Rooma ATP1000 R32, Heliövaara/Patten – Paul/Quinn 7-6(7), 6-3

Ei taipunut helpolla vastus Rooman ensimmäisellä kierroksella hankalissa olosuhteissa, mutta lopulta päästiin kuitenkin juhlimaan arvokasta avausvoittoa amerikkalaisparia vastaan. Ei sitä toisaalta ihan parasta peliään välttämättä kannatakaan viikon ensimmäisessä ottelussa esittää, mutta toivotaan, että suunta on tästä vielä ylöspäin, kun toisella kierroksella keskiviikkona vastaan asettuu toinen amerikkalaispari Michelsen/Tien.

Edellistä blogitekstiäni kirjoittaessa oli Roomassa kaksi treenipäivää alla, ja tuntuma palloon ja hitaisiin olosuhteisiin varsin mukava. Keho oli kuitenkin jotenkin ylikierroksilla ja hitaan tuntuinen, joten katsoin eilen maanantaina parhaaksi jumpata vain rauhassa hotellin salilla ja antaa muuten elimistölle aikaa palautua ja ladata akkuja kohti toivottavasti pitkää viikkoa. Mihinkään ei satu, mikä on fantastinen tilanne, mutta ehkä tuli edelliset päivät treenattua vähän liikaa kaikkine matkustuksineen ja kotiolojen vaatimuksineen. Henry veti omat treeninsä normaalisti, ja kävimme illalla kuitenkin yhdessä hyvin syömässä ennen kuin oli aika laskeutua yöpuulle.

Tänään maanantaina Roomassa oli hieman tavallista tuulisempi keli, mutta 45 minuutin bollaus puolenpäivän jälkeen sujui kuitenkin ihan mukavasti, ja kehokin tuntui olevan selvästi paremmin hereillä ja terävänä kuin edellisissä treeneissä toissapäivänä. Saimme odotella lopulta matsin alkua aika rauhassa lounaan syötyämme ennen kuin puoli viiden aikaa pääsimme astelemaan matsikentälle.

Kisapaikkaa on täällä muutettu täksi(kin) vuodeksi melko isosti, sillä alueella on uusia areenoja ja kenttiä monessa paikassa, ja joku areena on viime vuodelta poistetukin. Meidän matsikenttämme numero 13 on yksi uusista kentistä, ja vaikea se on uudesta massakentästä saada ihan huippukuntoista kovin nopeasti, vaikka osaamista olisi miten paljon. Niinpä kenttä tuntuikin melko pehmeältä ja kuoppaiselta, eikä kentän sijainti korkealla avoimella paikalla yhtään helpottanut tuulisen päivän pelaamista. Kentän reunan suuri puu loi vielä kaiken kukkuraksi alkuillasta viheliäisen varjon osittain kentän ylle, joten todella sai tarkkana olla, että palloon edes osui kunnolla.


Olosuhteet ovat onneksi aina samat myös vastapuolella kenttää, ja niinpä aika tasaisissa merkeissä lähdettiin ensimmäistä erää syöttäjien komennossa pelaamaan. Tuntui, että meillä oli jatkuvasti puolittaisia paikkoja vastustajien syötöissä, mutta lopulta erän ensimmäiset breikkipallot avautuivat amerikkalaisille minun syöttäessäni 3-4 -tilanteessa. Tärkeästi kaikki kolme kuitenkin pelastuivat. Meillä oli omat kaksi murtopaikkaamme 5-5 -tilanteessa, mutta kun ei tuossakaan kohtaa tärpännyt niin tie breakiin mentiin. Olimme sitä useampaan kertaan minibreikillä johdossa, mutta vastustajat väänsivät tilanteen aina tasoihin. Yksi eräpallokin piti seivata 6-7 -tilanteessa, kun Quinnin palautus jäi verkkonauhasta juuri ja juuri heidän puolelleen. Mutta 8-7 -tilanteessa saimme vihdoin isosti helpotusta tekemiseen, kun sain kaivettua Quinnin ykkösen takaisin ja pidettyä seuraavan lyöntini riittävän matalana, ettei seuraava vastustajien volley tullut enää takaisin.

Pelimme rentoutui selvästi toiseen erään lähdettäessä ja oli vain senteistä kiinni, ettei murto onnistunut heti 1-0 -tilanteessa, kun saimme peräti neljä breikkipalloa. Tarvittiin kuitenkin vielä kaksi lisää 2-1 -tilanteessa ennen kuin ottelun ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt breikki nähtiin, kun kämmenpalautukseni putosi juuri takarajan sisäpuolelle ja otti siitä aika sopivan kenttämestarin erikoispompun. Syöttöpelimme oli koko toisen erän todella vakuuttavaa, joten vaikkei enempää paikkoja meille avautunut, niin tuo yksi murto riitti vallan mainiosti voittoon, ja Henry sinetöi ottelun vielä tyylikkäästi kotiin kahdella peräkkäisellä ässällä.

Ei ollut peli tänään missään nimessä täydellistä, mutta ei se toki ensimmäisellä kierroksella koskaan ihan helppoa ole. Tuntui, että kunnollisten painavien osumien lyöminen kaiken tuulen ja virhepomppujen luoman kaaoksen keskellä oli lähes mahdotonta, mutta toisaalta ei tuo meille välttämättä huono juttu ollut, sillä kyllähän me pyrimme vastustajia enemmän ottamaan verkkoa haltuun. Mutta varjot sitten toisaalta häiritsivät pallon näkemistä aika lailla erityisesti nopeammissa tilanteissa. No, ehkä tuon enempää ei tarvitse olosuhteista valittaa, sillä oli edelleen mieli ja kehokin aavistuksen ylivireessä, ja joihinkin tilanteisiin tuli reagoitua vähän hätäisesti. Ja ehkä ensimmäisessä erässä myös pari kertaa pisteiden jälkeen mieli oli vähän turhan negatiivinen. Mutta onneksi tuo ensimmäinen erä kääntyi kotiin, niin peli selvästi kyllä rentoutui loppua kohden.

Paul on kaksinpelissä ollut top10:ssä, ja osaa kyllä tämän lajin aika monipuolisesti, mutta ihan kiitettävästi saimme hänet tänään mielestäni nollattua. Quinn oli puolestaan ehkä vähän enemmän hukassa nelurikentällä, mutta syötti kyllä ajoittain varsin hyvin. Kaiken kaikkiaan onnistuimme kuitenkin ei niin täydellisenä pelipäivänäkin kaatamaan vastuksen tällä tasolla, joten ollaan tottakai tosi tyytyväisiä, että kisat jatkuvat. Ja kaikki syöttövuorot pidettiin Rooman erittäin hitaalla massalla, siitä myös täydet pisteet!

Pelit jatkuvat siis toiselle kierrokselle keskiviikolle, kun vastaan tulee hyvin samankaltainen pari; amerikkalaiset pääosin kaksinpeliin keskittyvät Michelsen/Tien. Molempia vastaan on tällä kaudella jo kerran oteltu, mutta jotain he kyllä tänään tekivät oikein, kun onnistuivat kovavireisen Arribage/Olivetti -parin kaatamaan hurjan trillerin päätteeksi. Eiköhän meiltä kuitenkin pelitaktiikka toisiakin amerikkalaisiakin vastaan löydy, joten hiotaan huomenna vähän vielä peliä parempaan vireeseen ja laitetaan keskiviikkona sitten taas täysi höyry päälle. Vamos!

5 thoughts on “Rooma ATP1000 R32, Heliövaara/Patten – Paul/Quinn 7-6(7), 6-3

  • Onnittelut hyvästä turnauksen avaamisesta. Tie breakia sai taas jännätä. Henryllä on tapana syöttää yksi kaksoisvirhe aina TB:hen. Hyvin kyllä hoiditte kriisinpaikat eli kolme murtopalloa syöttövuorossasi ja eräpallon. Kovasti vaan tsemppiä keskiviikolle!

  • Onhan se oma taso hurja, kun hiukan nihkeälläkin pelillä kaatuu tuon tason pelimiehet ja pisteitä voititte kuitenkin selkeästi enemmän. Eka erä olisi varmaan voinut kääntyä toiseen suuntaankin, mutta tällä hetkellä järkiään kyllä kääntyvät teille.

    Jotenkin tuntuu, että mielummin nuo toiset yhdysvaltaiset ottaa toiselle kierrokselle vastaan. Michelsen on kyllä ajoittain saanut hyviä tuloksia nelurissa aikaan, mutta ei se hänelläkään ainakaan vielä ole leipälaji. Verkkopelissä olette noin valovuoden edellä.

    Tiukka setti tulee loppuviikkoon, kun toivottavasti neljä ottelua on neljässä päivässä. Jospa se kehon ja mielen ylivireys kaikkoaa, kun ylimääräinen aika katoaa ja voi keskittyä otteluihin sekä niihin valmistautumiseen. Eikä tietenkään mennä asioiden edelle, vaan ottelu, tai tarkemmin pallo, kerrallaan eteenpäin. 🙂

  • Toka kierros odottaa, onneksi olkoon! Tie breakin kautta se voitto piti taas kaivaa 😄, mutta teillehän se on tuttu juttu.

    Vahva varjo tosiaan levittäytyi kentälle ja voin kyllä kuvitella, miten hankalaa on ollut nähdä palloa. Kun nyt mainitsit noista virhepompuista, niin olen aikaisempina vuosina pistänyt merkille, että näissä Rooman kisoissa pelaajat muita massakisoja useammin täyttävät kuoppia ja tasoittelevat kenttää tossuillaan. On jäänyt mielikuva, että kentät eivät olisi ihan niin priimaa kuin pitäisi noinkin isossa kisassa olla. 🤔

    Nyt peukut pystyyn, että pääsette seuraavan amerikkalaisparin kimppuun kaikin tavoin tasaisemmissa olosuhteissa!!!

  • Hieno voitto taas varmalla pelillä. Mukava seurata otteluitanne.
    Tällä hetkellä olette tenniksessä maailman paras nelinpelipari, sen kertoo Live ATP Doubles Race.

  • Mukava oli päästä ottelua katsomaan (edellisen kisan kaksi viimeistä jäi näkemättä), vasta toisen erän alkupuolella tosin ehdin ruudun ääreen eli ensimmäinen erä ja tiebreak jäivät näkemättä. Hyvältä peli näytti se mitä ehdin nähdä. Pari syöttövuoroa meni ja sitten vasta huomasin katsoa uusia peliasujanne ja erityisesti ilahdutti, että Henrykin on saanut vaihtelua ja mustat shortsit. Kommentoijien muotivastaava ottanee asuun kantaan, itselleni paidasta jotenkin tuli mieleen, että sopisi Saksan jalkapallomaajoukkueelle. Joka tapauksessa edustava ainakin omaan silmään. Yksi yhdysvaltalaispari jo kaatui, tsemppiä toisen samanmoisen kaatamiseen toisella kierroksella!

Leave a Reply

Vastaa käyttäjälle ari hyppölä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *