Peking ATP500 R16, Heliövaara/Patten – Davidovich-Fokina/De Minaur 6-3, 6-4

Ai että, onpa hyvä fiilis palata voittojen tielle ja pelillisestikin sille tasolle, mihin tiedämme kuuluvamme. Alusta loppuun asti erinomaisen vahva veto Pekingin avauskierroksella oli juuri sitä, mitä tarvitsimme, ja jo pelkästään tästä saadaan varmasti itseluottamusbuustia syksyyn. Mutta ei tietysti tyydytä yhteen voittoon, vaan lähdetään hakemaan lisää heti huomenna sunnuntaina, kun iltamatsissa vastaan astelee pari Bu/Norrie.

Pitkään saatiin tosiaan odottaa ensimmäistä ottelua Pekingissä, mutta eipä tuosta sopinut toki valittaa. Saimme Henryn kanssa alle lopulta lähes viikon mittaisen yhteisen treeniblokin ja vieläpä paljon treeniä samalla puolella verkkoa. Ja ennen kaikkea treenit vedettiin läpi tosi hyvällä laadulla ja intensiteetillä. Hyvää harjoittelua on ollut nyt melkein jatkuvasti US Openista lähtien, ja väkisinhän se vire vaiheessa siirtyy myös matseihin. Boris uskalsi jopa sanoa, että peruslyömiseni on parempaa kuin koskaan.

Edellisen postaukseni jälkeen vedimme torstaina selvästi kevyemmän päivän, mutta torstaina vuorossa oli taas vähän pidempi treeni ensin kahdestaan ja sitten pisteitä Schnaitter/Wallner -paria vastaan. Fysiikastakin on ehtinyt pitää hyvää huolta, eikä kipuja tunnu edelleenkään missään päin kehoa. Ja kun vielä peliolosuhteetkin tuntuvat osuvan meille aika mukavasti, niin kyllähän tässä on kelvannut.

---

---

Tänään lauantaina oli kuitenkin vihdoin pelipäivä. Aikaeron kanssa oli alkuviikosta jotenkin ihmeen paljon tekemistä, mutta näin jälkikäteen katsottuna ei olisi tarvinnut turhaan stressata, sillä matsi osui iltaan, eikä aikaista aamuherätystä siis tarvittu. Mutta olipahan keho kunnolla hereillä, kun pääsimme kentälle ensiksi bollaamaan kello 14. De Minaur sai kaksinpelinsä päätökseen pitkän väännön jälkeen, mutta oli iloksemme valmis aloittamaan nelurin jo kohtuullisen levon jälkeen kello 16.45. Taivas oli paksujen pilvien takana, joten vaikka päivänvalossa aloitettiin, niin keinovalot laitettiin päälle jo hyvissä ajoin ennen kello kuuden auringonlaskua.

Vastassa oli kaksi kovan luokan kaksinpelaajaa, mutta meillä oli selvästi pelivire kohdallaan, eikä syötöissä tai palautuksissa jääty yhtään jälkeen. Alku oli erinomainen, mutta edes lähes täydellinen palautukseni ensimmäisen palautusvuoron murtopalloon ei tuonut tulosta, kun Davidovich venytti upeasti verkolla. Mutta 2-1 -tilanteessa jo osui, kun olin Henryn palautuksen jälkeen hereillä verkolla ja Henry löi seuraavaan palloon upean lobbin. Vastustajia emme päästäneet murtopalloille erässä kertaakaan, joten taululle nopeasti varsin mukavat lukemat 6-3.

Toisessa erässä Henryn ensimmäinen syöttövuoro oli hetkellisesti menossa väärään suuntaan, mutta kolme erinomaista syöttöä selvittivät kaikki murtopallot ja pysyimme hyvin mukana pelissä. Omasta palautuspelistäni ehkä aavistus katosi parasta hyökkäävyyttä, kun vastustajat alkoivat enemmän sekoittelemaan syöttösuuntiaan, mutta 3-3 -tilanteessa Henry oli palautusvuorossa rautaa. Murtopalloon palautus ihanasti linjasta läpi ja matsi oli viimeistelyä vaille valmis. Eikä meistä enää ollut antamaan vastapuolelle uuttaa saumaa, vaan pidimme kumpikin viimeiset syöttövuoromme vakuuttavasti ja matsi päättyi vielä tyylikkäästi Henryn ässään.

Tämä oli kyllä ehdottomasti juuri sitä peliä, mitä haluamme pelata. Olimme heti alusta alkaen tosi hereillä ja hyökkäsimme palautuksissa erinomaisesti, emmekä antaneen omissa syötöissämme vastustajille montaakaan ilmaista. Minulla henkilökohtaisesti syöttö kulki tosi mukavasti ja hävisin koko ottelussa ainoastaan neljä pistettä omissa syöttövuoroissani, eikä Henrykään ollut kaukana absoluuttisesta parhaastaan. On se mukava kuulla kaksinpelin top10-mieheltä ja yhdeltä maailman parhaalta palauttajalta, että ei pääse meidän syöttöihimme käsiksi. Henryn syötöistä hän mainitsi kättelyssä, että miten voikaan pallo tulla niin tarkasti samaan kohtaan viivalle kerta toisensa jälkeen, kun taas Boris kuuli matsin aikana De Minaurin valittavan valmentajalleen, kuinka minun syöttöni tuntuu pomppaavan joka kerta vähän eri lailla. Sopivasti vaihtelua oli siis kierteissä. 😎

Matsin suurimmat tavoitteet liittyivät kuitenkin muihin kuin pelillisiin osa-alueisiin, sillä halusimme tuoda kentälle erittäin paljon positiivista energiaa ja sitä kautta oikean peli-ilmeen. Fokus pysyikin tosi hyvin olennaisessa ja erityisesti käsillä olevassa hetkessä, emmekä lähteneen matsin aikana yhtään miettimään menneitä tai murehtimaan tulevaa. Negatiivisuudelle ei ollut ollenkaan tilaa, ja vaikka pelillisesti joitakin asioita olisikin vielä voinut tehdä paremmin, niin parasta antia oli kuitenkin siis se, että henkisesti olimme tosi läsnä. Ihan sitä parasta Henryä ja Harria. 😍

---

Tästä matsista kelpaa siis ammentaa, kun pelit jatkuvat jo heti huomenna sunnuntaina. Järjestäjät laittoivat ottelumme peräti toiseksi isoimmalle stadionille iltaotteluun, kun paikallinen supertähti Bu oli ensimmäisen kierroksen matsissa kuuleman mukaan pienemmällä ulkokentällä joutunut sellaiseen fanien piiritykseen, että on turvallisempaa pitää hänet stadionkentillä jatkossa. Mutta meillehän tuo tottakai sopii.

Kumpaakaan tulevaa vastustajaa vastaan en ole aikaisemmin pelannut, mikä on aina raikas tuulahdus, mutta Norrien olen kyllä monta kertaa nähnyt pelaavan, ja muutenkin hänet tunnen ihan hyvin. Taitava vasuri, joka ei teknisesti ole kaikista sulavin pelaja, mutta joka taitaa yliopistotennistaustan kautta kyllä myös nelurin. Bu sen sijaan näytti ensimmäisen kierroksen nelurissa olleen verkolla vähän enemmän epämukavuusalueella, ja onkin varmasti hyvä tähtäin meille tulevassa matsissa. Mutta takakentän ralleissa hänkin osaa kyllä tehdä tuhojaan, joten pidetään mies sopivasti remmissä.

Matsimme on siis ohjelmassa illalla päivän viidentenä matsina Lotus-stadionilla. Edeltävä naisten kaksinpeli alkaa paikallista aikaa kello 17, joten luultavasti noin kello 19 on meidän vuoro. Aikaero Suomeen on viisi tuntia, joten sopivasti iltapäiväaikaan pääsee meidän pelejä siis huomennakin halutessaan seuraamaan. Vamos!