No niin, Kanariansaarten toinenkin kisa lähti käyntiin nelinpelin osalta kunnialla, kun kaadoimme etukäteen hankalaksi tiedetyt vastustajat suoraan kahdessa erässä, vaikka toisen erän tappio olikin senteistä kiinni. Pääsin tässä kisassa kokeilemaan sunnuntaina myös kaksinpeliä karsintojen alternate-paikalta, mutta tuo matsi päättyi tappioon 2-6, 4-6. Nyt voin kuitenkin hyvällä syyllä laittaa kaikki paukut taas loppuviikon ajaksi päälajiin eli nelinpeliin!
Viime viikon kisavoitto teki kyllä hyvää sekä minulle että erityisesti Lloydille, jolle voitto oli siis tällä tasolla uran ensimmäinen. Lloyd nautiskelikin sunnuntain hotellin uima-altaalla täysin rinnoin, kun taas minä keksin itselleni vähän raskaampaa tekemistä saadessani paikan kaksipelin karsintoihin. Matsi espanjalaista Esteve-Lobatoa vastaan oli alusta asti harmittavan vaikea, sillä hän sai voimakkaalla kämmenellään pelattua minua jatkuvasti turhan pahoihin paikkoihin molempiin kulmiin. Vähän jopa tuntui, ettei oma liikkeeni ollut ihan parhaiden päivien tasolla varsinkaan rystykulmaan. Sain kuitenkin matsissa hyvää treeniä syötön ja palautuksen osalta, joten en ollut tappioon lopulta mitenkään erityisen pettynyt.
Eilisen otinkin sitten vähän kevyemmin vetäen vain yhden lajitreenin, kun pelasimme reilun tunnin treenimatsin Sabanovin veljeksiä vastaan. Tuossa treenissä ei jostain syystä omasta syöttöpelistä meinannut tulla mitään, joten jäin treenin jälkeen puoleksi tunniksi vielä hiomaan syötön tekniikkaa, mikä teki kyllä tosi hyvää. Herkästi meinaan vähän kaatua syötössä turhan aikaisin eteenpäin, jolloin osumakohta jää liian alas ja liian eteen. Ja tänään ennen matsia ja matsin aikana syöttö tuntuikin sitten taas selvästi paremmalta, eli kumma kyllä, treeni auttaa! 😊
Nelinpelimme oli tänään jotenkin erikoinen matsi, sillä ajoittain tuntui, etteivät vastustajat olleet henkisesti ihan täysillä mukana pelissä, mutta sitten taas heti seuraavassa gamessa he saattoivat lyödä pari unelmapalautusta läpi. Ensimmäinen erä oli meiltä tosi hyvää peliä, ja veimmekin sen yhdellä murrolla 6-3. Toisen erän alussa otteemme kuitenkin vähän herpaantui, kun Lloyd ei löytänyt ihan parasta pelihuumoriaan ja minullekin tuli pari ainoaa huonompaa suoritusta juuri vääriin paikkoihin. Tilanne näytti hetken jo aika huonolta minun syöttäessäni 2-5 40-40 -tilanteessa, mutta volleystopparini kierähti tuossa vastustajien eräpallossa aika maukkaasti verkkonauhan kautta kenttään. Ja jostain kaivoimme tuon jälkeen viime viikon itseluottamuksen takaisin ja hoidimme erän kotiin vahvalla tasonnostolla loppua kohden.
Oma peli oli siis pääosin tänään mukavan kelvollista. Syötin ykkössyöttöjä isolla prosentilla kenttään, eikä palautuksissakaan ollut moittimista. Volleypeli on myös mennyt koko ajan parempaan suuntaan ja varsinkin volleystopparit alkavat tulla mailastani todella luontevasti. Jotenkin varsinkin massalla on kiva veistellä voimakkaita alakierrestoppareita, ja onhan se ihan mukava huomata kuinka vastustajatkin alkoivat pyöritellä päätään sille, kuinka hyvin stopparini onnistuivat. 😊 Lloydin peli oli tänään ehkä vähän vaihtelevampaa kuin yleensä, mutta tärkeintä oli taas se, että hän pystyi nostamaan tasoaan ratkaisupaikoissa. Voitostahan tässä vain pelataan, joten turha kai se on tuhlata hyviä lyöntejään selvissä tilanteissa…
Seuraava matsimme eli kvartsi on vuorossa torstaina, jolloin saamme vastaamme joko espanjalaisen villikorttiparin tai ranskalaisparin Guinard/Couacoud. Ranskalaiset ovat varmaan todennäköisemmät vastustajamme, ja tuo olisi myöskin ihan mielenkiintoinen kohtaaminen, sillä Couacoud voitti viime viikon kisan kaksinpelissä, kun taas Guinard puolestaan on nelinpelissä ihan pelimies. Joka tapauksessa huomenna on kuitenkin tiedossa vähän kevyempi päivä ennen kuin torstaina siis pelataan taas tosissaan.
Täällä Gran Canarialla tuli tänään 10 päivää täyteen, ja pakko on kyllä sanoa, että on sitä varmaan huonompiakin paikkoja olemassa, missä pelata tennistä. Lämpötila on pyörinyt päivisin sopivasti +20 asteen molemmin puolin eli ei liian kylmä eikä kuuma. Tuuli toki on ollut melkein joka päivä aika navakkaa, mikä tuo omat haasteensa pelaamiseen, mutta senkin kanssa oppii kyllä elämään. Ja jostain syystä paikalliset massakentät eivät kestä ollenkaan sadetta, joten pari ihan lyhyttä kuuroa on aina pysäyttänyt pelit yllättävän pitkäksi aikaa. Kentillä on eteläeurooppalaliseen tapaan ohuen massakerroksen alla lähes betonisen kova pohja, joten jo pieni vesi sade kastelee kentän hetkessä lätäköille. Mutta kai se on ymmärrettävää, että kentät pidetään kovina, jotta kuivempina kausinakin pelaaminen onnistuu eikä massaa silloin ”haihdu” tuulen mukana niin paljoa.
Itse tennisklubi, jolla tällä viikolla pelataan taitaa olla enemmän tunnettu golfkentästään kuin tenniksestä, vaikka jonkinlainen tennisakatemiakin taitaa klubilla pyöriä. Gran Canarian saaren länsirannikolla sijaitsevalla El Cortijo klubilla on pelattu joskus 2000-luvun alussa golfissa jopa Euroopan kiertueen kisaa, mutta nyt kentän kunto ei kyllä vastaa noita standardeja. Taitaa olla korona ollut paha paikka täälläkin, sillä pelaajamäärät ovat varmasti vähentyneet rajusti, eikä kentän kunnossapitoon luonnollisesti riitä ihan niin paljoa resursseja. Golfkentän lisäksi klubilla on kuitenkin siis kuusi massatenniskenttää, 4 kovaa kenttää ja 12 padelkenttää sekä iso klubirakennus, joka toimii nyt myös tenniskisan pelaajien alueena.
Kisahotelli Bull Reina Isabel sijaitsee pelipaikasta noin 15 kilometriä pohjoiseen ihan paraatipaikalla Las Palmasin kaupungin rantabulevardilla, mutta hiljaista on kyllä normaaliin verrattuna sielläkin. Kisan koronarajoitusten takia ei toki itse ole juuri tullut hotellin ulkopuolella pyörittyä, mutta aika vähän liikkuu kyllä porukkaa kaduilla, kun automatkan aikana maisemia katselee. Ja sääliksi kyllä käy ravintola-, kauppa- ja muita yrittäjiä, joiden tulot perustuvat pääosin turisteille myytäviin palveluihin. Hotellillemme reilun sadan hengen kisaporukan majoittaminen ja ruokkiminen on varmasti iso piristysruiske, mutta ei sekään koko saaren turismia kyllä pelasta.
Kaikesta huolimatta hotellin kattoterassilla maisemia katsellessa voi kyllä taas todeta olevansa etuoikeutetussa asemassa, kun saa pelata tennistä ja nähdä samalla mitä hienoimpia paikkoja maailmassa. Varsinkin nyt, kun pelikin kulkee niin tähän tilanteeseen johtaneet valinnat tuntuvat kyllä niin oikeilta. Joten eiköhän oteta kaikki irti tästäkin viikosta ja jatketa voittokulkua loppuun asti!
Jesssöör! Stopparivolleyt kulkee vaan matsi matsilta hienommin. Alkaa onni tasoittua tiukoissa paikoissa, kuten toka erän eräpallossa. On ne mennyt monesti toiseenkiin suuntaan. Ei varmaan enää harmita, että Nur-Sultanin reissu jäi väliin.
Joo ei kyllä harmita Nur-Sultanin reissun peruuntuminen tällä hetkellä. Toki sieltäkin olisi voinut isoja pisteitä kalastella, mutta otetaan nyt täältä Las Palmasista maksimipotti ja haetaan ne isot pisteet sitten ensi viikolla Marseillessa.
Nyt kun on välipäivä ennen kvartsia, niin voisit ehkä kertoa ammattilaispelaajan lihashuollosta kilpailujen aikana eli millaisia harjotteita vedät kuntosalilla ja kuuluuko ohjelmaan pitkät venyttelyt hotellihuoneessa päivän päätteeksi? Käytätkö vapaita painoja ja laitteita vai lähinnä oman kehon painoa? Laatiiko fyssari ohjelmat vai teetkö enemmän päivän tuntemusten mukaan itse innovoiden harjoitteet?
Totta tosiaan, kehonhuolto kuuluu tietysti olennaisena osana tennispelaajan arkeen. Matkustan nykyään aina tuollaisen tärisevän hierontarullan kanssa, ja hoidan sillä lonkkien, alaselän ja jalkojen lihaksia päivittäin palautumismielessä. Venyttelyä tein nuorempana enemmän, mutta nyt tuo ”foam roll” -käsittely on kyllä korvannut venyttelyn suurilta osin.
Lihashuollon puolella pyrin tekemään kisareissuilla noin kolme kertaa viikossa suunnilleen tunnin mittaisen ylläpitävän lihaskuntotreenin. Olkapään lihaksisto ja keskivartalo ovat minulle tärkeimmät kohteet, mutta toki teen myös spesifejä harjoituksia heikoimpien lihasryhmien kuten pakaroiden ja takareisien lihaksille. Teen myös joka päivä huolellisen noin 30 minuutin alkulämmittelyn, joka sisältää kehonhallintaa ja liikkuvuutta ylläpitäviä osioita.
Kokemuksen myötä osaan nykyään rakentaa treenit ihan omasta takaa reissun päällä. Kuminauhat, vapaat painot ja omankehonpainot riittävät minulle vallan mainiosti, enkä ns. kuntosalilaitteisiin juuri koske. Alatalja on ehkä ainoa poikkeus. Kotona ollessa treenaan toki fysiikkaa kovempaa, ja silloin mukana on usein myös fysiikkavalmentajani Erik.
Matsi oli tosiaan erikoinen – ja poikkeuksellisen viihdyttävä. Jätit kuvauksessa mainitsematta Kavcicin jonkinasteisen loukkaantumisen. Kiinnitittekö Lloydin kanssa lainkaan huomiota Kavcicin jatkuvaan polven/reiden hieroskeluun pisteiden välissä ja liki olemattomaan liikkumiseen toisessa erässä?
Jännästi nelurissa voi olla toisinaan vaikeakin hyödyntää tilannetta, jossa vastustajista toinen on hiukan loukkaantunut. Nyt Kavcic keskittyi lähinnä vetelemään peruslyöntejä täysillä liki suorilta jaloilta, ja Oliveira hoiteli juoksemisen. Välillä matsi alkoi myös muistuttaa melkein padelia, kun vastustajat parkkeerasivat takarajan taakse ja nostelivat sieltä hiljaisia lobbeja, joita sitten vuorotellen ravasitte Lloydin kanssa hakemaan ja kaavitte jostain kuvan ulkopuolelta kuutamopalloja takaisin. Omat volleystopparinamuttelusi olivat toki ottelun ehdottomasti hienointa antia!
Hehe, erikoinen mutta viihdyttävä kuulostaa aina niin pitkään hyvältä, kun voitto tulee. Rehellisesti sanottuna en kyllä itse huomannut ollenkaan Kavcicin jalan hieromista tai muuta loukkaantumista. Olenkohan sitten ollut liian keskittynyt omaan tekemiseen vai miten tuo on jäänyt huomaamatta? Ehkä jälkikäteen ajateltuna Kavcic pelasi kyllä juuri niin kuin pienen säryn kanssa voisi ajatella pelaavan, mutta toisaalta tämänpäiväisessä kaksinpelissä mies otti kyllä vakuuttavan voiton eli tuskin kovin isosta vammasta oli kysymys.
Olipa taas jännittävä matsi.
Kisastudiossa täällä ei luotettu turhaan. Voitto napsahti ja jatkoon!
Seurasin juuri Rotterdamista matsia HK/ERV vs. Cabal/Farah.
Hienoa parityötä ja Henkka osoitti edelleen olevansa aivan huipulla!
Voitto 46 63 11-9. Hip hei ja onnea jatkoon myös heille!
Joo samaa Henkan matsia seurattiin myös täällä! Jännää on nelinpeli kyllä tasolla kuin tasolla, mutta hienoa nähdä, että suomalaisilla kulkee. Ja Ottokin sai jo ainakin 25 pistettä plakkariin Nur-Sultanin nelurissa.