Moskova ATP250 Finaali, Heliövaara/Middelkoop – Brkic/Cacic 7-5, 4-6, 11-9

Wow, wow ja vielä kerran wow! Uran toinen ATP-kisavoitto on totta, ja minkälaisen jännitysnäytelmän jälkeen! Finaali oli varsinaista vuoristorataa melkeinpä alusta loppuun asti, mutta kaivoimme itsemme kuilun partaalta kolmen ottelupallon takaa voittoon. Näitä tiukkoja otteluita on tänä vuonna tullut myös hävittyä, joten tällainen voitto vieläpä ATP-kisan finaalissa nosti kyllä tunteet isosti pintaan. Ihan uskomaton viikko kerta kaikkiaan!

Sitä on jotenkin jopa vaikea päättää, miten tämän kaiken kirjoittaisi. Reilu viikko sitten olin lähdössä Lontooseen treenileirille, mutta viime hetken viesti Matwelta sai mieleni muuttumaan, ja nyt tässä istutaan paluulennolla hopealautanen laukussa ja 250 ATP-pistettä plakkarissa. Niin monta asiaa on kääntynyt tämän viikon aikana oikeaan suuntaan, että kai sitä pitää vain uskaltaa nauttia täysin rinnoin silloin, kun tähdet ovat kohdallaan. Tätä on tennispelaajan elämä parhaimmillaan.

Tämän päivän ottelu oli kuitenkin pitkän aikaa kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Tapahtumia ja tilanteen vaihteluita riitti melkeinpä yhtä paljon kuin viikon kolmessa aiemmassa matsissa yhteensä. Mutta jostain syvältä sisimmästä se tahto voittaa kumpusi niin kovasti, ettei tätä matsia vain suostuttu häviämään. Pelillisesti ottelu ei ollut minusta keneltäkään mitenkään huippusuoritus, pääasiassa siksi, että taso vaihteli kaikilla ottelun sisällä niin voimakkaasti. Mutta kyllähän finaaleihin tietty draama aina kuuluu, ja katsojat saivat ainakin rahoilleen vastinetta jännityksen muodossa.

Otteluamme edeltävä naisten kisan finaali loi tietyllä tavalla askelmerkit päivään, sillä siinäkin draamaa riitti Anett Kontaveitin noustessa 4-6, 0-4 -tilanteesta voittoon. Tuo pitkä ottelu tarkoitti meille Matwen kanssa hieman pidempää odotusta ennen omaa matsiamme, mutta aika meni onneksi nopeasti lounasta syöden ja kevyen players loungessa vietetyn lepohetken myötä. Pääsimme lopulta aloittamaan finaaliottelumme hieman kello kolmen jälkeen.

Ja hyvinhän se alkoikin. Minulle erinomainen syötönpito kärkeen, ja Matwelle aivan mieletön palautusgame heti perään, eikä mennyt aikaakaan, kun olimme 2-0 -johdossa. Mutta eipä ollut tänään Matwella kuitenkaan selvästikään syöttöpäivä, vaan hän takelteli ykkössyöttönsä kanssa alusta alkaen. Brkicin hyvät palautukset toivat murron vastustajille, ja sama toistui valitettavasti myös Matwen seuraavassa syöttövuorossa 3-3 -tilanteessa. Emme kuitenkaan luovuttaneet, sillä Matwe jatkoi erinomaista palauttamistaan, ja kun minullakin vihdoin osui pari niin mursimme Brkicin syötön kreivin aikaan 4-5 -tilanteessa. Ja tuon jälkeen Matwekin onnistui vihdoin pidossa. Momentum oli tässä vaiheessa täysin meidän tiimillämme, joten jatkoimme samaa rataa ja otimme vielä erän kolmannen murron 6-5 -johdossa hienon eräpallon jälkeen.

Ote jatkui meidän tiimillämme todella vahvana toisen erän alkuun. Minulle helppo pito kärkeen, ja otimme heti kolme breikkipalloa Brkicin seuraavassa syöttövuorossa. Mutta nyt Brkic kuitenkin selvisi pälkähästä hyvillä syötöillään, mikä hieman tasoitti henkistä asetelmaa. Ja jostain kummasta se sitten se murto tulikin minun syöttövuorossani 2-2 -tilanteessa. Olin laskujeni mukaan hävinnyt tuota ennen yhteensä kaksi pistettä ensimmäisessä neljässä syöttövuorossani, mutta nyt meni yhtäkkiä syöttövuoro nollille vastustajille. Saimme vielä kaksi vastamurtopalloa 3-4 -tilanteessa, ja murto oli enemmän kuin lähellä, mutta Cacic pystyi pitämään. Ja kun Brkickin onnistui tällä kertaa erän kotiin syöttämisessä niin erätilanne oli kutkuttavasti tasan 1-1.

Emme poikenneet voittavasta taktiikasta, vaan otimme jälleen vessatauon toisen erän jälkeen. Eikä olisi tie break voinut paremmin alkaa, sillä syötin hyvän ykkösen kärkeen ja otimme perään molemmat Brkicin syötöt siirtyen 3-0 -johtoon. Mutta sittenpä muuttui ääni kellossa, sillä seuraavasta seitsemästä pisteestä käsittämättömästi jokainen meni vastustajien laariin. Tuntui, ettemme onnistuneet missään, eikä asiaa auttanut se, ettemme myöskään saaneet yhtään ykkössyöttöä kenttään. Mutta ei ollut matsi vielä ohi, sillä loistava pisteeni 3-7 -tilanteessa kavensi minibreikit yhteen, minkä jälkeen Matwe piti molemmat syöttöpisteensä ja tilanne oli enää 6-7.

Cacic syötti seuraavat kaksi pistettä meille vartaloa kohti, ja haimme molemmat Matwen kanssa suoraa pistettä linjapalautuksella tuloksetta, sillä Brkic oli hereillä. Tulin siis syöttämään selkä seinää vastan 6-9 -tilanteessa. Ensimmäinen matsipallo selvisi hyvällä ykkösellä, mutta toisessa jouduin esittämään parastani lyömällä kakkossyötön ja Brkicin vahvan palautuksen jälkeen aivan huippukämmenlinjalyönnin pienestä takakenosta ohi verkolla liikkuneen Cacicin. Ja 8-9 -piste meneekin sitten historiankirjoihin. Matwe palautti erinomaisesti ja löi vielä uudestaan takakentälle jääneellee Brkicille. Hänen kolmas lyöntinsä tuli kuitenkin syvälle rystylleni, enkä saanut lyöntiini juurikaan painoa. Cacic seurasi oikeaoppisesti verkolla ja pääsi lyömään rystyvolleynsa lähes verkon päältä, mutta kaivoin jostain muutamat elämäni nopeimmat askeleet ja ehdin kuin ihmeen kaupalla pallolle. Sain vielä kaivettua lisäksi pallon juuri sopivasti linjaa pitkin siten, ettei Cacic siihen kunnolla ylettynyt, vaan hänen seuraava volleynsa jäi verkkoon.  Matwe kertoi jälkeenpäin olleensa jo lähtenyt kävelemään kohti verkko kättelemään, sillä hän ei uskonut minun ehtivän palloon, mutta tilanne olikin ison ”come on” -huudon siivittämänä tasan 9-9. Huikeaa draamaa!

Eikä 9-9 -tilanteessa puolia vaihtaessa varmaankaan ollut katsomossa kenelläkään epäselvyyttä kumpi tiimi näytti kentällä enemmän voittajalta. Löin 9-9 -tilanteessa kämmenpalautukseni Brkicin syöttöön jälleen linjaa pitkin, mutta Cacic oli hereillä. Sain kuitenkin hänen volleynsa jälleen takaisin, tällä kertaa hieman epäpuhtaalla rystyllä, joka jaksoi ihanasti juuri ja juuri yli verkon, eikä Cacic saanut seuraavaa volleyta taaskaan yli verkon. Oli pakko jopa sanoa hieman ”sorry”, mutta sisällä tunnetila oli kaikkea muuta. Matwe pääsi syöttämään kolmannessa matsissa putkeen ottelua kotiin tie breakissa, mutta tällä kertaa ykkönen ei uponnut. Päätin kuitenkin ottaa kakkosessa ohjat käsiini, sillä näytin käsimerkeillä syötön Cacicin kämmenelle ja ensimmäistä kertaa ottelun aikana liikuin tuon syötön jälkeen kyykystä vasemmalle. Cacic löi palautuksensa melko painavasti ja fiksusti keskelle meidän väliimme, mutta verkkotreenini ei ollut mennyt hukkaan. Ns. liikettä vastaan lyömäni kämmenvolleyni keskikentälle oli painava, ja Cacicin oli pakko yrittää epätoivoista ratkaisua jyrkällä inside-out lyönnillä takakenosta. Ja jos ihan ollaan rehellisiä, niin luulin tuon hänen kämmenensä olevan menossa kenttään, ja yritin sitä rystylläni vielä lyödä, mutta en vain ylettynyt palloon.

Ja mikä riemu siitä sitten seurasikaan, kun pallo laskeutuikin vastoin odotuksiani parikymmentä senttiä leveäksi. Vajosin polvilleni ja Matwe selälleen, sillä kisavoitto oli totta. Halasimme toisiamme, kättelimme vastustajat, kiitimme yleisöä, halasin katsomossa koko viikon meitä kannustaneet Matwen vanhemmat ja istuin penkille pyyhe kasvoilla. Eikä kyyneleistä meinannut tulla loppua. Sen voin sanoa, että voiton jälkeiset onnenkyyneleet ovat kyllä parasta, mitä itselleni tenniskentällä voi tapahtua. Sitä ei tapahdu usein, mutta kun tuo tunne tulee, niin kaikki ne uhraukset mitä tenniksen eteen on elämässä tullut tehtyä tuntuvat täysin aiken sen arvoisilta.

Taisi olla jopa niin, että palkintojenjakoseremonia viivästyi minuutilla tai kahdella, kun keräilin itseäni kentän laidalla. Mutta kuulin kisan ATP:n mediavastaavan sanovan, että ”take your time”, joten annoin itselleni luvan fiilistellä. Lopulta seremonia alkoikin voittajien haastattelulla, jossa saimme ensin vastata kentällä muutamaan kysymykseen. Tämän jälkeen palasimme takaisin penkille odottamaan, kun toiseksi tullut tiimi sai lautasensa ja piti puheet. Vasta tämän jälkeen oli meidän vuoromme nostaa voittajan lautaset kohti kattoa ja pitää omalta osaltammekin vielä kiitospuheet. Lopuksi vielä kisan pääsponsori sanoi muutaman sanan ennen kuin vuorossa oli valokuvaussessiot erilaisilla pelaajien ja järjestäjien kombinaatiolla. Saimme vielä lautasten lisäksi palkinnoksi myös hienot Radon kellot, mikä oli luonnollisesti upea yllätys.

Kaikki nämä seremoniat ovat niin mahtavia tapahtumia kisavoiton jälkeen, mutta pahoittelin kiitospuheessani tappiota myös vastustajille. Heidän pään sisällä tuntui nimittäin varmasti todella pahalta. Mutta urheiluun kuuluvat niin voitot kuin tappiot, ja tänään oli meidän vuoromme loistaa. Pääsimme vielä kentältä poistuttuamme median haastateltavaksi areenan uumeniin ennen kuin lopulta saatoimme ottaa täysin rennosti siirtymällä pukuhuoneen puolelle. Kaikki nämä seremoniat sekä pitkät ottelut tarkoittivat, että olin jo kauan sitten myöhästynyt varaamastani lentokenttäkuljetuksesta, mutta onneksi Moskovan ruuhkat olivat sunnuntai-iltana lempeitä ja ehdin lopulta juuri sopivasti vajaa tunti ennen lennon lähtöä Sheremetyevon lentokentälle tekemään lähtöselvitystä.

Harmittavasti matsin jälkeinen kiire tarkoitti sitä, että koko viikon pelaajien ravintolassa kuolaamani pannukakut jäivät nyt syömättä. Sanoin Matwelle puoliksi vitsillä jo maanantaina, kun hän ensimmäistä kertaa nautiskeli joka päiväistä pannukakkuannostaan, että minä palkitsen itseni niillä vasta kisavoiton jälkeen. Enkä olisi uskonut, että pannukakut jäivät lopulta syömättä kiireen eikä kisavoiton puuttumisen takia, mutta tällaista on elämä välillä. 😀 Matwekin kiirehti vanhempiensa kanssa juna-asemalle ja kohti Pietaria, joten sen kummempaa voitonjuhlaa ei tänään ollut tarjolla. Mutta omalta osaltani paras palkinto on kyllä se, että ehdin vielä saman illan aikana kotiin vaimon, vauvan ja koiran luokse nukkumaan omaan sänkyyn. Kuten jo viikon alussa kirjoitin, ei tämäkään voitto olisi ollut mahdollista ilman vaimon ja koko muun perheeni tukea, joten iso kiitos menee myös heidän suuntaansa.

Jos tätä viikkoa pitäisi vielä jotenkin vetää yhteen, niin olihan Matwen ja minun tarina aika upea. Persoonallisuutemme osuivat jotenkin tosi hyvin yhteen heti alusta asti, sillä ulospäinsuuntautunut ja kaikesta innistuva Matwe sai minutkin osallistettua kaikkeen tekemiseemme. Hän oli halukas kertomaan ja jakamaan kokemuksiaan, kun taas minä olin enemmän kuin innokas oppimaan ja kuuntelemaan. Mutta luottamus ja usko kulki ehdottomasti molempiin suuntiin. Joskus tuntuu, että kun pelaa parina ensimmäistä kertaa, ei toisesta ole mielessä minkäälaista negatiivista kokemusta tai muistoa esimerkiksi hänen epäonnistumisestaan tiukassa paikassa. Siksi toiseen on mahdollista luottaa niin vahvasti, varsinkin, kun ottelu ottelulta koimme yhdessä niin vahvoja onnistumisen tunteita.

Vitsailin Matwelle viikon aikana, että voisin varmaan kirjoittaa kirjan kaikesta siitä, mitä olen viikon aikana häneltä oppinut niin tenniksestä kuin elämästäkin. Enkä varmaan olisi oikeastikaan kaukana. Pidänkin kisavoiton lisäksi tätä viikkoa todella arvokkaana juurikin noiden monien keskustelujemme takia, sillä kävimme aika syvästikin läpi tenniksen psykologiaa, nelinpelin henkistä dynamiikkaa ja erilaisia kokemuksiamme vuosien varrelta. Tuollaista hiljaista tietoa on niin harvalla, saati että he haluaisivat sitä niin avoimesti jakaa, että odotin joka päivä innolla lounashetkiämme ja mahdollisuutta vaihtaa ajatuksia. Ei se kaikki tietenkään suoraan taivu omaan elämääni, mutta sopivalla filtterillä prosessoituna sain kyllä paljon avaimia käsitellä tennispelaajan elämää niin kentällä kuin kentän ulkopuolella.

Sanoisinkin, että tuo henkinen yhteytemme näkyi kentällä koko viikon ajan, ja oli yksi isoimpia syitä miksi voitimme kisat. Meillä oli iso arvostus toisiamme kohtaan ja nautimme kentällä yhdessä pelaamisesta tosi paljon. Uskon, että Matwe oli tietoisesti suorastaan yltiöpositiivinen viikon alussa, mutta se kantoi selvästi hedelmää. Hän sai valettua minuunkin tuota positiivisuutta ja uskoa, eikä meitä lopulta pysäyttänyt siis mikään. Ei tuo Matwen tyyli tulla henkisesti tosi lähelle alusta asti välttämättä kaikille sovi, mutta minulle positiivisuus selvästi toimii.


Tämä Moskovan kisa ei kuitenkaan vielä ollut oman kauteni päätös, vaan kisat jatkuvat yhden väliviikon jälkeen. ATP-kisakalenteri alkaa lähennellä loppuaan tämän vuoden osalta, mutta challengerejä on ohjelmassa vielä useamman viikon. Tämän voiton tuomat 250 pistettä tarkoittavat rankingin osalta sitä, että tuleva ennätysranking on 70, joten Australian avointen suora paikka alkaa olla omantasoisen parin kanssa aika lähellä. Mutta koska minulta putoaa vielä ensi kuussa joitain vanhoja CH-kisojen voittopisteitä pois saldosta, niin jokunen hyvä tulos vielä tämän kauden loppuun tekisi kyllä hyvää.

Nyt vuorossa on kuitenkin siis pari päivää huilia, kropan palauttelua kuuden viikon kisaputkesta sekä tietysti sitä kauan kaivattua ihan tavallista kotiarkea. Tuntuu ehdottomasti siltä, että pieni puhallus on keholle ja mielelle tarpeen, sillä illan leposykkeet huitelivat tällä viikolla pariin otteeseen vähän turhan korkealla eikä mitään ylikuntotiloja tässä vaiheessa uraa kyllä haluaisi kontolleen ottaa. Täytyy siis vähän tarkastella myös rasituksen määrää, sillä väsyneenä myös luokkaantumisriski kasvaa.

Palataan siis ensi viikon loppupuolella asiaan, kun treenit taas jatkuvat. Siihen asti on varmaan ihan ansaittua pyöritellä mielessään näitä Moskovan voittotunnelmia! 

46 thoughts on “Moskova ATP250 Finaali, Heliövaara/Middelkoop – Brkic/Cacic 7-5, 4-6, 11-9

  • Upeaa, mielettömän suuret onnittelut! Aivan henkeäsalpaavia suorituksia muutamaan viimeiseen pisteeseen. Huhhuh, oli kyllä jännät paikat täällä kotikatsomossakin. Meinasi tulla tippa linssiin kun ottelu ratkesi ja näki li

    • ja näki miten paljon se merkitsi teille.*

      Vähän karkasi tuo aiempi viesti liian aikasin. Mutta ihan mieletönta!! 🙂

      • Kiitos! Huhhuh, mitä draamaa finaali olikaan! Ei ihme, että sitä liikuttui kentälläkin, ja toivottavasti kirjoitukseni sai vielä avattua tätä tunnetilaa enemmänkin.

  • Onneksi olkoon ATP-turnausvoitosta!! Uskomattoman hieno saavutus vastustajien kolmen matsipallon jälkeen. Kommentoin ensimmäisen kierroksen jälkeen, että olet ennen kesää top20 -pelaaja ja tämän jälkeen pidän sitä entistä todennäköisempänä. Se, että menet pitkälle turnauksissa eri parien kanssa kertoo enemmän itsestäsi kuin pareistasi. Olet erittäin taitava ja kova pelaaja. Nyt kuitenkin on syytä juhlia, toivottavasti sulla on siihen mahdollisuus. Onnea paljon, nauti tästä voitosta ja seuraavista turnauksista!

    • Paljon kiitoksia! Kyllähän tällaiset turnaukset luovat entisestään lisää uskoa, että ylöspäin ollaan menossa ja kovaa. Ja nyt kelpaa tosiaan hetken juhlia!

  • Mahtavaa Harri!!! Jättikokoiset onnittelut hienosta turnausvoitosta sinulle ja Matvelle!!! Huh-huh, miten upeasti pystyitte kääntämään matsit tiukoissa paikoissa voitoksi, kuten taas tässä jännittävässä finaalissa, jonka vielä huipensitte MTB:sssä!!! Kyllä on taas kerran todettava, että sun itseluottamus ja peli vain kehittyy matsi matsilta ja se näkyy kentän rohkeissa pelitapahtumissa ja nousevassa rankingissä. Nyt vain täysillä nauttimaan tästä ansaitusta voitosta!!!

    • Paljon kiitoksia! Nelinepelin marginaalit ovat niin tajuttoman pienet kuten finaalissakin nähtiin, että jostain syvältä pään sisältä se voitto pitää kaivaa. Ja eiköhän itseluottamus tästä vain kasva tuleviin kisoihin!

  • Wow! You played the last 5 points like a man possessed. Thou shalt not pass. Good things happen to good people. Congratulations to you and your partner.👏🏆🥳

  • Onnea Harri! toinen ATP voitto ja minkä nousun jälkeen tiebreak:ssa, itse luulin että se oli jo hävitty, mutta ei !!! Tämä kantaa pitkälle ja et varmasti unohda tätä pitkään aikaan (eikä varmaan vastustajakaan)
    Nauti uudesta korkeimmasta listasijoituksesta !

    • Hahaa, kiitos! Kyllä oli harvassa ne, jotka vielä uskoivat voittoon 3-7, tai 6-9 -tilanteissa, mutta tässä sitä tosiaan ollaan voittajina! Aika huikeaa!

  • Gr8! Onnittelut toisesta ATP finaalivoitosta. Aikamoinen vuoristoratamatsi, jota seuratessa kynnet meinasivat loppua sormista niitä pureskellessa. Tennisdraaman kaarta parhaimmillaan. Nauttikaa. Hieno vuosi sinulla takana ja toki vielä jokunen CH edessä. Niitä voikin pelata rennosti, hyvällä itseluottamuksella ja toivottavasti Lloydilla pysyy paikat kasassa.

    • Paljon kiitoksia! Nimenomaan draamaa tuossa finaalissa riitti. Ja kun tällaisesta selviää niin ei varmasti jännitä CH-kisat enää samalla tavalla, vaan voi pelata rennon itseluottavaisesti. 💪

  • Hienoa, että poistuit tuosta hieman ikävästä kategoriasta: Yksinkertainen ATP-voittaja !!! Onnittelut !!! Kyllä maistuu !!

    Ja nyt varmasti unohdat nuo neljä peräkkäistä MTB tappiota !! Vai pystyykö analysoimaan, mitä teit näissä putkissa eri tavalla ?

    • Haha, nyt ei todellakaan tarvitse enää olla yksinkertainen ATP-voittaja! 😁

      Ja tämähän taisi olla nyt peräti viides peräkkäinen MTB-voitto Barcelonasta lähtien. Laskin pari viikkoa sitten, että kauden saldoni oli käsittämätön 4 voittoa ja 13 tappiota, joten olihan tuon pakko jossain vaiheessa alkaa kääntyä. Ja jotenkin tuon tosiasian ääneen sanominen auttoi minua kohtaamaan MTB:t ilman pelkoa häviöstä. Nyt osasin pelon sijaan nauttia noista tilanteista.

  • Huikea voitto, Harri! Varmuudella et tule milloinkaan unohtamaan matain kääntämistä lopussa. Henkinen lujuus ratkaisevassa asemassa. Tämä antaa valtavasti positiivista potkua eteenpäin kohti nelurihuippua. Isot onnittelut!

    • Kiitos! Tällaiset tapahtumat luovat kyllä uskoa eteenpäin menemiseen ja pysyvät kyllä muistissa varmasti loppuelämän ajan. Aika mieletöntä!

  • Aivan mieletön MTB-loppuhuipennus! Mahtavaa! Tsemppii ja Onnee roppakaupalla. 🎾🎾🎾
    FORZA-VAMOS-DAVAI-TSEMPPII!!!

  • Edellisiin kommentteihin on helppo yhtya, kylla tuli matsin lopun tuuletukset kopioitua kentalta suoraan kotikatsomoon!!! Oli hyva aistia se aito riemu kentalla ja todella maaninen ottelun lopetus.

    Taalla synnytysosastolla vauvaa odotellessa jopa katilo tuli kysymaan etta miten matsinne paattyi joten onnea tulevilta pikkutyton vanhemmilta ja katilolta sinne Moskovaan! Saanee pikkuneiti maailmaan tullessaan taman paivamaaran muistumaan ikuisesti allekirjoittaneen mielessa.

    Ja ei muuta kuin muutama CH-mato koukkuun viela loppuvuodesta!

    • Aivan mahtava kommentti! Toivottavasti siellä synnytysosastollakin kaikki meni yhtä hienosti kuin kentällä Moskovassa! 🤩 Synnytyssali lieneekin yksi niistä harvoista paikoista, joissa kohdataan vielä tennisturnauksen voittoakin isompia tunteita.

  • VALTAVAN ISO KÄSI voitosta! Tie break -käänteet uskomattomia ja siinä parasta teidän ja erityisesti SINUN loppurutistus! Vahvaa voitontahtoa ja ripaus siimaa vastustajalta. Tuosta on hyvä jatkaa loppu- ja ensikauteen. Jokohan Pariisi ja/tai Tukholma natsaisi?

    Onnittelut vielä kerran!

    • Ja iltalukemisesi yksi elämänohje natsasi tänään varsin hyvin: ”Tee työtä niin lujaa kuin voit ainakin yhdessä asiassa ja katso mitä tapahtuu.” Tätähän se tenniksenkin pelaaminen on

    • Mitä suurimmat kiitokset! Voi kunpa itsekin tietäisi mistä tuo viimeisen viiden pisteen uskomaton loppurutistus löytyi!? Kunpa aina voisi pelata niin!

      Pariisi ja Tukholma ovat valitettavasti liian kovia mukaan pääsemiseksi, mutta haetaan kovia tuloksia nyt vielä muutamasta CH-kisasta ja ensi vuonna sitten kohti vielä isompia kisoja. 💪

  • Onnea Harri! Olipa taas huikea jännitysnäytelmä, ja mikä parasta, se voitto tuli! Ottelutiebreakissa meinasi itselläni jo usko teidän voittoon hiipua, kunnes pelastit ottelupallon viime hetkillä ja vastustaja lyö siitä verkkonauhaan. Tämä turnaus viimeistään osoitti, että kuulut vielä paljon nykyistäkin listasijoitustasi korkeammalle, toivotaan lisää ATP-turnauksia vielä loppukauteen. Pariisissa hurja kaavio, niinkuin Masterseissa aina, ehkäpä Tukholmaan…

    • Kiitos! Olipahan kyllä draamaa enemmän kuin lääkäri määrää! Ei siinä kaukana oltu itsekään pyyhkeen heittämisestä kehään ottelutiebreakin aikana, mutta jostain ties mistä tuli vielä kaivettua joku ylivaihde, jolla tultiin rinnalle ja ohi. Ihan mieletöntähän tämä on!

      Tukholmankin lista näyttää tänä vuonna ihan poskettomalta, cut-off on 74 eli minulla ei valitettavasti ole sinne asiaa. Mutta ehkä sitten ensi vuonna?

  • Aivan mahtavan jännittävä matsi, matkalla heathrowlle oli pakko pysähtyä Canary Wharfille katsomaan huiman jännittävä mtb, puhelin melkein lensi kädestä voiton kunniaksi! Onneksi ehdin silti koneeseen. Olen seurannut uraasi aina ekasta blogista lähtien, tämä on ollut mahtava vuosi ja tuleva vuosi varmasti vielä parempi! Kiitos intohimoiselta tennisfanilta ja lämpimät onnittelut!

    • Suuret kiitokset! Mahtavaa kuulla, että blogini on kiinnostanut jo alkuajoista alkaen, ja upeaa, että lukeminen tuottaa edelleen näin paljon iloa. Onhan tässä aika paljon koettu vuosien saatossa, mutta harvoin näin hienoja fiiliksiä!

      Ja hienoa, että sinäkin ehdit lennolle! Minullakin meinasi mennä tiukalle Moskovassa. 🙂

  • No Huhhuh, mitä jännitystä taas tarjositte.

    Sait nyt Barcelonan massavoiton jälkeen myös Moskovasta toisen atp-tittelin mtb-putken jatkuessa!
    Pekka tuossa aiemmin jo totesi, että olet nyt kaksinkertainen atp-voittaja.
    Tapio Korjusta muistaakseni sanottiin aiemmin yksinkertaiseksi olympiavoittajaksi.

    Mtb eteni 3-0, 3-7, 6-9, 11-9! Arvaa mikä karjahdus kuului täällä kotonakin.
    Olit taas kentän kunkku!

    • Vamos, kiitos! Draamaa tarjottiin ja tuo MTB menee kyllä omissa muistiinpanoissani yhdeksi erikoisimmista, mutta samalla myöskin jopa kaikista maukkaimmaksi. Barcelonastahan MTB-voittoputki alkoi, joten kyllä kannatti massalla käydä hetkellisesti hakemaan itseluottamus kuntoon. Uskomatonta kyllä, mutta kevään Marseillen voittoa edelsi ihan samanlainen kahden viikon massaputki, ja vielä täsmälleen samoin kisavoitto, kvartsi tuloksin! 😲

  • Onnea Harri, uskomaton taistelu! Itseltäni loppui jo usko kesken ja näytti myös Matweltakin, mutta sinulta ei missään vaiheessa. Suuren pelaajan merkki pelata noin hyvin noin tiukassa paikassa. Matwella ei ollut paras syöttöpäivä ja kertoo paljon teidän pelistä että pystyitte silti kääntämään pelin voitoksi.

    • Paljon kiitoksia! Olihan tänään onnikin mukana, mutta kannatti taistella loppuun asti. Varsinkin tuo voiton ottaminen, kun peli ei ole parasta mahdollista kertoo jotain pelaajien tasosta. Ihan mieletöntä!

  • Voi kun hieno finaalivoitto, Isosti Onnea! Olen aika uusi tenniksen aktiiviseuraaja, ja pyrin katsomaan kaikki sinun ja Eemilin ottelut. Pelissäsi on mielestäni tervettä itsevarmuutta, sen on selkeää mutta oikealla tavalla silti yllättävää. Osaat lukea hyvin vastustajan peliä. Yhteistyö Middlekoopin kanssa sujui, teistä huokui päättäväisyys mutta myös ilo ja rentous. Näin on kyllä ollut myös Glasspoolin kanssa pelaamissasi otteluissa. Mukavaa katseltavaa. Onnistumisia jatkossakin!

    • Suuret kiitokset! Mahtavaa, että blogini tavoittaa myös kaltaisiasi uusia tennisseuraajia! Toivotaan, että lisää huippuhetkiä on edessä niin kentällä kuin penkkiurheilijankin osastolla.

  • Onneksi Olkoon!!. Olipa uskomaton loppu pelissä. Siinä unohtui varmasti saman tien ne kaikki uran aikaisemmat niukat tappiot. Toivotaan että pelit korkeimmalla tasolla jatkuvat taas mahdollisimman pian. Potentiaalia on. Olet sen todistanut.

    • Kiitos! Tuo matsin lopetus oli kyllä jopa absurdi. Ei olisi ollut helppoa edes käsikirjoittaa yhtä suurta draamaa vaikka olisi yrittänyt. Ja nimenomaan tällainen dramaattinen voitto auttaa niin hienosti pyyhkimään monen monta tiukkaa tappiota mielestä!

  • Suuret onnittrlut, hieno voitto! Kuten Matwe sanoi ATP:n jutussa, täydensitte toisianne erinomaisesti. Vaikka välillä näytti hieman tiukemmalta, näytit rentoutuvan ja nauttivan loppumetreillä, upeasti hoidetut vastustajan matsipallot.
    Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia menestyksiä.

    • Suuret kiitokset! Hieno tiimityö tämä kyllä ensisijaisesti oli! Kentällä oli helppo nauttia, kun Matwen kanssa tulimme niin hyvin toimeen. Toivottavasti saamme pelata yhdessä vielä joskus toistekin.

  • Suomalaiseen tapaan kummasti näitä olkapäähä taputtelijoita tulee enemmän kun menestystäkin tulee (Kommentien määrä) 😀

    Mutta mahtavaa harri!! Yhes kohtaa oli vähä hankalaa taas mutta sieltä noustiin! Onko talin suunnitelmat mitkä ? Ootko pelaamassa pelkästää neluria vai myös kokeilemassa kaksinpeliä ?

    • Hahaa, kyllähän kisavoittoon kuuluu iso kasa kommentteja tällekin palstalle! 😁 Ja vielä se, että niin kuilunpartaalta noustiin voittoon nostaa varmasti fiiliksiä myös kotikatsomoissa!

      Talissa on tosiaan tarkoitus pelata, mutta kaksinpeli saattaa jäädä tällä kertaa pelaamatta. Riippuu vähän siitä, miten pelit edeltävällä viikolla Ranskassa sujuvat.

  • Mahtavaa, isot onnittelut toisesta tour-kisan voitosta! Huikean lopputuloksen lisäksi oli todella hienoa lukea, miten onnistuit ammentamaan Middelkoopin kanssa pelaamisesta, treenaamisesta ja ajatusten vaihtamisesta. Se on epäilemättä juuri noin, että tuolla tasolla pelaamisesta ja menestymisestä kerääntyy paljon hiljaista tietoa, jolloin on erittäin arvokasta saada jonkinlaista mentorointia itseä kokeneemmalta. Sikälikin erittäin onnekasta, että juuri tällaiseen vuorovaikutukseen näemmä avoin Middelkoop osui pariksesi täksi viikoksi. Tähdet olivat kohdallaan tässäkin mielessä ja persoonaalisuudet natsasivat.

    Tuo oli myös erinomaisen kiinnostava ajatus, että ennestään tuntemattomien parien aiemman keskinäisen historian (ja epäonnistumisten) puute voi ruokkia keskinäistä luottamusta ja siten menestystä. Tuota onkin monesti ihmetellyt, miksi uudet parit menestyvät niinkin usein heti ensimmäisillä yrityksillä.

    Toivotaan että lepo palauttaa kropan ja pääset vielä loppukaudesta kisaamaan ilman ylikuntohuolia.

    • Suuret kiitokset! Tuo minun ja Matwen välinen kommunikaatio ja yhteispeli oli kyllä poikkeuksellisen hienoa viikon aikana, ja hienoa, jos pystyin sitä jotenkin avaamaan ymmärrettävään muotoon. Monta asiaa loksahti kohdalleen ja tottakai mukana oli myös onnea. Mutta sekin otetaan tietysti aina vastaan ilomielin!

      Nyt vain loppurutistus ja kausi kunnialla päätökseen!

    • Paljon kiitoksia! Blogin kirjoittaminen tällaisen kokemuksen jälkeen on yhtä juhlaa, ja kelpaa tuota kirjoitusta lukea itsekin vaikka eläkepäivinä!

  • Jouluaatosta, anteeksi, viime sunnuntaista, on nyt kulunut 4 päivää ja pulssi alkaa hiljalleen tasaantua. Jouduin seuraamaan ottelua tabletilta samanaikaisesti kun nostin veneitä trailerilla, tein ison perhepäivällisen ja ties mitä. Välillä streemi toimi , välillä mentiin livescoren varassa. Perhe katseli että mikä tota äijää vaivaa ja sain selittää miten tärkeää Heliövaaran menestys on. Jotkut jopa uskoivat… Ilta oli sitten kohdallani täydellinen kun Liverpool pesi Manun 5-0. Perheen mitta oli kyllä siinä vaiheessa täynnä!
    Tuota MTB:tä en saanut nähdä, mutta se kaivetaan netin syövereistä esiin .
    Kuka sulle on pikajuoksua opettanut?
    Luottavaisena tulevaan . Hyville jätkille tapahtuu hyviä asioita!

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.