Belgrad CH125 R16 – Heliövaara/Glasspool – Sitak/Vega-Hernandez 6-2, 4-6, 5-10

Julmaa on peli tenniskiertueella. Pelasimme Lloydin kanssa tänään loistavan ensimmäisen erän, mutta yksi menetetty syöttövuoro toisen erän alussa käänsi ottelun suunnan, ja vastustajat saivat kaivettua loppua kohti jostain lähes pelkkiä onnistumisia. Jotenkin ärsyttävän tuttu kaava ollut tämän vuoden peleissä tämä, että matsissa on yksi tosi hyvä erä ja kokonaispisteet ovat omaksi eduksi, mutta lopputulos kääntyy tie breakissa väärään suuntaan. Mutta ei auta taaskaan itku markkinoilla, leuka pystyyn ja lisää treeniä.

Sääolot Belgradissa olivat tänään ulkotenniksen pelaamiselle jopa riittämättömät, sillä lämpötila ei kohonnut missään vaiheessa päivää yli viiden asteen, minkä lisäksi taivaalta ripotteli tasaiseen tahtiin kevyttä tihkusadetta ja tuulikin toi vielä kaiken lisäksi oman mausteensa soppaan. Löimme aamubollaukset pitkissä vaatteissa, mutta sormet tuntuivat silti olevan aika pahasti jäässä, joten matsia varten piti kyllä lämmitellä niin hyvin kuin mahdollista.

Itse ottelun alkaessa parin ekan gamen jälkeen kylmyys kuitenkin onneksi unohtui, osittain varmasti sen takia, että aloitimme matsin ihan tulessa. Mursimme Vegan heti matsin toisessa gamessa ja otimme vielä toisenkin murron erän loppuun Sitakin syöttäessä. Käytännössä erä oli lähes täydellistä meidän hallintaamme, sillä hallitsimme verkkoa todella vahvasti, minkä lisäksi myös syötimme ja palautimme selvästi paremmin kuin vastustajat.

Mutta niin kuin nelinpelissä on monesti nähty, tilanne voi äkkiä kääntyä päälaelleen. Vastustajat saivat heti toisen erän ensimmäisessä Lloydin syöttövuorossa yhden murtopallon, mutta vaikka sen vielä selvitimme, niin 1-1 -tilanteessa Vega löi no-ad pisteessä kämmenen läpi linjaa pitkin ja siirsi vastustajat murrolla eteen. Jotenkin palautuspelimme tökki koko toisen erän ajan harvinaisen paljon emmekä lopulta päässeet lähellekään vastamurtoa kovasta yrityksestä huolimatta. Toinen erä kirjattiin siis vastustajille 4-6.

Kolmannen erän tie break lähti meiltä hyvin käyntiin saadessamme minibreikin ja siirtyessämme 3-1 -johtoon. Vastustajat saivat kuitenkin tasoitettua tilanteen ennen kuin otimme uuden minibreikin rystylobbillani 4-3 -johtoon. Lloyd piti sen jälkeen kuitenkin vain toisen omista syötöistään, ja lopulta 5-4 -johdosta ottelun loput kuusi pistettä kääntyivät kaikki vastustajille. Emme tehneet juurikaan mitään sen kummempia virheitä, vastustajat vain onnistuivat paremmin emmekä me vain löytäneet tarvittavia huippusuorituksia tai korkealaatuista peruspeliä.

Kokonaisuudessaan tämän päivän matsi oli siis taas kerran yksi niitä ärsyttävimpiä otteluita, sillä ensimmäisen erän täysi hallinta vaihtui kuin vaihtuikin lopulta tappioon. Juttelimme matsin jälkeen Lloydin kanssa tapahtumista, ja allekirjoitan kyllä hänen mietteensä, että jotenkin energiatasot vähän laskivat toisen erän alussa. Ensimmäinen erän pelasimme ikään kuin vaistojen avulla sen kummemmin miettimättä, mutta jotenkin toisen erän alussa tietoisuus tilanteesta lisääntyi. Tilanteenhan pitäisi nimenomaan olla erinomainen, kun johdamme ottelua erin 1-0, mutta jostain syystä nyt paineet tuntuivatkin meidän kenttäpäädyssä eikä vastustajilla. Ja sitten kun tuntee jonkinlaista jännitystä, niin sitä saattaa lähteä tietoisesti rauhoittamaan mieltään jopa liikaa, jolloin pelistä ekä häviää tiettyä räjähtävyys ja aloitteellisuus.

Tottakai pitää myös antaa tunnustusta vastustajille, jotka saivat palautuksia toisessa ja kolmannessa erässä todella hyvin kenttään. Lisäksi he alkoivat vaihdella syöttösuuntiaan enemmän, kun taas me pysyimme ehkä liikaakin alkuperäisessä suunnitelmassa, joka oli syöttää lähes kaikki syötöt Vegan rystylle ja Sitakin kämmenelle. Ja kolmannessa erässä he eivät yksinkertaisesti tehneet juuri virheitä; kaikki virheet laskettuna yhteensä kaksi, mikä on kyllä aika kova suoritus.

Ensimmäisen kierroksen tappiot ovat kyllä kaikkein raskaimpia. Viikko odotusta edellisestä ottelusta, sitten reilussa tunnissa ulos kisasta ja taas on viikko odotusta ja treeniä edessä. Varmaan täytyy yrittää järjestää jos vain mahdollista ihan kokonaisiakin treenimatseja loppuviikolle, sillä pelkät treenierät eivät näköjään tee pelilleni hyvää. Unohtuu kokonaan se, miten tenniksessä pitää voittaa vähintään kaksi erää ennen kuin pääsee kunnolla tuulettamaan. Seuraavat kisani ovat siis Roomassa, mutta sinnekään on varmaan turha matkustaa ihan vielä, joten jäämme näillä näkymin pariksi päiväksi treenaamaan tänne Belgradiin ennen lauantain matkapäivää takaisin Italiaan.

Tappio tuntuu tottakai aina pahalta, mutta täytyy taas kerran muistaa suhteuttaa se oikeaan merkitykseensä muistaen, että marginaalit ylöspäin mentäessä ovat väkisinkin pienet. Tappiot kuuluvat lajiin, ja pääasia on, että oma peli ja potentiaali on olemassa ja usko omaan tekemiseen pysyy korkealla. Ja ensi viikollahan pääsee sitten jo taas yrittämään uudestaan.

5 thoughts on “Belgrad CH125 R16 – Heliövaara/Glasspool – Sitak/Vega-Hernandez 6-2, 4-6, 5-10

  • juu tälläset tappiot palauttaa kivasti maanpinnalle 😀 Ei tuu helpolla voitot challengeristäkään….

    Teidän on vissiin tarkoitus pelata roomassa noi 2 turnausta putkeen ?

    • Palauttaa kyllä äkkiä maanpinnalle, sillä ekan kierroksen tappio syö kyllä miestä, vaikka tämä yksi vuoden kovimpia challengereitä onkin.

      Seuraavat kaksi viikkoa juurikin Roomassa, ensimmäinen Glasspoolin ja toinen Göranssonin kanssa.

  • Speaking of entries, do you sometimes consider signing up for ATP 250 ”on-site”/online alternate lists on Friday? If you’re top of the list, you could go to the tournament and sign in every day, hoping a spot opens up during the week. If you’re not top, you could just forget about it and sign up for a challenger on Saturday, as planned.

    Of course that would be a big gamble because you might just waste a week, lose match rhythm and also some money but if you get in, points and prize money there could be a big reward whereas CH 80 points currently won’t get you far unless you reach a final.

    • Thank you for the excellent comment. Onsite signing which currently is done online is a realistic way to get in the tournaments. I have kind of forgotten to even think about it in case of for example Monte Carlo this week where at the end two alternates got in. Me and Lloyd would have been next on the list had we signed in for the onsite list last Friday. And it is true that if the onsite list looks too strong one can then still sign in for a challenger the next day.

      So this is something I will definitely do more in the future. Thanks for reminding me to do it again tomorrow! 🙂

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.