieltä sitten myöhemmin. Täyttä höyryä levon jälkeen kohti Amerikan turneita ja eiköhän sieltä sitten tule seuraava trophy kotiin. 💪
Näin juuri, ihan tosi täsmällistä analyysia. Seuraavissa kisoissa sitten vain taas fokus olennaiseen eli seuraavaan pisteeseen ja jätetään muut stressit vähemmälle.
Harri, lähellä oli mutta ei ihan… Koko kautta ajatellen olette jo voittaneet yhden Grand Slamin ja pärjänneet hyvin lähes kaikissa kisoissa. Tästä on hyvä jatkaa loppu kautta!!!
Todellakin! Edelleenkin pelataan urani parasta kautta, joten nautitaan täysillä ja haetaan vain edelleen lisää onnistumisia!
Olitte selvästi tehneet kotiläksynne ja vastustajat saivat maistaa omaa lääkettään; mahtavia smasheja suoraan jalkoihin! Huikean jännittävä ja tosiaankin: korkeatasoinen matsi, josta voi (ja pitää) olla ylpeä!
Leppoisaa lomaa!
Kiitos, nautitaan todellakin lomasta!
No nyt kaaduttiin saappaat syvällä jalassa mutta eipä siinä voi mitään kun vastustaja pelaa järkyttävän kovalla itseluottamuksella. Hankala enää katsomosta sanoa mitä pelissänne pitäisi kehittää, koska ilmeisiä heikkouksia ei enää ole. Tietty yksittäisessä pelissä ja tilanteessa joo mutta niitähän tulee ja menee kaikilla. Toki te itse ja valmentajanne varmaan löydätte aina hiottavaa. Katsetta vaan kohti seuraavia koitoksia ja kova alusta sitten tiedossa seuraavat 6 kk joko sisällä tai ulkona. Sehän sopii teille myös oikein hyvin. Ja kun tosiaan alkuvuotta katselee, niin kyllähän tuo peli aika mallikkaasti on sujunut. Nälkä vaan tuppaa kasvamaan syödessä niin täällä katsomossa kuin kentälläkin. Ykkössija rankingissa tulee jos on tullakseen, se on ikäänkuin sivutuote ja pääasia on tunne siitä, että pelaaminen sujuu, kroppa ja mieli pysyvät positiivisina, nälkää riittää, ammatista saa riittävän korvauksen ja se motivoi – ja mikä lopulta vielä tärkeämpää, että kotijoukot pysyvät onnellisina ja terveinä. Positiivisella energialla vaan eteenpäin.
Tässä on paljon asiaa. Kaikkea ei voi voittaa, joten pitää muistaa nauttia matkasta. Ja siitä, että asiat on ihan hemmetin hyvin, vaikka välillä tulee tappioitakin. 🙂
Ja mikä matsi, huhhuhhuh, vieläkin täällä tukka pystyssä jännityksestä! Pelasitte Henryn kanssa upeaa peliä, oli ihana nähdä teidän positiivinen into ja luottamus tekemisiinne, oli ilo katsoa🤩 Tästä on hyvä jatkaa rentouttavan pikkuloman jälkeen kohti Amerikan mannerta! Täällä ollaan ja kannustetaan teitä silloinkin ❤️👏👏👏
Kiitos tsempeistä, näillä jatkaa taas pienen huilin jälkeen kohti Amerikkaa! 😍
oli kyllä korkeatasoinen matsi ja jännitystä riitti! mutta CashPool, KäteisAllas, on ollut kuuma pari, eikä nyt ollut tarpeeksi kylmää vettä sammuttamaan tuota roihua 🔥 nokka kohti uusia kisoja, ja uutta vauhtia Ameriikan kovilta kentiltä ☺️🎾lyhyt ja intensiivinen ruohokausi on nyt taputeltu.
on muuten ollut sään puolesta aivan erilainen Wimbledon tänä vuonna, kun vertaa viime vuoteen 🤔 muistan kuinka melkein palelin kentän laidalla katsoessani peliänne, mutta nyt kyllä näyttää olleen päinvastaiset kelit. joten nauttikaa hyvistä lomakeleistä Englannin kamaralla 🌞 Suomessakin näyttää viimein kesä tulevan, niin täälläkin on sitten mukava ladata akkuja ensi viikolla.
Kuuma oli vastus, mutta oli kyllä niin älyttömän pienestä kiinni, että oltaisiin heidän voittokulku saatu katkaistua. Mutta säästellään näköjään USA:n kiertueelle. 🙂
Ja totta tosiaan on kyllä kuumaa ollut Englannissa tämä kesä. Sadetta ei ole näkynyt juuri ollenkaan, ja nytkin on pari lomapäivää vietetty perheen kanssa yli 30 asteen helteessä huvipuistoja kiertäen.
Kaikkiaan oli vähän erikoinen turnaus. Pari hyvää voittoa alkuun. Ei millään säkenöivällä pelillä, mutta riittävällä. Sitten viimeiseen asti viivytelty luovutus ja pieni epävarmuus, että onko se oma peli Grand Slam -voittoa edellyttävällä tasolla. Eilen saatiin siihen vastaus. Kyllähän se olisi ollut.
Pelasitte erittäin hyvän ottelun ja ei kai tuota lähemmäksi voittoa voi päästä. Lloyd ja Julian pelasivat paljon paremmin kuin edellisessä ottelussaan ja vaikuttavat kyllä saavan ihan parhaansa teitä vastaan esille. Julian väänsi nilkkaansa toisen erän päättäneessä pisteessä, mutta selvisivät näköjään siitäkin. He ovat tämän kesän Harri ja Henry, jotka vaan löytävät keinot voittaa ottelut.
Torkutun yön jälkeen on vieläkin epäuskoinen olo, ettekö te tosiaan voittaneet ja eikö tänään pelatakaan? Jos kerran Pipsa Possu huuhtoo harmituksen pois, niin pitääkö tässä tosiaan käyttää päivänsä katsoen Yle Areenaa? Hieman epäilen toimivuutta, mutta kyllä tästä taas noustaan. Pohjois-Amerikan kiertueet eivät ole vielä tähän asti tarjoilleet valtavaa menestystä (paitsi tietysti sekanelinpelin Grand Slam -voitto 🙂 ), joten jospa nyt olisikin sen vuoro. Tai vaikkei olisikaan, niin menossa ollaan mukana. 🙂
Eipä tähän ole taaskaan paljoa lisättävää. Ihan samaa mieltä olen itsekin. Mielettömän kovaa peliä, niin ylpeitä olimme itsestämme miten saimme parhaan terän kaivettua alkukierrosten jälkeen esiin, mutta miten se ei siltikään riittänyt? Ne viheliäiset sentit viivan väärälle puolelle…
No, jospa se olisi tällä kertaa sitten USA:n kiertue se meidän paikka iskeä. Johan Australiassa otettiin ulkokovat haltuun, joten miksi ei kulkisi elokuussakin samanlaisissa olosuhteissa?
Great effort ! It was truly a fantastic match, full of breathtaking moments.
I hope the four of you continue to be great rivals and good friends in the future.
Next time, I’d love to see your showdown on the final stage!
It was an amazing match. Still can’t believe we didn’t win, but we are getting closer every time. Next meeting has to be in a final, right?
Jep, oli ihan finaalimatsin veronen koitos… ja miten pienestä lopulta voitto oli kiinni, muutama sentti…
Lloyd/Julian on ottanu teiät oikeen silmätikuikseen/kilpakumppaneikseen, kun koittavat todistella, että olivat paremmat puoliskot aiemmissa pareissa, mut eihän se niin mee. Sehän on miten tiimit toinivat yhdessä 😊
Hyvää kesälomaa, vaikka lyhyttä, ja hyvällä jalalla amerikan kiertueelle ja koville kentille!
Vamos 🎾🎾🎾
Finaalimatsilta se melkein tuntuikin. Onneksi saadaan varmasti vielä varmasti jossain revanssi. Lomaillaan nyt hetki vielä alle ja otetaan USA:ssa sitten pari pokaalia kotiin tuomiseksi.
Huippu nelinpelipeli. Vastustajajien syöttöpeli oli kova, ehkä pienellä riskilläkin kakkosia putosi ruutuun.
Ratkaiseva palautuksesi näytti tänne ruudun taakse putoavan rajalle, tai ainakin hipaisi rajaa. Hawk-eye-tuomiot ovat aiheuttaneet melkoisesti eripuraa monissa otteluissa, nythän sinun palautuskohtaa ei näytetty, vaikka normaalisti close call näytetään jälkeen päin.??
Oletteko ajatelleet ollenkaan vaihtaa puolia, olisi melkisen hyvä peittää koko kenttä vasuri- kämmen, Calvin varmaan tietää peremmin, mikä teille on parasta.
Loma tulee tarpeeseen, akut täyteen ja Jenkkeihin. 🎾
Mielttömän kovaa peliä ja niin pienestä kiinni. Kyllä kai tuo palautukseni hiukan oli ulkona, ei sitä edes hawk-eye tällä kertaa mokannut. Eikä niitä mokia nyt kovin usein onneksi tulekaan.
Lomalle siis seuraavaksi. Ei me varmasti palautusruutuja ihan helpolla lähdetä vaihtamaan, kämmenet keskellä on paras taktiikka meille.
Ihan samaa mieltä, tosi hyvää peliä kummaltakin puolelta verkkoa!! Olitte Henryn kanssa pelissä sisällä ja orientoituneet voittamaan tämän matsin. Ja rehellisesti sanottuna kotisohvakin rentoitui, kun saitte vikassa erässä ne kolme murtopalloa. Selvä juttu, voitto tulee! Se onkin jo sitten henkimaailman juttuja, miksi kolmen hankitun murtopallon jälkeen se neljäs ratkaiseva ei onnistu. Mutta tällaista on kilpatennis 😊
Hyvillä mielin kuitenkin voitte suunnata seuraaviin kisoihin ja ehkä saatte vaihtelua vastustajiin, ettei tarvitse koko aikaa tahkota brittipareja vastaan 😄.
Pipsa Possulle terveisiä!!!
Juuri samaa mieltä, olimme todella valmiita henkisesti voittamaan tämän ottelun. Ja jotenkin tuntui, että olisimme sen ansainneet. Mutta tällä kertaa ei. 🙄
Jospa seuraavissa kisoissa tulisi vähemmän brittejä vastaan, Pipsa Possuakin on nyt tervehditty niin on sekin brittikohtaus nyt takana päin. 😀
Kuten sinulle jo sähköpostiin kirjoitin, Australian finaalin jälkeen ehdottomasti paras pelinne. Tästä on hyvä jatkaa! 🙂
Samaa mieltä, olimme jälleen Grand Slam -tasolla parhaat versiot itsestämme. Kyllä tästä hyvä tulee.
Harmittavan pienestä jäi kiinni ja exät näyttäisivät jatkavan vahvaa taivaltaan vielä semissäkin. Lloyd ja Julian on kyllä huippupareista yhteisestä historiasta johtuen ehdoton kakkossuosikkini ja toivon heille hyvää, muttei liian hyvää menestystä.
Mahtoi olla hämmentävä GS-kokemus, kun jokaisessa pelatussa pelissä osui brittipari vastaan ja jouduitte selviytymään ilman Louis Cayerin apua. Toivotaan jenkkikiertueelle parempaa arpaonnea ja enemmän Gurun rauhoittavaa preesensiä pelaajaboksissanne. Hän yhdessä Boriksen ja Calvinin kanssa muodostaa maailman parhaan taustatiimin maailman parhaalle parille. Eteenpäin!
YEHH Harri, YEHH Henry ja YEHH SATA!!
No oli kyllä erikoinen ruohokausi, kun sekä Queen’s Clubilla että Wimbledonissa tuli pelkkiä brittejä vastaan. 😯😯 Mutta josko olisi tuo tie nyt loppuun koluttu. Kova on tiimityö taustallamme, joten tästä taas palaamme kentälle kovempina!
Hieno ottelu 👍🍻Voiko peli parantua enää minkään muun kautta kuin parantuvan fysiikan kautta – nopeus voima jne ?Tekniikka ja taktiikka hallinnassa
Varsin hyvä kysymys! Pelasimme ihan todella hyvin, henkisestikin lähes ideaali mielentilassa. Mutta kai aina on varaa parantaa, paikalleen ei voi jäädä.
Olihan melkoisen huikea taistelu! Vamooos!!! 🔥
Rehellisesti on kyllä sanottava, että aika epätodellinen olo oli kyllä itselläkin, kun olin aivan sataprosenttisen varma pelin olevan teidän siinä 3 matsipallon tilanteessa. 😳 Peli olisi jotenkin vaan NIIN kuulunut teidän voittaa kaiken sen uskomattoman kehityksen jälkeen, mitä tapahtui edellisten kisojen jälkeen ja vielä ihan tämänkin pelin aikana. Olkaa aivan superylpeitä itsestänne!! Niin mekin olemme!! 🔥
”Muistan sen päivän edelleen, kun Wimbledonin nelinpelin voittajat tuntuivat vääriltä. Vääriltä, koska Pattevaara olisi enemmän kuin ansainnut voittonsa. Silloin ymmärsin kuitenkin, että he olivat taas voittaneet jotain isompaa. He olivat voittaneet itsensä. He olivat löytäneet taas rennon luottamuksensa matkaan ja sen kaikkiin mutkiin edetessään kohti päämääräänsä. Sen lisäksi tämän pelin myötä, he olivat murtaneet myös oman myyttinsä. Nyt he tiesivät, että myös Cashpool oli aivan täysin heidän murrettavissa, vaikka toki he olivatkin onnellisia myös ystäviensä voitosta. 😎 Niin matka jatkui taas kohti uusia seikkailuita, joista ensimmäinen oli Pipsa possun kohtaaminen! 😁”
Täällä odotellaan jossain vaiheessa jenkkikiertueen valmistautumisen yhteydessä myös kertomusta millainen retki oli Pipsa possun luokse. 😊 Lisäksi jos sinulle joskus tulee aikaa kirjoitella, olisi tosi huikeeta kuulla vielä enemmän ammattipelaajan kiertue ravitsemuksesta ja siitä mitä esim. sinä syöt pelin puolen vaihdon yhteydessä kisapelien aikana. 😊
Voimaannuttavaa huilia molemmille!! Olette sen todellakin taas ansainneet! 🔥 Vamos! 🔥
Kiitos taas kovasti tsemppikirjoituksesta! Uskomattomalta se edelleen tuntuu, ettei tuo matsi meille kolmen matsipallon tilanteesta tullut kotiin. Mutta pakko se kai on hyväksyä…
Pipsa Possun luona on nyt käyty ja paljon ihania muistoja tallennettu verkkokalvoille. Laitetaan ilman muuta kuviakin seuraavaan postaukseen. 🙂 Ja ravitsemuksesta voisin hyvin kertoa myös, erinomainen ehdotus!
Se taisi olla turnauksen moraalinen finaali. Lähellä oli, mutta ruohotenniksen marginaalit ovat pienet. Sama tilanne, 3 ottelupalloa tilanteessa 0-40 kuin eräällä Sinnerillä RG:ssa muuten. Turnaus todisti jälleen kerran että GS turnaukset ovat teidän juttu. Pelitaso oli taas ihan maailman kärkeä ja huipussaan. Hyvää lomaa ja tsempoiä Pohjois-Amerikan valloitukseen! 😁💪🏻
Kyllä se ainakin tosi lähellä oli moraalista finaalia. Täytyy varmaan kysyä Jannikilta, kun seuraavan kerran törmätään, että miten tuollaisesta tappiosta päästään yli. 😅 Joka tapauksessa ainakin luotiin taas uskoa, että peli on olemassa. Ensi kerralla vain otetaan marginaalit oikein päin.
Oli kyllä teiltä todella hieno ja korkeatasoinen ottelu. Harmittavasti se erittäin pienillä marginaaleilla
kääntyi vastustajille. Kuten totesi, turha jäädä sen enempää murehtimaan. Kiva kesäloma perheen kanssa ennen Toronton Atp1000 kisaa tekee varmasti hyvää, minkä jälkeen pääsette Henryn kanssa iskemään voittoja koville kentille.
👍👍👍
Kiitos! Otetaan tästä ehdottomasti positiiviset asiat mukaan, ja Amerikan kiertueella sitten päätyyn asti.
💪
Mieletön peli, hienoa tennistä molemmilta pareilta! Sain arvonnan kautta oikeuden ostaa kaksi lippua. Vaimo siis seuraksi ja oman päättelyn ja lisäarpomisen kautta valitsin keskiviikon ja kakkoskentän. Lopun hoiditte te. 💪 Oli ilo olla kannustamassa teitä.😃 Loppupäivä meni lähinnä Groundsia kiertäessä ja menoa ihmetellessä – mansikat ja Pimm’s testattu! Oskari Paldaniuksen neluri sentään nähtiin ja äijä onkin hienosti finaalissa tänään.💪💪💪
Ps. Terveisiä Peppa Pigille!
Luolaani kannettiin uusin AkuAnkka ja kannessa oli vähän tutunoloinen neluripari joista toinen otti vähän osumaa, arvelin sen olevan huono enne ja näinhän siinä näköjään kävi.
Miten Jäätelö / Rahasäiliö pari voikin olla niin ylitsekäymättömiä teille? Jotain täysin poikkeuksellista pitäisi keksiä.
Hyviä tuloksiahan nämäkin ovat, ei siitä pääse mihinkään, mutta tietenkin nälkä kasvaa syödessä.
Parempaa onnea Amerikan mantereelle!
Ottelua en nähnyt, kun olin reissussa, joten kommentoin vain sitä keille tappiot tulivat. Sekanelinpelissä tappio parille Verbeek/Siniakova, joka vei mestaruuden. Nelinpelissä tappio parille Cash/Glasspool, joka tätä kirjoittaessani on toisessa erässä kahden voitetun pelin päässä mestaruudesta. Tappiot voittajille ja vieläpä tiukin numeroin, ei huono! Tsemppiä Amerikan mantereelle peleihin!
Jep, kyl se oli käytännössä finaalimatsi. Lloyd/Julian pääs sen verran helpolla loppumatseissa. Ilmeisesti koittivat Wimpelissä msksimoida brittiparin voitonmahdollisuudet, kun laittoivat 2 kovaa puhdasta brittiparia samaan kaavion osaan teiän kanssa… edellinen brittiparin voitto vuonna 1936… 😯😯😯