Se on siinä! Upea kääntö finaalissa tuo meille kisavoiton, ja minkä tie breakin jälkeen. Puolitoista erää oltiin perässä, mutta periksi ei annettu, vaan uskottiin siihen, että jostain meille se yksi mahdollisuus vielä siunaantuu ja se tullaan käyttämään. Uran kymmenes ATP-titteli on totta, ja samalla teoreettisestikin varmistuu myös paikka Torinon ATP-finaaleihin. Aika hyvä päivä!
Finaalipäivät ovat aina erityisiä, mutta eivät samalla myöskään aina niitä helpoimpia käsitellä pään sisällä. Eilinen semi otti henkisesti ja samalla myös fyysisesti yllättävän koville, joten keho kävi illallakin vielä jotenkin ylikierroksilla. Iho tuntui kuumalta ja rauhoittuminen nukkumaan vaikealta. Väsy iski jo yhdentoista maissa, jolloin laskin pään tyynyyn, mutta viimeisen kerran katsoin kelloa vielä aamukolmen jälkeen ennen kuin uni lopulta suostui tulemaan.
Herätyskello soi 7.30, joten mitään kaikkien aikojen yöunia ei ollut alla, kun kentille päin lähdettiin, mutta toki innostus päivää kohtaan sai väsymyksen siirtymään pian syrjään. Löimme lyönnit läpi upealla 15 000 katsojaa vetävällä Diamond-areenalla kymmeneltä, minkä jälkeen oli nopean suihkun, lounaan ja taktiikkapalaverin vuoro ennen kuin kaiuttimista kajahti kuulutus meeting pointille ja sitä kautta kohti matsikenttää, jossa tuhannet katsojat jo odottivat ottelun alkua.
Oli selvää, että vastapuolella oltaisiin finaalia pelatessa varmasti täydellä keskittymisellä liikkeellä, mutta kyllähän venäläiset ja erityisesti Rublev olivat tosi valmiita matsiin heti alusta alkaen. Meillä oli vaikeuksia pitää palloa pois Rublevin tuhoisalta kämmeneltä, minkä lisäksi vastustajat syöttivät mielettömän korkealla tasolla yhtä gamea lukuun ottamatta koko ottelun. Meillä oli syöttövuoroissamme ensimmäisessä erässä puolestaan enemmän vaikeuksia. Pelastin heti 1-1 -tilanteessa kaksi murtopalloa lositavalla kämmenellä ja ässällä, mutta 3-3 -tilanteessa kaikki pidemmät rallit päättyivät vastustajien eduksi. Ei riittänyt neutraali peli, vaan olisi pitänyt vain kylmästi nostaa riskitasoa. Tuossa kohtaa pallotkin tuntuivat hämmentävän kuluneilta neluriin, mutta olosuhteet toki olivat samat kaikille. Yritimme vielä eilisen kaltaista nousua murron takaa taistelemaan erästä, mutta tällä kertaa se ei onnistunut. Erä siis väärin päin 4-6.
Toisessa erässä sama meno jatkui, ja pieni turhautuminenkin meinasi meillä nostaa päätään. En henkilökohtaisesti meinannut löytää oikeaa mielentilaa, jossa olisi sopivasti positiivisuutta, energiaa ja ns. tyhjää päätä, vaan ajatuksia pyöri mielessä liikaakin. Kaikista tärkeintä oli kuitenkin löytää mikä tahansa keino pitää omat syötöt, sillä jaksoimme uskoa siihen, että jonkun paikan me vielä saisimme. Ja 4-3 -tilanteessa tärppäsi. Rublevin ykkössyöttö yskäisi koko ottelun ainoan kerran ja Khachanov mokasi pari pahasti verkolta. Minullakin oli paikkani auttaa Henryä, mutta lopulta hän otti palautuspuoleltaan kaikki neljä pistettä ja pääsi syöttämään erää kotiin. Helpolla sekään ei kuitenkaan tullut, mutta murtopallo pelastui vahvalla volleyllani ja erät olivat äkkiä tasan.
Kävin hakemassa Borikselta viimeiset vinkin kolmanteen erään vastustajien pitäessä vessatauon, ja Boris muistutti vain oikean mielentilan löytämisestä. Kuvittele itsesi parhaisiin Davis Cup -muistoihin, ota kenttä haltuun kokemuksellasi. Ja minähän tein työtä käskettyä. Mutta en toki ollut ainoa, sillä match tie breakissa nähtiin käsittämättömästi yhteensä 18/18 ykkössyöttöä kenttään, eikä kukaan tosiaankaan syöttänyt varmistellen. Mutta kukaan muu ei tainnut lyödä MTB:n jokaista lyöntiään kenttään? 😉
MTB:n ensimmäinen minibreikki nähtiin 2-1 -tilanteessa, kun syvä palautukseni avasi Henrylle paikan verkolta, eikä tuota jätetty käyttämättä. Puoltenvaihdon jälkeen saimme pari erittäin tärkeää taistelupistettä käännettyä verkolta kotiin Rublevin sortuessa ottelun harvoihin kämmenvirheisiin painostuksemme alla. 6-4 -tilanteessa kävi kuitenkin hassusti, kun Henry löi Khachanovin lobbipalautuksen jälkeen smashinsa täysillä suoraan keskelle yläselkääni. Verkkoon kai tuo lyönti rehellisyyden nimissä olisi ollut menossa, mutta olisi minun silti pitänyt olla selvästi enemmän kumarassa juuri tällaisten tilanteiden välttämiseksi. Pallo osui onneksi jotenkin tosi sopivaan paikkaan aivan keskelle selkärankaa, eikä lopulta juurikaan sattunut.
Heti seuraavassa pisteessä oli hienoinen paikka minibreikille, mutta Rublev sai pidettyä kämmenensä matalana, eikä Henryn volley kivunnut verkon yli. 6-6 -tilanteessa Henry pelasi kuitenkin taktisesti juuri niin kuin piti hakemalla palautuksen linjaa Khachanoville, joka ei noissa tilanteissa ollut parhaimmillaan, minkä jälkeen Henry löi kämmeneltään keskeltä läpi. Oli siis minun vuoroni syöttää 7-6 -tilanteessa ja olipahan paikka syöttää kaksi kisan parhaista syötöistäni. Ensin täysivauhtinen lähes ässä Rublevin rystykulmaan ja perään täydellinen sivukierreässä Khachanovin kämmenpuolelle. Saimme kolme ottelupalloa, mutta ensimmäiset kaksi vastustajat vielä hoitivat vahvalla syöttöpelillä. 9-8 -tilanteessa oli kuitenkin Henryn vuoro astua esiin. Hän kysyi minulta mihin ykkönen pitäisi suunnata, minä annoin ohjeet, eikä toteutus olisi voinut olla parempi. Täydellinen ässä T-pisteeseen ja juhlat saivat alkaa.
Olihan tämä aikamoinen matsi, ja heti ottelun jälkeen oli mielessä kuinka identtinen voikaan ottelu olla viime vuoden finaaliin verrattuna. Mutta kuinka hyvältä se nyt tuntuikaan olla voittajien puolella. Silloin hallittiin puolitoista erää ennen kuin vastustajat puolittain tuurilla käyttivät ainoan murtopaikkansa toisessa erässä ja veivät MTB:n. Mutta nyt oltiin otettu opiksemme. Palkintojenjakoseremoniaa kyhättiin kasaan pitkän kaavan kautta, mutta lopulta oli meidän vuoro nostaa valtava voittajien pysty ilmaan ja tuulettaa. Ja toki kiittää yleisöä, vastustajia, pelikaveria, valmentajia ja kaikkia muita. Kerrassaan unohtumattomia hetkiä.
Pelillisesti tai myöskään henkisesti ottelun alkupuoli ei ollut rehellisesti sanottuna meiltä ihan onnistunut. Vastustajat pelasivat toki tosi hyvin, eikä heidän syöttöjen kulkiessa meillä ollut juurikaan palaa palautusvuoroissa. Mutta omissa syöttövuoroissa tekeminen oli ehkä vähän varovaista, yritimme vain sijoittaa palloja mahdollisimman paljon Rublevia välttäen, vaikka todellisuudessa olisi pitänyt hyökätä aggressiivisemmin. Takakentältä peli oli odotetusti vaikeaa, mutta verkolta olisi voitu pari pistettä voittaa enemmän.
Mielentila vaihteli hieman liikaa, eikä sitä kuuluisaa ”peak performance state of mind” -olotilaa tuntunut löytyvän. Eikä välttämättä kysymys ollut edes ulkoisista häiriötekijöistä, vaan tällä kertaa annoin jotenkin omien epäonnistumisieni päästä liikaa ihon alle. Halua oli liikaa, vaikka ensin piti toteuttaa. Pinna oli vähän lyhyt ja muisti pitkä, vaikka paremminhan se tennispelaajalle toimisi toisinpäin. Samanaikaisesti pitää kyllä nostaa itsellemme ihan mielettömästi hattua siitä, että kaivoimme itsemme tuosta kuopasta jotenkin ulos. Saimme sen yhden ainoan paikan murtoon, ja siinä onnistuttuamme ottelun kulku kääntyi. Eikä MTB:ssa tosiaankaan ollut kentällä enää sama pari kuin ensimmäisessä erässä, vaan ihan eriluokan tiimi. Olisi ollut aika helppoa hävitä toinenkin erä 4-6 ja todeta, ettei ollut meidän päivämme, ja vastustajat pelasivat liian hyvin. Mutta onneksi sellaista luovuttamishenkeä ei meidän tiimissämme tunneta.
Pitää siis olla aika ylpeä siitä, miten korkealla tasolla MTB:ssa onnistuimme kaiken tapahtuneen jälkeen. Edellisestä kisavoitosta on jo aikaa ja vastassa oli kaksi tykkisyöttäjää, jotka eivät ilmaisia tulisi antamaan. Edelleen eniten jopa hämmentää, miten onnistuimme MTB:ssa lyömään kaikki ykköset kenttään, kun siihen mennessä onnistumisprosenttimme oli 50,8. Vähän kuin heittäisi kolikkoa yhdeksän kertaa ja arvaisi joka kerta oikein. Jos kyseessä olisi todennäköisyyslaskennan termein riippumattomat tapahtumat, ja keskiarvomme osua kenttään olisi tuo 50,8%, olisi yhdeksän peräkkäisen onnistumisen todennäköisyys 0,0022 eli kerran 444 kerrasta. Eli ehkä tämä oli sitten se uran ainoa kerta. Tai sitten ei, ja ehkä sitä venymiskykyä on jostain tiukassa paikassa ihminen kykenevä kaivamaan toistekin. 😇
Uran kymmenes ATP-turnausvoitto ehti jo hieman antaa odotuttaa itseään, eikä Australian avointen voiton jälkeen olisi varmaan moni Pekingiä seuraavaksi titteliksi veikannut. Mutta ei tässä hassummin ole asiat nytkään. ATP500-tasolla tämä oli minulle vasta toinen voitto ja Henrylle peräti ensimmäinen. Eli aika junioreita ollaan vielä näiden lukemien osalta. Pisteitä tällaisesta kisavoitosta napsahtaa tilille mukavasti, ja samalla varmistuu myös paikka Torinon ATP-finaaliin, vaikka se toki käytännössä varmaa on ollut jo jonkin aikaa. Mutta nyt ei edes pahimmassa mahdollisessa skenaariossa mene kukaan enää ohi.
Ja vielä parempi fiilis tulee kyllä siitä, että löysimme Henryn kanssa pelaamiseemme täällä Pekingissä vaikeamman kesän jälkeen taas sen oikean palon. Olimme molemmat tehneet kovasti töitä treenikentillä ja halusimme, että se alkaisi näkyä myös matseissa. Ja kun todella laitoimme itsemme likoon, niin tässä sitä kelpaa nyt seisoskella voittajana. Boris teki erinomaista työtä valmentajan roolissa, mutta ennen kaikkea kentällä oli jälleen se yksi maailman parhaista tiimeistä. Tuimme toisiamme, pysyimme positiivisena ja uskoimme kummankin onnistuvan silloin, kun sitä eniten tarvittiin. Ja tuo kantaa meidät kyllä vielä pitkälle.
Kiinan reissusta on nautittu tämän illan jälkeen jo 12 yötä, mutta reissu on mahdollisesti vasta puolivälissä. Jo ylihuomenna perjantaina on nimittäin alkamassa reissun varsinainen kohokohta Shanghain ATP1000, jonne me lähdemme tämän pokaalin noston jälkeen varmasti kovalla itseluottamuksella hakemaan lisää voittoja. Kaaviota tuonne odotellaan näillä hetkillä, mutta joka tapauksessa tarkoituksemme on pitää torstaina ansaittu lepopäivä ja iskeä sitten perjantaista eteenpäin kaikki taas likoon Shanghaissa. Näiden hetkien takia sitä palloa on 30 vuotta lyöty, joten lähdetään hakemaan niitä lisää. Vamos!
PS: Ja mikä tärkeintä, kisavoittohan tarkoittaa sitä, että minulla on tänään lupa syödä vuoden toinen jälkkäri!!! 😍😍😍 Lupaan päivittää kuvat siitäkin tänne blogiin illan aikana!
UPEETA!!! ONNEKSI OLKOON!!!
Congratulations on the title and a great tournament Harri! What a fantastic way to bounce back, both for the match after being down a set and also from the last couple months! Enjoy the victory and please keep the momentum going to Shanghai and indoors season!
Juman kautta, mikä kääntö matsissa ! Ekassa erässä ja tokan alussa saitte korkeintaan yhden pisteen vastustajien syöttövuoroissa ja Harrilla vaikeuksia pitää syöttövuorojaan.
Sitten kaikki kääntyi ja otitte murron väkidten Henryn hienojen palautusten ansiosta ja taiskassa Harri oli ainoa, jota ei minimurrettu.
BRAVO !!
Olihan taas kutkuttavan (tai sietämättömän, jos sallitte) jännittävä matsi! Oli suuri ilo osallistua ruudun takaa iloonne voitetusta turnauksesta, taisi siinä Harri muutama helpotuksen kyynelkin irrota – ?
Onnittelut ♥Harri♥Henry♥ ja kohti Shanghain valoja 🙂
Olipas ilahduttavaa nähdä miten sun 1.syötöt onnistui täydellisesti MTB *7-6 tilanteessa ja Henryltäkin ässä matsipallossa. Nyt oli hermot rautaa ratkaisupisteissä!
Onnea, upeaa! Asenne oli todellakin kunnossa ja oli varmasti ratkaisevassa roolissa! Joltain toiselta olisi voinut irrota muutama ärräpää selkään osuneen smashin jälkeen, mutta tuon leveän hymyn jälkeen oli selvää, että tästä otetaan voitto kotiin 🙂 Ja kannatti säästää ne parhaat syötöt loppuun!
Vamoooooos 🇫🇮🇬🇧🇫🇮🇬🇧 Niin ansaittu ja odotettu voitto 💪
ONNEAAAAA!
Paljon onnea hienosta turnausvoitosta! Aikaisemmista viesteistä päätellen tokassa erässä peli kääntyi merkittävästi vaikean ekan erän jälkeen. Itse heräsin vasta toisen erän alkuun, ja sehän oli puhdasta dominointia! 🙂
Onneksi olkoon! Maistuu aika hyvältä kotikatsomossakin. 🙂
Vastustajat toi juuri sellaisen haasteen kuin pystyi ennakoimaan ja toisen erän loppupuolelle asti siihen piti keinoja kaivaa, mutta niin ne vaan sieltä löytyi.
Aika hyvin on vielä viime vuosi muistissa, kun silloinkin oli keskiviikkofinaali ja koko päivän harmitus. Nyt on jotenkin paljon parempi päivä. 😀
🏆👑👑💐💐ONNITTELUT!
Nyt teidän kesän ja syksyn sitkeä uurastaminen palkittiin huippuonnistumisella, sydämelliset onnittelut!!! Mietiskelin joskus kesällä, että teiän nykyinen pelipaita on kuin juhlapaita, joten tietääköhän se mestaruusjuhlia… ja niinhän siinä sitten kävi🤩🏆🤩 Upeeta, upeeta, upeeta, ei voi muuta sanoa!!!
Onneksi olkoon 🏆
Voitto erittäin, erittäin tasokkaassa finaalissa! 👏
Vamos ja onneksi olkoon! Hienosti nostitte tasoanne pelin edetessä ja tiebreikissä kaikki ykköset sisään, erinomainen suoritus siihen nähden, että syöttäminen oli ajoittain vähn tahmeampaa. Onneksi Henryn smash selkääsi ei ollut kohtalokas virhe tiebreikissä. 😅💥
Well done Champs. What a great game and some very entertaining rallys. We thought you were gone on that first set but nice to see the way you fought back. And beating a couple of top ten singles players too.
And Harri how is the back?. – that smash from Henry must have been hit with some force but for once no emotion from you!!!
And how good was the crowd. Hopefully the organisers from the Australian Open will take some lessons from that
Aivan mahtavaa!!!!!!!!!!!!!!!! Ensimmäinen erä meni väsymyksen ja pelon merkeissä. Venäläiset vaikuttivat pelottavan vahvoilta. Pieniä tirsoja ja tilanteen tarkistelua. Toisessa erässä uskaltauduin/jaksoin tulla kunnolla mukaan. Vaikka välillä pelottikin, oli kuitenkin usko teidän tekemiseen hyvällä tasolla. Taas tuli näytettyä, että huippukaksinpelaajat eivät välttämättä pärjää nelinpelin huipuille. Jännitystä riitti loppuun asti. Kerrassaan hieno tie breikki teiltä. Vielä näilläkin sanoilla: isot onnittelut sinulle ja Henrylle!
You are the champions!!!! Onnea!!!!!! Ja kohta jo lisää pehmoleluja hakemaan Shanghaista. Onneksi suomalaisten fanien antamat pehmot on pieniä, mahtuvat paremmin pakaaseihin kuin tuo champion-pullero. Kovia pehmopoikia ootte, oon niin iloinen puolestanne. Kyllä kelpaa.
PS. Onko kankku kellahduksesta kipiä?
VAMOS!!! Onnittelut, kyllä turnausvoitto aina lämmittää mieltä, varsinkin kun on ollut vaikeampi jakso takanapäin. Samalla höökillä vain kauden lopun turnauksiin!
Onnea mahtavasta turnauksesta ja turnausvoitosta!🥳🏆🙌
Tuli kyllä niin ansaitusti, sen verran kova oli peli-ilme ja tekemisen taso sinulla ja Henryltä koko viikon finaalia myöten, mahtavaa!
Pallo selkään MTB:ssä oli kyllä hauska ”jäniskevennys”, helpotti sykkeitä hetkeksi täällä ruudun äärellä.😅 (toivottavasti ei sattunut pahasti, ei ainakaan näyttänyt että olisi)
Näillä tulilla hyvä lähteä kauden viimeisiin turnauksiin ja Atp-finaaleihin, joihin toivotan peli-oloa ja hyvää suorittamista.✌🏻
Kyllä onnen kyyneleet vieri poskiani pitkin, niin onnellinen ja ylpeä olin teidän voitosta. Eli onnea! Tätä lisää.
Uskomatonta, ei olisi uskonut ekan erän jälkeen. Rublev lyönnit vaikutti olevan niin varmoja-kovia-matalia kovalla yläjengalla. Ei varmaan helppo volleyta niitä. Eikä pysyä mukana takakentän lyöntikilpailuissa. Hurja käännös ja parhaat syötöt teiltä when its really matter. Paljon onnea
Back to the winning business! Ja kirsikkana kakun päällä superhienot ässälopetukset! Ja kuten aina; iso käsi voitolle ja tsemit seuraavaan!
Onnittelut turnausvoitosta! Mielenkiinnolla luen pidemmän kuvauksen ottelun kulusta, kun en sitä voinut katsoa livenä. Ymmärtääkseni Henryn ensimmäinen ATP500-turnausvoitto, joten siitä vielä lisäonnittelut. Tästä on hyvä jatkaa kohti loppukauden muita turnauksia, tsemppiä!
Mahtavaa, Harri ja Henry! Huikea kamppailu ja upea voitto! 🤩🤩🤩 Onneksi okoon!
Eilen oli vastassa tykittäjät ja niin oli tänäänkin. Kyllä molemmat, Rublev ja Khachanov, osaavat syöttää ja lyödä kovaa palloa takakentältä myös nelurissa. Teiltä kyllä erinomasta puolustamista ja todella hienoja palloralleja. Olitte myös heti ottelun alusta lähtien hyvin terävästi liikkeellä. Kyllä sen näki, että teidän kantti kestää, vaikka eka erä menikin hyvin pelanneille vastustajille. Toisessa erässä oikein odotin, koska saatte murrettua Rublevin – ja sieltähän se tuli!!!
MTB olikin sitten teidän tuttua peliänne, aivan kuin monissa aiemmin nähdyissä MTB:ssä teidän pelivarmuus ja usko itseenne vain kasvoi. 💪💪💪
Nyt vain samalla spiritillä Shanghain turnaukseen!
Let’s go!!! 👍👍👍
Onneksi olkoon! Nyt voit varmaan laittaa jälkiruokakiellon päiväksi tauolle 😀.
Onnittelut mestaruudesta!!!
Saisiko lyhyen yhteenvedon, missä mennään? Oliko osallistumiseni riittävällä tasolla?
👌😁
…eka ATP-500 turnauksen voitto, monista tulevista!
Tsemppiä ja Vamis! 🎾🎾🎾
Onnea molemmille! Teki varmaan höpöä pitkästä aikaa ja nyt paikka ATP finaalissakin varmistui! Onnea Shanghaihin, VAMOS!
Onneksi olkoon molemmille!! Kerrassaan hienoa, että tiukka asenne pysyi turnauksen loppuun saakka ja todisti, että sitkeä usko ja yrittäminen palkitsee. Samaa kehiin siis Shanghaissakin 💪.
Tyttäreni kohta 4v ilmoitti haluavansa saada samanlaisen robotin. Se summaa kaiken, näitä kisavoittoja lisää! Odotan että kotona vastaava riemu kun palaat reissusta!
Oli mielenkiintoista että vasta nyt ATP vahvisti teoreettisenkin lopputurnauspaikan. Ainakin vielä ladattavissa oleva Rulebook määrittelee että nelurissa(kin) GS voittajapari joka on ulkona top-7 mutta sisällä top-20 rankingissa on automaattinen lopputurnauspari. Aika vaikeaa nähdä miten ja millä pisteillä noin 17 paria olisi teidät ohittanut tässä reilun kuukauden aikana?
Vielä ääneen harmitus, dartsranking ei enää julkaise nelurin entry-listoja. Se on turhauttavaa kun ei ole mitään näkymää tulevien kisojen pareihin. Onkohan joku löytänyt muuta lähdettä mistä nelurin entryt löytyisivät?
Tulipa illalla ulkoillessa, Mustikkamaan tenniskentät ohittaessani mieleen, että varmaan onnittelut voitosta pitää lähettää myös Borikselle, jonka onnellinen hymy näkyi tv:ssä pitkään voiton napsahdettua. Eli onnittelut myös voitokkaasta valmennuksesta!
Noniin! Tulihan se sieltä! Erittäin paljon onnea ja nauttikaa nyt ainakin päivä (ennenkuin Shanghai alkaa). Lähetä osa romppeista jo kotiin niin jää tilaa muillekin lahjoille…
Tuo mielen hallinta on aivan ratkaisevaa varsinkin silloin kun ajatuksiin hiipii epäilyksiä tai muistoja virheistä. Boriksen neuvot aivan naulan kantaan – think about what you want more of.
Mitä ajattelet, sille annat voimaa.
Meditaatio on tässä myös hyvä työkalu – oppii pysymään juuri siinä hetkessä. Tässä ja nyt.
Hyvää jälkkäriä!!!!
Vamos!!! Sieltä se tuli! Vaikeiden aikojen jälkeinen auringonnousu! 🔥 Matka on tehnyt tehtävänsä!👌 Palkintona jälkkäri sitkeästä jaksamisesta matkan mustempinanakin hetkinä. 😎
Upeaa energiaa kentällä molemmilta ja The Tiimiltä! Tennis iloa on aina ilo katsoa ja mielenaallot kuuluu matkaan. Mielikuvaharjoittelun voimakin on nyt testattu toimivaksi. 👌
SsS:kin kesti aisoissa ja minäkään en uskaltanut ihan vaan kaiken varalta kommentoida yhtään mitään ennen tätä hetkeä. 🤫😂 Eli kannustusjoukotkin tekivät parhaansa! 😁 Joten peli-iloa, tiimiä ja sen palkintoa juhlien kohti Shanghaista ja myöhemmin Torinoakin! 🥳
Muistelot vol x. ”Niin tuli päivä, kun The Pattevaara voitti yhdessä ensimmäisen Master 500 kisansa yhdessä. Eikä se jäänyt siihen. Aallot olivat hioneet heistä entistä tiiviimmin ja vieläkin toimivamman tiimin. The tiimin, joka ei hätkähtänyt enää mitään tilannetta,vaan toinen toisiaan tukien nauttivat pelaamisen lahjasta, muistaen aiemmat urotekonsa ja luottivat täysillä onnistumiseensa The tiimin tuella. 🥰”
Matka jatkukoon! Let’s fight! 🤺🎾
Fantastic win, great tournament performance. So happy for both of you! well done!
Eliza
Lämpimät onnittelut teille molemmille ATP500 kisavoiton johdosta. Onnittelut myös Borikselle, joka ansaitusti pääsi esille palkintoseremoniassa. Henry otti Boriksen puheessaan hyvin huomioon.
Kuinka pitkä ilta tulikaan? Sitä jälkiruokaa odotellessa…
Siitä jälkkäristä odottelen edelleen kuvaa <3