Terveisiä Saksasta! Matka tänne Eckentaliin ei ollut ihan helpoimmasta päästä, eivätkä kisaolosuhteet paikan päälläkään ole sitä suurinta luksusta. Mutta fiilis on hyvä ja huomenna päästaan vihdoin tositoimiin.
Lähdin matkaan kohti Saksaa siis lähes suoraan Espoossa sunnuntaina pelatun liigapelin jälkeen lentämällä Muncheniin. Tässä vaiheessa matka meni vielä ihan mainiosti, eikä lentokenttähotellissakaan ollut valittamista. Olin alustavasti vuokrannut auton Munchenin lentokentälti viikoksi siten, että palauttausin sen Wienin lentokentälle, josta ensi viikon kisajärjestäjät hakisivat sitten minut Bratislavaan. Tutkailin kuitenkin maanantaina aamulla vielä kerran hintoja ja tulevia kisapaikkoja ja totesin, että saan 500€ hinnalla pidettyä yhden ja saman auton koko kolme viikkoa, eikä viimeisestä kisapaikasta Italian Ortiseista ole kuin reilut 3 tuntia ajomatkaa takaisin Muncheniin, joten välttäisin näin myös yhdensuunnan vuokauksen lisämaksut. Myös matka Bratislavasta Ortiseihin hoituisi näin omalla autolla, eikä tarvitse säätää lento+juna+bussi -yhdistelmillä.
Munchenin lentokentän Hertzin toimistossa autovuokran muutos onnistui nätisti, mutta alunperin vuokraamani pikkuauto oli kuulemma Itävallan kilvissä, ja nyt minulle haluttiin mieluummin antaa Saksaan rekisteröity auto, kun palautan sen takaisin Muncheniin. Kuulemma jäljellä ei kuitenkaan ollut muita autoja Saksan kilvissä kuin 7-paikkainen Ford Galaxy, joten varsinaisella tila-autolla mennään nyt sitten seuraavat kolme viikkoa. Täytyy yrittää ottaa tästä minivanista nyt kaikki irti, sillä tästähän saattaa muodostua jopa mahdollisuus tienata matkarahat takaisin myymällä paikkoja muille pelaajille kisojen välisille siirtymille! 😊
Vielä tässäkin vaiheessa kaikki oli siis hyvin, mutta enpä ehtinyt ajaa tuntiakaan, kun Fordin oikea eturengas puhkesi keskellä autobahnia! Satuin olemaan onneksi juuri liittymän kohdalla, joten ei tarvinnut sentään keskelle moottoritietä pysäyttää, mutta äkkiä kyllä tyhjeni rengas ihan kokonaan. Aika paljon olen autoja vuokraillut elämäni aikana, mutta nyt tuli ensimmäisen kerran kunnolla mutkia matkaan. Vuokrausfirman kanssa asiaa selvitellessä apua kuitenkin onneksi löytyi pian ja lopulta päätettiin hinata auto paikalliseen rengasfirmaan, jossa vaihdettiin alle uusi rengas. Tilanne oli kuitenkin sikäli vähän stressaava, että vaikka lähdin Munchenistä kello 10 aamulla, niin saavuin lopulta Eckentaliin kello 15.49 ainoastaan 11 minuuttia ennen pakollisen koronatestiajan päättymistä. Matkaan piti mennä alle 2 tuntia, mutta loputtomalta tuntunut paperien pyörittely renkaan vaihdossa ja kaikki muu säätö meinasivat kyllä laittaa minutkin hermostumaan. Ja mikä ihmeellisintä olin onnistunut saamaan myös omassa autossani Suomessa ruuvin renkaan läpi viime viikolla eli viiden päivän sisällä olin tuhonnut kaksi rengasta kahdesta eri autosta. Voikohan tässä syyttää enää vain ulkoisia tekijöitä?
Mutta se siitä, olin siis lopulta perillä Eckentalissa maanantaina iltapäivällä. Tennistreenit jätin suosiolla väliin, sillä alla oli neljän matsin viikonloppu ja ensimmäinen matsini täällä oli ohjelmassa vasta keskiviikkona. Eikä rehellisesti sanottuna treeniaikoja myöskään ollut oikein saatavilla, sillä täällä pelataan tosiaan ainoastaan kahdella kentällä kisan kaikki matsit ja treenit. Tein kuitenkin illalla kävelylenkin hotellin ympäristössä ja huolsin lihaksistoa valmiiksi seuraavaa päivää varten.
Kisahotelli ei tällä viikolla sijaitse samassa Eckentalin pikkukylässä tennishallin kanssa, vaan naapurikylässä Neunkirchen am Brandissa. Hotelli on oikein perinteinen saksalainen vuosikymmeniä vanha majoitusliike, jossa huoneen seinät on keltaiset ja lattioita peittää harmaa kokolattiamatto. Mutta ei siinä mitään valittamista ole, ravintoloitakin on peräti kaksi, sillä hotellin oman ravintolan lisäksi samassa rakennuksessa toimii myös thai-ravintola. Paikallisen eilen alkaneen koronasulun takia ravintoloissa syöminen on Saksassa nyt kiellettyä, mutta mukaan ja huoneessa syötäväksi saa onneksi edelleen tilata annoksia.
Tennishalli, jossa tällä viikolla pelataan, on sekin melko perinteistä ja aika karua mallia. Normaalioloissa neljän kentän halli muistuttaa sisältä hyvin paljon Variston tennishallia Vantaalla. Koronan takia pelaajille on oma alue yhdellä kentällä kahden pelikentän välissä, mutta siinä ne tilat sitten ovatkin. Tuo sama noin 10*20 metrin alue toimii sekä loungena, kuntosalina että pukuhuoneena, eikä kisapaikalla ole esimerkiksi suihkuja tai ravintolaa/kahvilaa. Vessakin on ulkona bajamajatyylinen viritys. Vaikka me suomalaiset monesti aika vaatimattomia olemmekin niin kyllä esim. Talin challengerin järjestelyt tuntuvat aika luksukselta tämänviikkoiseen verrattuna!
Pääsin tänään aamulla myös vähän treenaamaan, sillä vaikka pelaajille on tarjolla enintään yksi 45 minuutin treeniaika päivässä, niin sain vähän huijattua systeemiä toimimalla lämmittelykaverina ensin tanskalaiselle Torpegårdille ja heti perään neluriparilleni Rodionoville. Sain siis vedettyä tunnin treenin, jossa pääsin aika hyvin käsiksi alustaan ja palloihin. Matto täällä on hyvin samantyylinen kuin Espoon Laaksolahdessa, eli ei mikään mahdottoman nopea ainakaan matoksi. Headin melko pehmeät pallot hidastavat myös peliä omalta osaltaan. Yleisöä ei myöskään paikalla käytännössä ole, joten tunnelmakaan tuskin nousee valtavaksi kisojen aikana.
Joka tapauksessa omat pelimme Rodionovin kanssa alkavat siis huomenna ja matsimme on ohjelmassa ei ennen klo 14 paikallista aikaa puolalaisparia Drzewiecki/Walkow vastaan. Tämän kisan erikoisuus on sekin, että matsipelaajille on tarjolla vain 20 minuutin lämmittelyslotti, joten täytyy pitää huolta, että keho on hyvin lämmitetty ennen kentälle astumista. Kaiken kaikkiaan fiilis on kaikesta huolimatta siis ihan kohdallaan ja peli tuntuu näissä olosuhteissa toimivalta ainakin tämän aamun perusteella, joten ei muuta kuin kaikki peliin huomenna ja kohti seuraavaa kierrosta. Vamos!
Toivotan rennon letkeitä lyöntejä turnaukseen!
701150 219756This really is really intriguing, Ill take a look at your other posts! 52299