Biella CH80 Final, Heliövaara/Walkow – Glasspool/Lawson 7-5, 6-3!

Oh yes, kyllä tuntuu hyvältä ottaa kisavoitto Italiassa! Ja vielä hyvällä pelillä ilman erätappioita niin, että pidimme kahta lukuun ottamatta kaikki syöttövuoromme koko viikon aikana. Kaiken kaikkiaan viikko oli siis suorastaan erinomainen, ja tästä kelpaa jatkaa massakautta vielä parin viikon ajan Espanjassa ja Portugalissa. Iso kiitos parilleni Szymonille, jonka kanssa yhteispeli sujui parhaimmillaan kuin rasvattu!

Voittajien on helppo hymyillä.

Eilinen päivä ei siis tarjonnut mitään muuta kuin kaatosadetta täällä Pohjois-Italiassa Piemonten osavaltiossa. Sade alkoi aikaisin aamulla ja jatkui lähes vuorokauden ajan taukoamatta, eikä vielä tänäänkään päästy ihan ajallaan aloittamaan. Mutta sitten, kun pelaamaan päästiin, niin vuorossa oli sekä semifinaali että finaali. Kovin pitkää taukoa noiden välillä ei ehditty myöskään pitää, sillä pimeä iski jo noin iltaseitsemältä ja järjestäjät halusivat luonnollisesti varmistaa, että finaali ehdittiin pelata kokonaisuudessaan.

Saimme semifinaalissa eli päivän ensimmäisessä matsissa vastustajiksemme enemmän kaksinpelissä kunnostautuneet jenkki Bjorn Fratangelon ja aussi Andrew Harrisin. He pelasivat aivan käsittämättömän korkeatasoisen ottelun torstaina kaataessaan ykkössijoitetun parin, joten toiveena oli, että saamme omalla pelillämme neutraloitua heidän vahvat peruslyöntinsä, ja pystymme haastamaan heidät verkkopelissä. Tulisi myös olla tärkeää syöttää hyvin, ettemme joutuisi koko ajan tekemään isosti töitä omissa syöttövuoroissamme.

Ja mehän onnistuimme lopulta taktiikassamme aivan erinomaisesti. Varsinkin Szymon oli takakentällä ja verkolla suorastaan tulessa ja itsekin onnistuin tekemään monesti tosi hyvä lyöntivalintoja erityisesti takakentältä. Verkolla oma pelini oli pikkuisen epävarmaa, mutta syötimme ja palautimme niin hyvin, että pääsimme koko ajan pelaamaan voitosta, mikä oli tärkeää. Ensimmäisessä erässä mursimme vastustajat kahdesti ja he meidät kerran, ja sama toistui myös toisessa erässä. Kaiken kaikkiaan olimme kuitenkin taas henkisesti tosi vahvoja ja saimme pelin näyttämään nelinpeliltä juuri niin kuin halusimme. Tuloksena siis 6-3, 7-5 voitto.

Heti semifinaalin jälkeen kisan supervisor tuli kysymään halukkuutamme pelata finaali heti perään, ja kun mailanjännittäjälläkin riitti niin paljon kiirettä kaksinpelaajien mailojen kanssa, ettei uusia jänteitä ollut mahdollista saada ennen finaalia, niin päätimme pelata finaalin vain 45 minuutin tauon jälkeen. Vastustajamme Glasspool/Lawson olivat ottaneet viikon aikana pari hyvää voittoa, mutta he olivat meille tuttuja, sillä pelasimme treenierän yhdessä tiistaina. Vasuri Lawson syöttää ja pelaa verkolta hyvin, kun taas Glasspool on vahva palautuksissa ja takakentällä.

Ottelu oli alusta alkaen aika tasainen ja molemmat joutuivat selvittämään yhdet murtopallot ennen kuin 6-5 -tilanteessa meillä tärppäsi. Tuntui, että kaikki syöttivät melko hyvin ja peli oli ihan korkeatasoista muillakin osa-alueilla. Toisessa erässä pelastimme tärkeästi kolme murtopalloa heti ensimmäisessä syöttövuorossani, kun taas itse onnistuimme murrossa 3-2 -tilanteessa pelatessamme todella hyvän palautusgamen. Seuraava Szymonin syöttö ratkaistiin vasta no-adissa eikä helpolla tullut viimeinenkään game, joka sekin huipentui aina 40-40 -tilanteeseen asti, vaikka johdimme sitä jo 40-0. Täytyy kyllä sanoa, että vastustajat tekivät kyllä taktisen virheen viimeisessä pisteessä valitessaan Lawsonin ottavan palautuksen no-ad -pisteessä, mutta minähän kiitin syöttämällä hänen rystylleen hyvän ykkösen, joka ei enää tullut takaisin. Tuota pistettä seurannut aika iso come on -huuto sisälsi paljon niin helpotusta kuin riemua tittelin ratkettua meille!

Finaalit ovat kyllä aina jotenkin erityisiä otteluita, sillä kyllä pokaalista pelaaminen aina väkisin tuo vähän lisäjännitystä. Nyt kuitenkin tuntui, että ihan vikaa gamea lukuun ottamatta tuo jännitys ei vaikuttanut peliin mitenkään muuten kuin positiivisesti. Verkkopelini oli viikon terävintä ja syötössäkin pääsin muutamaan kertaan suorastaan flow-tilaan. Myös takakentältä pari lyömääni ohitusta olivat aivan todella hyviä ja ihan eri tasolla kuin vaikkapa pari viikkoa sitten Tsekeissä. Kummasti se tuo itseluottamusta, kun myös edelliset viisi finaalia ovat päättyneet voittoon!

Mutta ilo oli myös huomata kuinka hyvin Szymon piti pelinsä kasassa, vaikka hänen finaalisaldonsa ei ole viime vuosilta läheskään yhtä hyvä. Jotenkin koko viikon ajan tuntui, että olimme henkisesti tosi samalla aaltopituudella. Puhuimme kentällä erittäin vähän, mutta molemmat tiesivät silti koko ajan mitä toinen tekee ja luottamus oli korkealla. Jollain tavalla olen myös ylpeä siitä, kuinka otin muutamaan otteeseen ”tilanteen haltuun” kertomalla Szymonille mihin haluan hänen syöttävän tai liikkuvan. Aiemmin olen ehkä joskus hieman vältellyt päätösten tekoa isoissa pisteissä, mutta nyt huomaan, kuinka itseluottamuksen myötä uskon omiin ratkaisuihini ja olen valmis seisomaan niiden takana kävi miten kävi. Ja pakko sanoa, että koko viikon ajan lyöntivalintojen ja ratkaisujen osalta olimme selvästi kisojen paras tiimi. Ja siitä hyvästä pokaali myös meille kuuluukin!

Kisat kuitenkin jatkuvat myös tästä eteenpäin, ja itse asiassa nimeni löytyykin jo seuraavasta kaaviosta. Tavoitteena oli pelata ensi viikolla toinen kisa täällä Italiassa Parmassa, mutta tuon ison challengerin nelinpelin cut-off oli lopulta niinkin kova kuin 224 eli olisin tarvinnut parikseni pelaajan top-80 joukosta päästäkseni mukaan. Onneksi ensi viikolla pelataan kuitenkin myös Barcelonassa, jossa cut-offiksi muodostui siedettävämpi 312 ja mahduin mukaan tämänpäiväisen vastustajan Alex Lawsonin kanssa. Barcelona ei tietysti koronatilanteeltaan ole mikään Euroopan ykköskohde matkustamisen kannalta, mutta tiedossa on ihan kunnon kupla, eikä kisapaikalla Sanches Casal -akatemiassa tule olemaan edes linjatuomareita tai pallopoikia, vaan kisa vedetään läpi ihan minimimiehityksellä. Ja lisäksi kun kaikki pelaajat ja päätuomarit testataan vähintään kahdesti viikossa niin uskon, että tilanne saadaan pidettyä hyvin hallussa. Kunhan vaan pelaajat muistavat omat käytössääntönsä niin kaikki menee varmasti hyvin.

Parikuvioiden osalta hommat menivät harmillisesti hieman ristiin, sillä tämän viikon parini Szymonin oli tarkoitus palata ensi viikolla takaisin yhteen vakioparinsa Karol Drzewieckyn kanssa, mutta Drzewiecky peruikin tulonsa vain pari päivää ennen tämän päivän sign-iniä. Minä olin puolestani ehtinyt jo aiemmin tällä viikolla sopia pelaavani seuraavan kisan yhdessä Alexin kanssa, enkä tietenkään enää voinut tehdä ohareita Alexille, vaikka Szymon vapautuikin takaisin ”parimarkkinoille”. Pientä parien kierrätystä on siis ensi viikolle luvassa, mutta onneksi myös Alex on ihan kovassa vireessä tämän viikon finaalipaikan myötä. Ja hänen kanssaan olemme pelanneet jo viime vuoden alkupuolella muutaman kisan yhdessä eli tuttu pari on kaikinpuolin kyseessä.

Huomenna vuorossa on vielä yksi treenipäivä täällä Biellassa ennen kuin siirrymme monen muun pelaajan kanssa myöhäisellä iltalennolla Barcelonaan, jossa nelurit alkavat aikaisintaan tiistaina. Saamme Alexin kanssa vastaamme villikorttiparin Andrews/Pla Malfeito, ja toivottavasti saamme saman hyvän fiiliksen jatkumaan myös Alexin kanssa. Nyt voi kuitenkin vielä hetken nauttia hyvällä omallatunnolla ennen kuin siirtää ajatukset kohti ensi viikkoa!

Viikon ensimmäinen, mutta sitäkin ansaitumpi jälkiruoka! 😛

2 thoughts on “Biella CH80 Final, Heliövaara/Walkow – Glasspool/Lawson 7-5, 6-3!

  • Hyvä Harri, tänään oli todella mukava katsella matsia! Kaikinpuolin laadukasta dubbelia ja selviytyminen toisen erän lopun haasteista oli hienoa seurattavaa. Szymon vaikuttaa erinomaiselta valinnalta pariksi, hänellä on hyvä spirit otteluissa ja asenne kohdallaan. Jos vain yhteistyö jatkuisi, niin sadan parhaan joukkoon breikkaaminen olisi hyvinkin mahdollista tulevaisuudessa.

  • Kiitos, tänään pelaamisesti todellakin tuli nautittua! Haasteita kuuluukin tulla, mutta kaikin puolin selviytyminen niistä oli erinomaista. Toivottavasti satumme samalle puolelle verkkoa Szymonin kanssa myös tulevaisuudessa.

Comments are closed.