Yli puoli vuotta ehti vierähtää edellisestä ensimmäisen kierroksen tappiosta, mutta tällä kertaa Barcelonassa jää matsit yhteen. Viime hetken vaihdos vastuksessa ei ollut meille ihan paras mahdollinen uutinen, eikä tänään oikein millään kääntyneet tiukat paikat kotiin. Kaikki kunnia kuitenkin hienosti pelanneille vastustajille, meillä suunta on seuraavaksi kotiin lataamaan akut täyteen ennen Madridin turnausta.
Pelit jäivät Monte Carlossa hieman piippuun puolivälierätappion myötä, mutta toki alkuvuoden hurja lento jossain vaiheessa luonnollisesti hetkeksi saattaa jämähtää. Massapeli haki vielä parasta teräänsä, joten suuntasimme lauantaina taksikyydillä kohti Barcelonaa, jossa pääsimme treenaamaan ensimmäisen kerran sunnuntaina. Keli on täälläkin ollut yllättävän kolea ja hetkellisesti myös sateinen, mutta eilisestä alkaen on sentään aurinko näkynyt taivaalla.
Sunnuntain treeni ei mennyt minulta ihan niin sujuvasti kuin olin toivonut, sillä Monte Carlossa viikon aikana alkaneet selkäoireet eivät tuntuneet oikein päästävän otteestaan. Sain apua kisafysioilta ja etänä Suomesta, mutta maanantai oli pakko pitää kokonaan huilia treenikentältä, kun kivut kasvoivat sen verran suureksi. Yleensä selkävaivat helpottavat, kun lähtee liikkeelle ja saa kehon lämpimäksi, mutta nyt tuntui melkein olevan toisin päin, mikä laittoi mielen vähän mietteliääksi. Sain kuitenkin tiistaina ihan hyvin lyötyä Henryn kanssa lyönnit läpi ja pelasimme kokeilumielessä treenierän Frantzen/Haase -parin kanssa, mikä myös sujui mukavasti. Taaksetaivutus ei ollut ihan paras mahdollinen, mikä tietysti asettaa jotain rajoitteita syöttöön, mutta muuten lyönti tuntui varsin hyvältä, eikä liikkumisessakaan suuria puutteita ollut.
Ensimmäisen kierroksen ottelumme oli vuorossa tänään keskiviikkona ja vastuksen piti alunperin olla Etcheverry/Moutet. Tuo olisi varmasti ollut aika mielenkiintoinen matsi erityisesti pallotaituri Moutet’n kanssa kikkaillessa, mutta aamulla tuli tieto, että ranskalainen ei rannevamman takia ollut pelikykyinen, ja heidän tilalleen kaavioon nousi karsintafinaalissa hävinnyt pari Arneodo/Polmans. Eihän tuo rehellisesti sanottuna meille mikään hyvä uutinen ollut, mutta saimme Calvinilta nopeasti päivitetyt skouttaukset ja lähdimme ihan positiivisin mielin matsiin. Selkä ei ollut täysin 100-prosenttisessa iskussa, mutta bollaus sujui ihan hyvin ja lääkalaukusta löytyi tarpeeksi vahvat kipulääkkeet ja relaksantit, että kivut saatiin jotakuinkin aisoihin.
Matsi alkoi tasaisissa merkeissä. Kenttä ei ollut erityisen nopea, mutta pomppu oli kuitenkin sen verran korkea, että varsinkin kick-syötöllä pystyi saamaan tuhoa aikaan. Saimme pari murtopalloa Polmansin avaussyöttövuorossa, mutta ei tärpännyt, ja jouduin myös itse pelastamaan yhden murtopallon 1-2 -tilanteessa. Saimme erän aikana vielä kolme murtopalloa lisää, mutta edelleen vastapuolella saatiin syötöt pidettyä ja niinpä edettiin tie breakiin. Siinä menomme oli alussa aivan pitelemätöntä, sillä voitimme ensimmäiset kolme palautuspistettä suoraan huippupalautuksilla, minkä lisäksi Henry löi kaksi upeaa ykkösvolleyta syöttöjensä perään. Vastustajat hiipivät kuitenkin 5-0 -johdostamme mukaan peliin kaventaen tilanteeksi 5-4 ennen kuin Henryn upea verkkopeli toi meille kaksi eräpalloa. Niistä ensimmäinen lipsahti tuplaksi, mutta loistava kämmenpalautukseni 6-5 -tilanteessa toi meille ensimmäisen erän voiton lähes tunnin taistelun jälkeen.
Mitään salama-alkua ei kuitenkaan toiseen erään ollut saatavilla, sillä Henry joutui heti kärkeen pelastamaan yhden murtopallon. Ja 1-1 -tilanteessa sama olisi ollut edessä minullakin, mutta 40-40 -tilanteessa toisessa murtopallossa kakkossyöttöni oli pari senttiä pitkä. Jatkoimme kuitenkin terävää palautuspeliä, ja saimme paikan vastamurtoon 2-3 -tilanteessa. Arneodo selvitti kuitenkin kelpo palautukseni upealla rystylinjaohituksella. Ja toinen paikka vastamurtoon avautui vielä 3-4 -tilanteessa, mutta tällä kertaa Polmansin kova kakkossyöttö osui aivan syöttörajalle, eikä minulla ollut viivapompun kanssa oikein mitään tehtävissä. Arneodo syötti erän lopulta kotiin vastustajille ja näin oli edessä match tie break. Käsittämättömästi peräti 20 ottelua peräkkäin olimmekin jo pelanneet ilman MTB-ratkaisua, joten olihan se jo korkea aika.
Tie breakin suurin onnistuja oli ehdottomast Polmans, joka löysi syöttöihinsä aivan uuden vaihteen, minkä lisäksi hän onnistui myös ryöstämään minulta yhden syöttöpisteen vahvalla rystyllään. Henry menetti yhden syöttönsä 4-4 -tilanteessa ja minä yhden 4-7 -tilanteessa, emmekä lopulta saaneet ainuttakaan minibreikkiä itse aikaiseksi. Melko erikoista, sillä varsinkin toisen erän lopussa olimme tosi hyvin mukana vastustajien syötöissä. Ja voitimmehan me koko ottelussakin vastustajia enemmän palautuspisteitä, minkä lisäksi myös kokonaispisteet olivat meidän hyväksemme. Mutta ne niin sanotut tärkeät pisteet menivät tänään vastustajien eduksi ja niinpä oli pakko onnitella heitä voitosta.
Murtopallot eivät tänään millään suostuneet kääntymään meille, sillä peräti neljässä eri palautusvuorossa pääsimme murtoa yrittämään, mutta breikkisaldo näytti matsin jälkeen pyöreää nollaa. Vaikkapa Miamissa tuntui, että jokainen mahdollisuus onnistuttiin käyttämään, mutta tänään oli sitten päinvastaisen fiiliksen vuoro. Nelinpelin ihanuutta ja kauheutta kerrakseen. Paljon tosi hienoja pisteitä palautustenkin perään, muttei kertaakaan osunut neljää samaan palautusvuoroon. Ja jotenkin matsia kuvaa myös se, että toisessa erässä minun kakkoseni 40-40 -tilanteessa oli hiuksenhienosti pitkä, kun taas Polmansin kakkonen pari gamea myöhemmin 40-40 -tilanteessa osui juuri rajalle.
Fyysisesti en ollut tänään ihan täydessä iskussa, pakko se on myöntää, mutta jotkut pelin osa-alueet kuten verkkopeli ja takakenttäpeli kulkivat mielestäni silti todella mallikkaasti, verkolta jopa paremmin kuin pitkään aikaan. Syötössä kärsin varsinkin ykkösen osalta kyllä jonkin verran, ja ehkä jotkut kurotuspallot erityisesti rystyltä olivat myös tavallista hankalampia tuottaa vauhtia. Mutta ei matsi mielestäni noihin asioihin täysin kaatunut. Vastapuolelta onnistuttiin ratkaisupaikoissa tosi hyvin, ja jotenkin meiltä jäi vain juuri ne oikeaan paikkaan tulleet onnistumiset puuttumaan. Eikä kolmannen erän tie breakissa saatu missään vaiheessa oikein hurmosta päälle, kun vastustajat onnistuivat syöttämään tarkasti ja fiksusti.
Kyllähän tappio joka kerta harmittaa, vaikka tänään matsin jälkeen doping-testiä odotellessa kävimmekin keskustelua jopa siitä olisiko tänään voinut jättää matsin jopa pelaamatta. Mutta ei sitä koskaan tiedä jos keho olisi huomisen välipäivän jälkeen saatu viikonlopuksi taas parempaan kuntoon ja tästä olisi vaikka Dohan tavoin saatu huipputulos kaivettua. Matseja nimenomaan massalla selvästi myös tarvitaan, että saadaan paras terä myös kevääksi löydettyä. Ei se aina vain ole helppoa, ja tällä kertaa vastuskin oli hankala, Arneodo kun on kaiken lisäksi yksi niistä harvoista kiertueen pelaajista, joita vastaan minulla on negatiivinen voitto-tappio -suhde, ja erityisesti massalla hän osaa selvästi jotain minua vastaan tehdä oikein.
Barcelonan kisa päättyy siis meille harvinaisesti jo ensimmäiselle kierrokselle, mutta ehtiipähän tässä välissä hetkeksi kotiin selvittämään kehon taas täyteen iskuun ja treenaamaan pelin siihen kuntoon, että puolentoista viikon päästä Madridissa kaikki on valmiina menestykselle. Nelurit polkaistaan Madridissa käyntiin sunnuntaina 26.4. ja kun mukaan saadaan pitkästä aikaa Calvinin lisäksi myös ”the one and only” Louis Cayer, niin eiköhän massapeliinkin löydy juuri ne tarvittavat hienosäädöt, että homma loksahtaa kunnolla kohdalleen. Vamos!
Alusta asti huomasi, että selkäsi vaivasi, kun liikkuminen ei näyttänyt kovinkaan vetreältä. Siitä huolimatta lyönnit tuntuivat paukkuvan kenttään normaaliin malliin. Pienestä jäi kiinni, takakentän ralleissa hävisitte, ja muutamaan muuhun suoritukseen, mutta voittoonkin oli mahdollisuus jopa puolikuntoisena.
Pienestä kiinni se tosiaan oli. MTB:ssa ei ihan saatu palautuksia kenttään ja vastustajat pelasivat kyllä muutenkin vahvasti. Nyt vain keho kuntoon.
Olihan nuo vastustajat kovasti pelipäällä ja innostuivat jokaisen onnistumisen jälkeen entisestään. Kyllä näkyi sun selkävaiva liikkumisessa. Silti pelasit urhoollisesti, ja hyvin. Voittokin oli mahdollinen, mutta uskon, että jatkoa ajatellen parempi saada kehonhuoltohuili. Eikä golfkentälle nyt☺️
”Eikä golfkentälle nyt☺️” Niinpä, tuskin selkä kipeytyy golfin katselusta? ☺️☺️
Hienosti pelasivat vastapuolella ja oikeassa paineettomassa tilassa onnistuivat oikeilla hetkillä. Ei kyllä golfmailaa oikein tällä selällä pystyisikän heiluttamaan juuri nyt, vähän muuta ohjelmaa tiedossa siis. 😅
Katsoin heti asentoasi, kun pelikentälle astelit, ettei oikein hyvältä näytä. Selkä oli kertomasi mukaan vihoitellut muutaman päivän ajan. Kannattaako ylipäänsä pelata tuossa tilanteessa? Selkäoireilun havatsi syöttelyssäsi, sillä ei omaa syöttövuoroa oikein kannata lopettaa kaksoivirheeseen silloinkaan, kun ykköset ei pelitä. Tuo saattoi viedä toisen erän voiton ja sitä myötä koko pelin tappio tuli teille MTB:ssä. Ykkössyötöillä, myös Henryn kohdalla, on valtavan suuri merkitys ja kun ne tökkivät, niin harvoin voitonavaimet ovat käsissänne. Ei ainakaan silloin, kun vastustajaparina on rankingsijoitettu. Näköjään myös ”vähäarvoisimmat” parit osaavat taidot.
Ei tuossa kovin suurta riskiä onneksi ollut, että pahemmin kävisi. Ja kun täällä ollaan ja voittokaan ei kaukana ollut niin minusta oli ihan oikea päätös kuitenkin yrittää. Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kerta urallani, kun johonkin matsissa sattuu. 🙄
Syöttöön tuo ehkä eniten tosiaan vaikutti, mutta pakkohan se on joskus tupla murtopalloonkin tulla. Muuten syöttäisi ihan liian varman päälle. Jos yritys (intention) on oikea niin silloin ei voi olla pettynyt, vaikka toteutus joskus epäonnistuisi. Pitää hyväksyä, että tällä tasolla on pakko yrittää pitää ohjat omissa käsissään.
Kurjaa että tuli lippu kotiin mutta erot ovat huipulla pieniä. Ehkä hyväkin että saat selän lepoon viikoksi. Jäikö Henry Eurooppaan? Muista että tuemme teitä meni pelit miten meni.
Jatkoa odotellen!
Ehkä tulevia massakisoja ajatellen tosiaan ihan hyväkin, että saadaan tässä kohtaa toivottavasti taas keho täyteen iskuun. Täytyy myös ehkä pohtia kannattaako vaikkapa Hampurin kisaa ennen Ranskan avoimia pelata. Mutta tuon voi toki päättää myöhemminkin.
Henryllä on onneksi tukikohta myös Englannissa, joten ei tarvitse Amerikkaan asti palata.
Olisiko marginaalit kääntyneet vastustajille, kun jäi ennakkopostaus tekemättä? Aina tulee oppia tulevaan.
Kieltämättä vastustajien vaihtuminen aiheutti aika negatiivisia tuntemuksia kotikatsomossakin ja juuri niin loppuun asti vääntävä pari sieltä vastaan tuli.
Jotain häikkää epäilinkin olevan, kun syöttäminen alussa oli vaikean oloista. Ehkäpä otetaan siis pieni tauko hyvänä asiana vastaan.
Paljon siinä pelissä oli hyvää ja aika monena päivänä tuo olisi kotiin kääntynyt. Vastustajien MTB oli huikea veto ja varmasti sillä voittonsa ansaitsivat. Massa-asetukset alkavat kuitenkin löytymään ja jospa jo Madridissa irtoaa täydellä teholla.
Madridista puheenollen. Milloinka sinne olisi tarkoitus siirtyä?
Olisi kyllä vaikea ennakkopostaus ollut, kun en ollut selän kunnosta itsekään ihan varma ja vielä vastuskin kerkesi vaihtumaan ennen ottelua. Ja kovasti piti vielö taistella, että sai viime vuoden veroilmoituksen palautettua eräpäivään mennessä… 😅
No yhtä kaikki, paha oli vastus ja vielö hienosti onnistuivat. Toivottavasti ei heitä vastaan tarvitse heti pelata uudestaan. Ensi torstaille on lento varattuna Madridiin. 💪
Eipä hätiä mitiä! Kroppa kuntoon ensin, turnee jatkukoon sen jälkeen. Kolea sää varmaankin myrkkyä kropallesi, joten nyt toivotaan lämpimiä säitä Madridiin ☀️.
Monaco tulee vastaan syksyn DC:ssä, joten Arneodo saattaa hyvinkin olla silloin verkon toisella puolen. Ehkäpä tämän kokemuksen voi siellä hyödyntää 😊.
Näin juuri, mies kuntoon ja Madridin lämmössä uutta matoa koukkuun. Ja onneksi ei syksyn Davis Cupia pelata massalla!
Älkää ainakaan antako massakentän tehdä mörköä itsestään. Olette pelanneet monta hyvää ottelua massalla. Viimeksi ”Monacon” ensimmäinen ottelu. Toivottavasti selkäsi tulee kuntoon pian. Hyvää kotilomaa 🙂
Ei anneta ei! Ihan huippuvoitot vielö massalta antavat odottaa itseään, mutta kyllähän meillä taidot tuohon löytyy, kunhan vaan saadaan miehet täyteen iskuun.
”Nelinpelin ihanuutta ja kauheutta kerrakseen”, kirjoitit; no, tuota ihanuutta olemme saaneet niin usein teidän kanssanne kokea, mutta kauheus on ollu kaukana… Tällä kertaa selkäsi pisti rajat venymiselle, mutta kotomaan jaksolla asiat saadaan varmasti parempaan kuntoon ja Madrid kutsuu💪💪Aurinko paistaa taas varmasti pian 🌞
Aina ei voi voittaa! Mutta onpahan taas nälkää seuraavaan kisaan sitäkin enemmmän 😎
Katsoin myös teidän tulevaa ohjelmaanne ja ajattelin, että teillä on liikaa turnauksia ennen 26.5. alkavaa Roland Garros kisaa.
On mielestäni hyvä ajatus jättää Hampurin ATP500 kisa väliin, jotta pääsette levänneinä kevään tärkeimpään kisaan.
Alussa näkyi heti, että jotain kremppaa sinulla oli. Ykkönen osui verkkoon useasti.
Vastus oli paha ja pelasi pienessä hurmiossa ja lisää buustia saivat vielä onnekkaista pisteistä. Nyt paikat kuntoon ja kohti seuraavaa turnausta. Onnea jatkoon!
Lepoa nyt sopivasti vaan!
Madridissa Suomen lippu liehuu käsissäni tuttuun tapaan 💙