Tiukka taistelu päättyi tällä kertaa vastustajien eduksi, kun kotiyleisön edessä syttynyt itävaltalaispari pelasi hurjan lopun muutenkin korkeatasoisessa ottelussa. Yhtään syötönmurtoa ei ottelussa nähty, vaikka meillä muutama paikka olikin, ja tällä kertaa tie breakit menivät siis vastapuolen eduksi 1-2. Nyt vain viikonlopuksi kotiin ja sitten Pariisissa lisää.
Saimme keskiviikkona puristettua voiton avausottelussa, ja eilen torstaina jatkoimme kisaviikkoa treenaamalla italialaisten kanssa reilun tunnin. Halusimme pisteitä pelaamalla saada erityisesti palautuspelissä ajoituksen kuntoon, ja tuo osa-alue kieltämättä kulkikin hienosti. Kisapaikan ruokakin maistui edelleen oikein hyvin, joten sellainen hyvä perus välipäivä oli ohjelmassa ennen kuin illalla käännettiin katseet kunnolla tämänpäiväiseen.
Vastassa tulisi olemaan kovavireinen pari ja vielä kotikentällään, joten parastamme halusimme saada esille. Keho tuntui olevan kunnossa ja bollauskin sujui nätisti. Torinon finaaliturnauksen viimeisistä paikoista taisteltiin päivällä niin Wienissä kuin Baselissa pari hurjan mielenkiintoista ottelua, joita kaikki neluripelaajat tuntuivat seuraavan, mutta kun meidän vuoromme astella matsikentälle puoli viiden aikaan koitti, oli kaikki keskittyminen olennaisessa.
Ottelu alkoi tasaisesti syöttäjien komennossa. Saimme kerran 0-30 -tilanteen Miedlerin syötössä aikaiseksi, mutta murtopalloja ei erässä nähty ainoatakaan. Omassa pelissä erityisesti verkkotyöskentely ja liike oli terävää, ja tie breakissa saatiinkin heti hieno alku siirryttyämme 5-0 -johtoon juurikin hienolla volleypelillä. Yhden minibreikin vastustajat saivat takaisin, mutta neljäs eräpallo, tällä kertaa minun syötölläni tuli kotiin iskulyöntini löytäessä tyhjän kentän.
Toisen erän alussa olimme lähellä päästä johtoon saatuamme kaksi murtopalloa heti ensimmäisessä Oberleitnerin syöttövuorossa. Rystyohitukseni jäi breikkipallossa kuitenkin nauhaan ja toisen vastustajat selvittivät hyvällä syötöllä. Ottelun ainoa oma vaikeampi syöttövuoro nähtiin 1-2 -tilanteessa yllättävästi uusilla palloilla, mutta selvisin lopulta koko gamen kakkossyötöillä yhden murtopallon pelastaen.
Uudestaan pääsimme lähelle murtoa 4-4 -tilanteessa, mutta jälleen Oberleitner selvitti molemmat breikkipallomme, vaikka ykkössyötöt saimmekin kaivettua takaisin. Edettiin siis taas tie breakiin, jossa tällä kertaa alku oli heikompi. Henrylle yksi tupla ja minun syötössäni Miedleriltä hieno palautus linjasta läpi. Vastustajat sen sijaan syöttivät virheettömästi ja niin ratkaisu siirtyi kolmanteen tie breakiin.
MTB:ssa edettiin rinta rinnan alussa, kunnes 3-4 -tilanteessa itävaltalaiset saivat otettua molemmat Henryn syöttöpisteet. Pahat palautukset aivan verkkonauhaa hipoen olisivat ehkä hyvin tiukalla kammalla katsottuna voineet olla minun palloja, mutta enpä tiedä. Vaikea olisi ainakaan suoraa pistettä ollut noista tehdä. Sain 3-6 -tilanteessa loistopalautuksella toisen minibreikin takaisin, mutta pitkä taistelupiste 4-7 -tilanteessa Miedlerin kanssa krossiväännössä kääntyi sekin lopulta väärinpäin, emmekä me tuosta enää toipuneet. Matsipallossa verkkonauhakin vähän vielä kotimaan pelaajia avitti ja lopulta oli tunnustettava heidät tänään paremmiksi.
Turha tämän päivän tappiosta liikaa on masentua, ollaan me selvästi huonommallakin pelillä tällä kaudella paljon otteluita voitettu. Tänään ei vain vastapuolelta annettu oikein yhtään ilmaista. Oikeastaan ainoa miinus pelissämme oli kakkossyötön palautukset, joista emme saaneet riittävästi aikaan. Ja kun noita kakkossyöttöjä pääsi kaiken lisäksi palauttamaan aika vähän, kun paikka kerran tai kaksi aukesi olisi niissä pitänyt onnistua. Mutta ei ollut kyllä montaa huonoa kakkostakaan vastustajilta.
Tottakai tappio harmittaa, sillä kaikesta huolimatta toisessa erässä meillä oli muutama paikka ottaa murto. Ja yksikin murto olisi tänään varmasti ollut tosi arvokas. Mutta vastapuolelta uskallettiin pelata kyllä tosi hienosti positiivista tennistä loppuun asti, vaikka tuosta Henryn kanssa itsekin puhuimme ennen kolmannen erän alkua. Emme mielestäni mekään varmistelleet, tällä kertaa ei vain saatu ratkaisupalloja käännettyä kotiin. Pari palautusta kun olisi pysynyt enemmän rajojen sisällä niin tulos olisi ollut toinen. Kokonaispisteetkin ottelussa menivät täsmälleen tasan.
Joku tässä Wienin kisassa näköjään vuosi toisensa jälkeen jättää meidät kylmäksi, sillä peli kulkee aina hienosti ja miehet viihtyvät kaupungissa, mutta kunnon tulosta ei millään tahdo tulla. Viime vuonna hävittiin supertiukka ja korkeatasoinen semifinaalimatsi Cash/Glasspoolille, kun taas kaksi vuotta sitten ei edes ottelupallot riittäneet kaatamaan Erler/Miedleriä pääareenalla. Ehkä täytyy ensi vuonna sitten vain palata Baseliin. Tai sitten vain hyväksyä, että tämä viikko on se oikea paikka ottaa tilastotappio, ensi viikolla Pariisissa ja sen jälkeen Torinossa käännetään sitten ne tiukemmat matsit vielä mieluummin kotiin.
Tein varmaan jonkin sortin ennätyksen ehtimällä kuin ehtimällä vielä tämän päivän yhteydelle kotiin, vaikka vähän huonolta hetkellisesti näyttikin, kun olin vielä matkalla kisapaikalta keskustahotellille kaikki kamppeet pakkaamatta tunti ja 20 minuuttia ennen lennon lähtöä. Jäähdyttelyt saivat jäädä, kun juoksin matsivaatteet ja tennistossut jalassa juuri ja juuri pudottamaan laukut pari minuuttia ennen SASsin baggage dropin sulkeutumista, mutta onneksi loungesta löytyi suihku, niin sai vielä jopa kuivat kamppeet päälle lennolle Kööpenhaminan kautta kotiin. On se sen arvoista päästä viikonlopuksi kotiin.
Pariisi kutsuu siis seuraavaksi, mutta ei minua kyllä ollenkaan haittaa, ettei sinne tarvitse vielä huomenna mennä. Ranskalaiset osaavat mielenosoittamisen, ja huomiselle ymmärtääkseni odotetaan ihan kunnon hulinointia taas. Kisan puolesta on yksi viesti tullut, että pelaajien turvallisuus on kaikista tärkeintä, eikä tällä hetkellä sen suurempaa uhkaa pitäisi olla. Mutta jotenkin omalle mielenrauhalle sopii paremmin lentää Charles de Gaullelle vasta sunnuntai-iltana. Meillä on joka tapauksessa bye kaaviossa, ja ensimmäinen matsi siten ohjelmassa aikaisintaan keskiviikkona. Eli ei senkään suhteen Pariisiin ole suurempaa kiirettä.
Peli tuntuu olevan oikealla raiteilla, pienten marginaalien lajissa tappioita tulee vain väkisinkin joskus, kun vastapuolella onnistutaan. Kehokin on täysin kivuton kummallakin, mikä on tosi positiivinen asia. Palautuspelissä kun saadaan yksi tai kaksi pistettä kaivettua enemmän kotiin, niin vaikea meitä on seuraavissa kisoissa pysäyttää. Vamos!
Korkeatasoinen ottelu. Pisteen peli! SIllä välin Skupski hävisi kahdella taiskalla ja Käteispooli johti tokan erän taiskaa jo 6-1, häviten 7 perättäistä pistettä, tokan erän ja lopuksi vielä MTBn ja koko ottelun.
Eli neluri tuo, neluri vie …