Madrid ATP1000 SF, Heliövaara/Patten – Johnson/Zielinski 6-3, 4-3 rtd.

Finaali kutsuu Madridissa, vaikka tietysti siinä mielessä vastustajien kannalta harmillisesti, ettei Johnson pystynyt pelaamaan ottelua loppuun asti. Peli tuntui kuitenkin kokonaisvaltaisesti olevan edelleen mukavasti kohdillaan, ja huomenna päästään nautiskelemaan keskuskentän tunnelmasta, kun vastaan finaaliottelussa tulee kovalyöntinen pari Andreozzi/Guinard.

Eilisen voiton jälkeen tunnelmat olivat luonnollisesti kohdallaan, kun kauden paras massakenttämatsi loi uskoa siihen, että tälläkin alustalla tullaan pärjäämään. Vatsaongelmatkin alkavat pikkuhiljaa vihdoin olla takana päin, ja aamulla herätessä mies tuntui olevan kivasti valmiina myös fyysisesti. Calvin ja Louis pysyivät tämän päivän täysin neutraaleina sivustaseuraajina, mutta olivat kuitenkin mukana aamubollauksessa kentällä sekä kuunteluoppilaina matsia edeltävässä taktiikkapalaverissa. Päärooli oli kuitenkin tällä kertaa pelaajilla, ja boksissammekin oli ainoastaan fyssarimme Mikko, kun kentälle puoli kahdelta lähdettiin tallustamaan.

Juuri ennen kentälle menoa lämmittelyalueella kävi kuitenkin vastapuolelle vahinko, kun Johnson pyöräytti nilkkansa ikävästi juuri viimeisissä spurteissaan. Fysio teippasi äkkiä nilkan jotenkuten kasaan, ja kun kentälle asteltiin, niin en kyllä rehellisesti sanottuna huomannut vaikkapa alkubollauksessa mitään suurempia ongelmia. Mutta 2-1 -tilanteeseen päästyämme Johnsonin ensimmäisessä syöttövuorossa kävi kuitenkin selväksi, ettei hän täysin pystynyt vasemmalla jalallaan ponnistamaan. Otimme tuosta kaiken hyödyn irti vahvalla palautusvuorolla ja murrolla, mikä riitti lopulta aina erävoittoon asti, kun oma syöttämisemme oli priimaluokkaa.

Toisessa erässä minä jatkoin taas syöttämistä ensimmäisenä, kun aurinko oli toiselta puolelta pahasti oikeakätisen silmässä. Pientä jännitystä oli ilmassa Henryn syöttövuorossa 1-2 -tilanteessa, kun vastustajat saivat kaksi murtopalloa, mutta kaksi erinomaista syöttöä pitivät meidät tasoissa. Ja lopulta 3-3 -tilanteessa saimme toistamiseen Johnsonin syötön murrettua, kun kämmenpalautukseni linjaa pitkin onnistui. Vastapuolella oli tuohon asti elätelty toiveita meidän kipsaamisestamme tai heikommasta päivästä, mutta kun tilanne alkoi näyttää toivottomalta, niin he päättivät heittää pyyhkeen kehään lisävahinkojen välttämiseksi.

---

Ei ole koskaan helppoa pelata, jos vastapuolella on pientä loukkaantumista, ja ei se kaukana tänäänkään ollut, että vaikkapa toinen erä olisi voinut mennä tiukallekin. Oma kokemukseni oli kuitenkin kentällä rautaa, ja tuntui, että olin tosi hyvin pelin sisällä alusta alkaen; syöttö toimi, palautus toimi ja muutenkin olin aktiivisena haluamassa palloa monta kertaa. Toki joitakin heikompiakin lyöntejä aina mahtuu mukaan, mutta erityisesti syöttöpelin laatu kyllä ilahduttaa, sillä hävisin viidessä syöttövuorossani vain yhteensä kolme pistettä ja ykkösetkin napsuivat ruutuun yli 70% tarkkuudella.

Zielinski pelasi tänään selvästi vailla paineen hiventäkään ja onnistui muutamissa upeissa lyönneissä, mutta Johnson oli vastapuolella kyllä selvästi pulassa etenkin syöttönsä ja liikkumisensa kanssa. Nelurissa pystyy kuitenkin yllättävän hyvin peittelemään toisen heikkouksia, ja pistelaskusysteemi pitää helposti tilanteen jännänä pitkään. Niinpä olikin meiltä tosi tärkeää pitää fokus kasassa ja mieli energisenä, mutta silti muistaa kärsivällisyys. Ratkaisemme ottelun sitten, kun on siihen oikea hetki. Ja kyllähän se hetki lopulta tuli.

Lauantain finaali siis odottaa, ja aika pitkä matka on tähän tultu ensimmäiseltä kierrokselta alkaen. Toisella kierroksella oli aika pienestä kiinni, että kisat olisivat päättyneet, mutta tässä sitä nyt ollaan. Saa siis varmasti pelata rennosti huomenna, varsinkin kun vastaan tulee tosi kovassa vireessä olevat Andreozzi/Guinard. Kumpikin leipoo palloa minkä kädestä irti saavat, ja varsinkin Guinardin peruslyönnit ovat kyllä ajoittain aivan hurjia pommeja. Kumpikaan ei verkolla kuitenkaan ole parhaimmillaan, ja tuota meidän pitää pystyä hyödyntämään, vaikka kehitystä on heillä toki lentolyönneissäkin viime aikoina paljon tapahtunut. Kohtasimme heidät viime syksyn Aasian kiertueella kahdesti, Pekingissä voitimme kahdessa tie breakissa, kun taas Shanghaissa hävisimme ottelupallojen jälkeen MTB:ssa. Voisi siis olettaa, että tiukka matsi on huomennakin tulossa.

Finaali pelataan lauantaina paikallista aikaa kello 14 eli Suomen aikaa tuntia myöhemmin. Siistiä päästä hakemaan viikolla täydellistä lopetusta, mutta nautitaan kuitenkin piste kerrallaan. Vamos!