Viimeinen viikko on pitänyt sisällään hyvää harjoittelua Vierumäellä, parin päivän levon juhannuksen vietossa ja taas pari päivää harjoittelua Helsingissä ennen tänään keskiviikkona alkaneita Talin ulkokenttien SM-kisoja. Säät ovat suosineet, joten fiilis on ollut päällisin puolin korkealla, mutta juuri nyt kaksinpelin ensimmäisen kierroksen ottelun jälkeen ei kyllä tunnu kovin hyvältä.
Vierumäen Davis Cup -leiri saatiin siis päätökseen viime viikon torstaina, ja pelini tuntui siellä ajoittain jopa todella hyvältä. Jalka liikkui ja tuntui oikeastaan ensimmäisen kerran tauon jälkeen siltä, että pelintasoni alkaa olla siellä misää pitääkin, sillä pelikaverit tuntuivat olevan treenin jälkeen aina huonommalla fiiliksellä kuin minä. Myös fyysisesti kroppaani oli korjattu leirin aikana taas uuteen uskoon, mikä oli hyvä juttu.
Pari päivää juhannuksen viettoa sujuivat nopeasti, minkä jälkeen tarkoitus oli vetää vielä kaksi tehokasta treenipäivää Helsingissä ennen kisojen alkua. Harmittavasti sekä maanantaina että tiistaina pelikaverini joutuivat perumaan osallistumisensa vain pari tuntia ennen treenejä, joten järjestelyt menivät vähän uusiksi, mutta siitä huolimatta tuntui eilisen jälkeen siltä, että pelini oli valmis kisoihin.
Ensimmäinen vastukseni SM-kisojen kaksinpelissä oli Leevi Säätelä, ja matsi lähtikin tosi hyvin käyntiin Talin helteisissä olosuhteissa. Ensimmäisessä parissa gamessa tuntui, etten voisi missata palloakaan ja tilanne olikin nopeasti 4-0 minulle. Tuossa kohtaa ottelun luonne kuitenkin muuttui, kun Leevi sai lyönteihinsä enemmän korkeutta sekä pituutta, ja hain itse ehkä pari kertaa liian nopeaa ratkaisua. Hävisinkin seuraavat kaksi syöttöäni, mutta onnistuin kuitenkin murtamaan uudestaan johdoksi 5-3. Siihen paikkaan pelasin kuitenkin taas huonon gamen ennen kuin sain kolme eräpalloa Leevin syötövuorossa 5-4 -tilanteessa. Ne hän hoiti kuitenkin aika tyylikkäästi stopparilla, ässällä ja kämmenwinnerillä tasoittaen tilanteen viiteen viiteen. Jotenkin tässä kohtaa tuntui, että molemmat olivat palautuspisteissä vahvemmilla kuin omissa syötöissään, sillä kumpikin pääsi palautuksiin ihan hyvin käsiksi pelaten ne syvälle takakentälle, josta syöttäjä puolestaan haki monesti liian nopeita ratkaisuja.
5-5 -tilanteessa molemmat onnistuivat kuitenkin pitämään syöttönsä ja edettiin tie breakiin. Siinä mentiin hyvin tasaisesti alusta loppuun. Leevillä oli ensin yksi eräpallo 5-6 -tilanteessa ja minulle neljäs 7-6 -tilanteessa. 7-8 -tilanteessa pitkä piste päättyi kuitenkin Leevin voittoon, joten erä siis vastustajalle 6-7(7). Tuntui, että alun hallinnan jälkeen minulta oli hävinnyt selkeät toistettavat tavat voittaa pisteitä. Kämmenkrossissa Leevi sai minut usein pulaan jyrkillä lyönneillään, kun taas rystyllä hän onnistui linjakäännöissään minua paremmin. Kaiken kaikkiaan lyönneistäni puuttui painoa, joilla olisin saanut Leeviä lyötyä ulos kentältä, mistä johtuen hain monesti joko liian isoa ratkaisua tai jouduin puolestaan turhan pahaan puolustusasemaan pelatessani turhan passiivisesti. Leevi siis teki paljon oikeampia lyöntivalintoja kuin minä ja varsinkin kämmenpuolelta hänen ratkaisulyöntinsä onnistuivat minua selvästi paremmin.
Ensimmäistä erää pelattiin yli 1,5 tuntia, mutta oloni oli toisessa erässä fyysisesti hyvä. Sainkin aikaisen murron 1-1 -tilanteessa, mutta harmittavasti hävin seuraavan syöttöni 30-0 -johdosta vähän huolimattomalla pelillä. Sen jälkeen syöttäjät petrasivat hyökkäyspeliään, ja molemmat pitivät syöttöjään aina 5-6 -tilanteeseen asti. Tuo game meni kuitenkin minulta sitten ihan penkin alle, sillä löin siihen neljä täysin unfoced erroria, kaksi rystyltä ja kaksi kämmeneltä, eikä Leevin tarvinnut esittää paineen alla muuta kuin kykyä laittaa palloa kenttään.
Kokonaisuutena Leevi pelasi siis erinomaisen ottelun ja kaikki kunnia hänelle siitä, että hän uskalsi alun jälkeen laittaa tosissaan kampoihin sekä siitä, että hän pystyi pitämään tasonsa läpi ottelun. Hän onnistui järjestäen aggressiivisuutensa säätelemisessä minua paremmin, eikä hänen tarvinnut ottaa turhia riskejä hyökkäystilanteissa. Omassa pelissäni vastaavasti kostautui nimenomaan yliyrittäminen sekä hieman vaisu liike puolustustilanteissa, mikä puolestaan johti siihen, etten saanut lyönteihin tarpeeksi painoa. Myös syöttöpelini oli tosi vaatimatonta tänään.
Eniten olen kuitenkin pettynyt siihen, kuinka perinteisesti vahvuutenani pitämäni kyky keskittyä ja olla terävimmillään pisteestä toiseen oli tänään pahasti kateissa. Fokus ei pysynyt yllä, mistä johtuen sorruin liian usein lyöntivalinnoissa ja valmistautumisessa ajattelemattomuuttani vääriin ratkaisuihin sekä laiskoihin valintoihin. Tennisottelussa pitää pystyä pitämään henkinen tasonsa huipussaan mielellään ottelun jokaisessa pisteessä, mutta nyt en ollut sitä lähelläkään. Syitä etsiessä voi miettiä, onko fokus ollut 100% harjoituksissakaan, sillä eihän ottelussa pysty yhtäkkiä keskittyä täysillä kuin napista painamalla, ellei sitä ole tehnyt toistuvasti harjoituksissakin.
Kaiken kaikkiaan päivän tappio harmittaa tosi paljon, sillä odotukseni kisoja kohtaan olivat luonnollisesti paljon pidemmällä kuin ensimmäisellä kierroksella. Toisaalta en koe myöskään, että olisin ansainnut voittoa tämän päivän ottelussa, joten sinänsä tulos on ihan reilu. Ammattiurheilussa tappio ja 0€ shekki ovat kuitenkin joskus totisinta totta, vaikkei sitä ikinä omalle kohdalle toivokaan. Onneksi jäljellä on kuitenkin vielä nelinpeli, jossa Pattin kanssa tavoite on luonnollisesti SM-kulta.
Kiitos hyvästä analyysistä, jossa annetaan myös vastustajalle ansio.