Tunnelmia Tennisliigamatseista ja kohti Saksaa

Intensiivinen viikonloppu piti sisällään kotimaista Tennisliigaa sekä HVS-Tennistä että ETS:ää vastaan. Omasta suorituksesta jäi kyllä todella positiiviset fiilikset, sillä saavutin voitot molemmissa kaksin- ja nelinpeleissä, ja seuramme SATA-Tennis kirjasi viikonlopulta yhteensä viisi pistettä. Tätä kirjoitusta kirjoittaessa maisema vaihtuu kuitenkin nopeasti, sillä hyppäsin heti sunnuntain liigamatsin jälkeen lennolle kohti Saksaa ja Eckentalin challengeria.

Saimme Tennisliigan kauden avausmatsissamme Laajasaloon vastaan kovan vierasjoukkueen, kun HVS:n riveissä oli kaksi Davis Cup -jengin pelaajaa Patrik Niklas-Salminen ja Otto Virtanen sekä kolmosena viime vuoden aikana isosti kehittynyt Aleksi Löfman. Meidän jengissä oli kehissä minun lisäkseni kakkosena Juuso Ojanen ja kolmosena Mikko Rouvala. Lauantai-illan otteluun saapui paikalle mukava määrä yleisöä, ja tunnelma oli koronarajoituksista huolimatta vallan mainio. Varmasti myös matsien kululla oli osansa tunnelman nostatuksessa, mutta kyllähän tuollaiset joukkuemuotoiset pelit aina ainakin minut sytyttää.

Kaksinpelini Patrik Niklas-Salmista vastaan oli lopulta jopa yllättävän hyvä suoritus ottaen huomioon, että en ollut rehellisesti sanottuna treenannut käytännössä yhtään kaksinpeliä kuuteen viikkoon. Patti sai murrettua minut ensimmäisen erän alkupuolella aggressiivisella pelillä, mutta matsin edetessä hänellä virhemäärä kasvoi, kun taas minulla ne vähenivät. Sain murron takaisin melko pian ensimmäisen erän puolivälissä ja aika pian sen jälkeen ottelu ratkesi minun viiden gamen voittoputkeen ensimmäisen erän 5-5 -tilanteesta alkaen. Toisessa erässä 4-2 -tilanteessa oma syöttövuoroni kesti vielä pitkään, mutta sain sen onneksi pidettyä ja lopulta pidin myös helposti matsin päättäneen viimeisen syöttövuoronkin. Loppulukemiksi tuli siis 7-5, 6-3. Erityisesti syöttöpelini oli läpi ottelun tosi vahvaa, ja pystyin tekemään muutenkin monissa tärkeissä paikoissa hyviä ratkaisuja takakentältä. Lisäksi pelasin onnistuneesti syöttö-volleyta noin kerran gamessa ja nousin muutenkin hanakasti verkolle aina paikan tultua. Ja mikä ilahduttavaa pääsin myös palautusgameissa hyvin käsiksi Patin syöttöihin nopeasta alustasta huolimatta.

Kaksi muuta kaksinpeliä menivät HVS:lle, joten lähdimme siis mielenkiintoiseen nelinpeliin 1-2 -tilanteesta. Pelasin Mikko Rouvalan kanssa Pattia ja Ottoa vastaan, eikä meillä ollut kyllä mitään jakoa ensimmäisen 1,5 erän aikana. Emme olleet ennen pelanneet Mikon kanssa yhdessä ja tuntuikin, ettei meillä oikein ollut omissa syöttövuoroissa kuviot ihan selvillä. Syötöistä puuttui tehot ja verkollakin tuli pari virhettä liikaa. Tilanne oli pahimmillaan 2-6, 2-4 ennen kun heräsimme taistelemaan. Otimme väkisin murron Oton syötössä 3-4 -tilanteessa ja seuraavassa syöttögamessa löin pari ottelun parasta volleyta selvittäen 30-40 -tilanteen pari murtopalloa. Saimme tuosta momentumin käännettyä itsellemme ja veimme lopulta toisen erän tie breakissa 7-6(2). Kolmannen erän tie breakista muodostui myös hieno jännitysnäytelmä, kun nousimme lopulta 5-8 -tilanteesta viidellä peräkkäisellä voitetulla pisteellä otteluvoittoon 10-8. Mahtava voitto kovaa paria vastaan ja erityisen hyvää oli se, kuinka saimme Mikon kanssa molemmat nostettua tasoamme ratkaisuhetkillä. Pisteet menivät siis lopulta jakoon HVS:n kanssa 2-2.

SATAn joukkue hyvillä fiiliksillä HVS-matsin jälkeen. Kuvassa vasemmalta Ilja Orre, Juuso Ojanen, minä ja Mikko Rouvala.
Matsipallo nelinpelistä ja hyvät tuuletukset.

Kropassa tuntui lauantain iltapelien jälkeen kyllä siltä, että pelaamassa oltiin käyty, mutta seuraavat matsit olivat ohjelmassa heti kello 13 sunnuntaina Espoossa. Mielenkiintoiseksi nuo pelit tekivät erityisesti Laaksolahden tennishallin mattopinnoite, jollaisella pelataan nykyään varsin harvoin. Juuso hävisi kakkosten ottelussa Oskari Eerolalle, mutta Mikko sen sijaan voitti kolmosten kaksinpelissä TommiLuhtalan käsittämättömien vaiheiden jälkeen 6-1, 6-7(6), 17-15 ratkaisten ottelun lähes ennenkuulumattomalla 13. ottelupallollaan! Vastustajalla ottelupalloja oli ”vain” kolme.

Omat matsini sujuivat sen sijaan tällä kertaa melko vähällä draamalla. Kaksinpeli Jason Sormusta vastaan oli aika yhtä maalia lukemin 6-1, 6-0 ja nelinpeli Ilja Orren kanssa paria Eerola/Nylund vastaan sujui myös ilahduttavasti lukemin 6-0, 6-3. Joukkueellemme tuloksena siis kauden avausvoitto ETS:stä 3-1! Omalta osaltani mattotennis tuntui alun parin myöhästyneen rystyn jälkeen aika vaivattomalta, ja varsinkin palautuspeli löytyi ilahduttavan nopeasti. Matalapomppuisella alustalla pitää olla alhaalla jaloista, mutta nivelille pehmeä matto on kyllä tosi miellyttävä, eikä kehossa tunnu tänään yhtään niin pahalta kuin eilen.

Ilja varmistaa verkkopelillä voiton ETS:stä.

Ja mikä parasta, tuon kauden ainoan matolla pelattavan liigamatsin jälkeen vuorossa on heti perään kauden ainoa omaan kalenteriini osuva matolla pelattava challenger-kisa. Eckentalissa on siis tiedossa samanlaista matalapomppuista ja melko nopeaa peliä. Vastustajiksemme ad-hoc itävaltalaisparini Jurij Rodionovin kanssa arpoutui tuttu puolalaispari Drzewiecki/Walkow ja tuo ottelu on ohjelmassa todennäköisesti keskiviikkona. Koronajärjestelyjen takia Eckentalissa on käytössä kisaa varten ainoastaan kaksi kenttää, joten treeniajat tulevat varmasti olemaan lyhyitä, jos niitä edes on mahdollista saada. Aiempina vuosina käytössä on ollut naapurikylän toisen hallin pari kenttää treenejä varten, mutta nyt siis kisan kaikki yli 50 pelaajaa sekä harjoittelevat että pelaavat matsinsa kahdella pelikentällä. Saapa nähdä mitä siitä tulee!

Tänään sunnuntaina vietän vielä lennon jälkeen ensimmäisen yön Saksassa Munchenin lentokenttähotellissa ennen kuin ajelen huomenna vuokra-autolla parin tunnin matkan Nurnbergin kupeessa sijaitsevaan Eckentaliin. Muuten lento vasta maanantainakin olisi ollut mahdollinen, mutta en viitsinyt ottaa riskiä, että missaan maanantain pakollisen koronatestauksen kisahotellilla. Tuo siis sen lisäksi, että challengereissä pitää olla esittää tuore negatiivinen testitulos myös jo siinä vaiheessa, kun saapuu kisapaikalle. Paljon siis testataan, mutta eiköhän se ole hyvä niin! Toivotaan myös, että Saksassa nyt alkava koronasulku ei muodosta pahoja esteitä kisan pelaamiselle loppuun asti. Ja vielä enemmän toivotaan sitä, että kaikki pelaajat pysyvät terveinä ja tiedossa on hyvät kisat!