Huhheijaa, aika tyhjäksi veti kyllä olon tämän päivän tappio. Olimme kentällä suurimman osan ottelusta niin selvästi parempia, että vaadittiin kyllä ihan rehellistä sulamista tie breakeissa, että ottelun pystyi häviämään. Emme olleet valmiita voittamaan, vaan pelkäsimme liikaa häviötä. Pahaa tekee, mutta pakko se on jatkaa eteenpäin.
Jos miettii valmistautumista tähän ensimmäiseen otteluun, niin mielestäni kaikki tehtiin ihan oikein. Olosuhteet olivat erittäin erilaiset kuin Euroopan hallikentillä, joten vietimme paljon aikaa treenikentällä viikonloppuna. Paljon lyöntiä, paljon syöttöä ja palautusta sekä muutama hyvä treenieräkin. Eilen maanantaina teimme vain yhden tennistreenin, mutta terävillä liikkeillä höystetty kuntosalikäynti tarkoitti sitä, että tänään oli keho parhaimmillaan.
Ottelumme oli ohjelmassa vasta illalla, joten päivää oli aikaisen herätyksen jälkeen paljon jäljellä. Missään vaiheessa ei kuitenkaan tuntunut aika käyvän pitkäksi. Kevyttä ulkoilua, pientä lepoa ja viime vuoden veroilmoitusta tehdessä päivä rullasi mukavasti iltapäivän puolelle, jolloin saatoimmekin jo suunnata kohti tennisklubia.
Löimme lyönnit läpi klo 16, minkä jälkeen söimme aikaisen päivällisen ja siirryimme odottamaan edellisten matsien päättymistä. Ja tuo kävikin mukavan nopeasti, sillä pääsimme lopulta kentälle pian auringonlaskun jälkeen jo ennen kello iltaseitsemää. Lämpötila oli miellyttävät +20 eikä tuultakaan ollut nimeksikään.
Ottelun alku olikin sitten suorastaan täydellinen. Olin jalkatyön ja mailankäsittelyn kanssa täydellisesti läsnä ottelussa, ja pelasin kaksi ensimmäistä palautusvuoroa mielettömän hyvin. Harmaita hiuksia viime aikoina aiheuttanut oma ensimmäinen syöttövuorokin sisälsi tällä kertaa muun muassa kaksi ässää, joten taululla oli todella nopeasti 5-0 -lukemat. Vastustajat saivat tuohon kohtaan kerran pidettyä, mutta ensimmäinen erä tuli kuitenkin siis meille 6-1, eikä paremmuudesta ollut tuossa kohtaa mitään epäselvyyttä.
Toinen erä jatkui varsin samaa rataa, mutta vaikka olimme edelleen palautusvuoroissa tosi hyvin mukana, niin murtoa emme saaneet aikaiseksi. Kaksi murtopalloa jäi käyttämättä 1-1 -tilanteessa ja toiset kaksi 2-2 -tilanteessa. Omat syötöt tulivat kuitenkin kotiin erittäin hyvällä marginaalilla, joten ei kentällä tuntunut olevan hädän päivää. Erän puolenvälin jälkeen vasustajat saivat ensimmäistä kertaa ottelussa pidettyä pari kertaa vähän helpommin, ja niinpä toinen erä mentiin loppuun asti syötönpidoilla.
Tie break oli edelleen fiilikseltään sellainen, että se kyllä kääntyy meille. Erinomainen kämmenpalautukseni toi meille minibreikin 2-2 -tilanteessa, mutta seuraavat kaksi syöttöpistettä menivät vastustajille kesyjen ykkösvolleyden myötä. Andreozzi lahjoitti kuitenkin minibreikin takaisin 3-4 -tilanteessa. Tasaisesti jatkettiin, kunnes 5-5 -tilanteessa tein harmittavan huonon volleyn lyöden sen verkkonauhaan tarjoten siten vastustajille eräpallon. John sai kuitenkin palautuksensa kenttään, eikä Reyes-Varela kestänyt painetta kämmeneltään. Reyes-Varelan hyvä syöttönsä toi kuitenkin pisteen kotijoukkueelle 6-6 -tilanteessa. Toinen eräpallo tuotti tällä kertaa tuloksen, sillä tiukan verkkomiekkailun jälkeen Andreozzin volley tipahti verkkonauhan kautta meidän puolellemme, eikä John saanut kontrolloitua palloa enää rajojen sisälle. Kolmanteen erään mentiin siis.
John aloitti MTB:n ässällä, mutta hävisimme seuraavat kaksi palautuspistettä, vaikka olimme pisteissä ihan hyvin mukana. Edettiin jälleen tasaisesti, kunnes otimme MTB:n ainoan kahden pisteen johdon 5-3 -tilanteeseen. Johnin matsin ainoa tupla tuli kuitenkin harmilliseen paikkaan. Tuon jälkeen pidettiin taas syöttöjä, muun muassa 5-5 -tilanteessa vastustajat vähän onnekkaastikin verkkonauhan kautta, kunnes 7-7 -tilanteessa pelattiin ottelun pisin ralli, jossa väänsin pisteen pitkän kämmentaistelun jälkeen kotiin Reyes-Varelaa vastaan. Joko nyt olisi homma viimeistelyä vaille valmis, kun John astui syöttämään?
Ei ollut, sillä vastustajat onnistuivat horjuttamaan Johnin verkolla tasoittaen tilanteeksi 8-8. Reyes-Varelan palautusvirhe seuraavassa pisteessä toi kuitenkin meille ottelupallon. Johin palautus jäi kuitenkin verkkoon, minkä jälkeen Andreozzi syötti yhden ottelun parhaista syötöistään minulle ykkösruutuun. Ottelupallo siis vastustajille. Ja siihenhän ottelu sitten päättyikin, kun Reyes-Varela kaivoi onnistuneesti rystyvolleynsa matalalta kenttään, eikä John saanut omaa volleytaan enää verkon yli.
Mieli oli meillä Johnin kanssa matsin jälkeen kummallakin kuumana kuin hellankoukku, ja vaikkei kentällä tunteenpurkauksia nähtykään, niin ketutus näkyi kyllä varmasti kauas. Kentän laidalla vastaan astellut doping-testaajakin uskalsi hädin tuskin antaa testikutsulomakkeen allekirjoitettavaksi, kun näki, ettei nyt olla hyvällä tuulella.
Eihän tällaista matsia haluaisi edes joutua analysoimaan, mutta pakko se on myöntää, että ongelmat ovat pääkopan sisällä. Ensimmäinen erä osoitti, mikä tasomme voi olla; vastustajilla ei ollut oikeastaan mitään jakoa, sillä kävimme koko ajan aggressiivisesti päälle ja otimme homman täydellisesti haltuun. Syöttö toimi, palautus toimi ja verkkopeli oli vakuuttavaa. Voitimme koko ottelussa yhteensä 13 pistettä enemmän kuin vastustajat.
Toisessakin erässä peli oli todella hyvin kontrollissa, sillä ei vastustajilla ollut koko ottelussa edes yhtään murtopalloa. Ei jokaisessa omassa murtopallossa voi tietenkään aina olettaa onnistuvansa, mutta pari pientä epäröintiä erän aikana nähtiin, ja vastustajat pääsivät jotenkuten vähän mukaan peliin. Ja tie breakissa tein kyllä pari heikompaa suoritusta verkolta, pakko se on myöntää. Muutama kesy ykkösvolley syötön jälkeen ja tosi heikko virhe syöttäjän partnerina 5-5 -tilanteessa.
Ja kolmannessa erässä oltiinkin sitten jo jonkinlaisessa paniikkimoodissa. Edelleen tuntui kyllä siltä, että ottelu tulee jotenkin ihmeen kaupalla vielä kotiin, sillä ei vastustajiltakaan mitään suurempia onnistumisia nähty. Mutta peli meni varovaiseksi ja ykkössyöttöhän katosi meiltä Johnin kanssa kummaltakin täysin. Saimme MTB:ssä käsittämättömät 1/10 ykköstä sisään, mikä on kyllä varmasti jonkinasteinen ennätys.
Ei urheilussa yleensä häviämistä pelkäämällä voiteta, ja tänään tuosta sai kyllä karun oppitunnin. Ykkössyötöissä emme varmistelleet, kuten tilastoista näkee, mutta jotenkin sellainen ratkaisun ottaminen omiin käsiin pelistä puuttui. Halusimme kyllä voittaa ja teimme varmasti parhaamme, mutta jännitys vei vallan. Ero pelin tasossa rennon aggressiivisen ensimmäisen erän ja mailaa puristamalla pelatun kahden tie breakin välillä oli niin valtavan iso, että ei sitä voi muulla tavoin selittää.
Voittamistahan tämä tiimimme kovasti kaipaisi. Voi olla, että yhden pisteen tänään enemmän voittaneena peliä olisi edelleen voinut pitää pienenä kipsaamisena, mutta kisat olisivat silti jatkuneet. Ja voi olla, että peli olisi vapautunut ihan eri tavalla seuraavalla kierroksella. Mutta jotenkin näistä tiukoista matseista pitäisi ensin selvitä voittajana läpi. Pakottamallahan se ei tule, vaan tekemällä kovasti töitä jatkossakin.
Ei siis auta muu kuin suunnata edelleen etelään päin kohti Acapulcoa, jossa ensi viikolla pelataan ATP500-tason kilpailu. Kannattaa toki säästellä voitot aina mielellään isoihin kisoihin, joten josko tuolla sitten saataisiin ketsuppipullon korkki vihdoin auki?
Kyllähän tuollainen matsi varmasti harmittaa enemmän kuin edellinen, koska tämä oli aivan omissa näpeissä. Niinhän se on, että voitot ja menestyminen lisäävät itsevarmuutta ja tuovat rentoutta peliin. Nyt on vaan liikaa puristusta väärissä paikoissa kun on fiilis, että pitäisi tulla tulosta ja pakkovoittoja. Voisitte Johnin kanssa keskustella, että vedätte koko kauden parina, koska pelillisesti homma toimii hyvin kun vaan saatte läpivietyä koko matsin (ja turnauksen) samalla tyylillä. Muistaakseni teillä oli joku Q1:n kestävä ’koeaika’. Sekin voi tuoda apinan selkään, että tulosta on tultava….
Toi tuntuu ihan hyvältä pointilta toi kolmen kuukauden koeajan nostama apina selässä… Minunkin mielestä teillä on niin hyvät ainekset hioutua nappipariksi, kun vain saisi niitä otteluita enemmän. Ja niitä nyt sitten päättäväisesi hakemaan Acapulcosta. Hätähän ei ole tämän näköinen!!!!!
Onhan se enemmän harmittavaa hävitä tällainen matsi, joka olisi ”pitänyt” voittaa. Ei vain löytynyt rohkeutta ratkaisupaikoissa, ja vähän jouduttiin Johnin kanssa kumpikin turhan jännittyneeseen tilaan.
En usko, että tuo 3 kuukauden koeaika itsessään aiheuttaa ongelmia, täytyy vain yrittää löytää keinot pitää henkinen yhteys kasassa matsien aikana. Ja tehdä selväksi kumpi johtaa hommaa.
Kunnioitettavaa ja suuri kiitos siitä, että jaksat ja viitsit päivittää blogiasi nopeasti ja analyyttisesti näinkin suuren harmituksen keskellä. Suuri joukko tennis- ja Harri-faneja arvostaa! Sekä luottaa menestyksekkäämpiin tuleviin otteluihin.
Kiitos! Ei se aina tosiaankaan mitään herkkua tappioista ole kirjoittaa, mutta jollain tavalla se toimii myös terapiana. Eli on tästä blogista paljon iloa minullekin. 😊
Sieltähän se paras ystävämme match tiebreak tarjoili omaa ihanuuttaan. Nyt on aika synkkä vaihe menossa ja jos täällä vetää mieltä kovin matalaksi (on jopa fyysisesti paha olo), niin ei voi kuin kuvitella pelaajan fiiliksiä. Kai se on uskottava, että tennis koettelee, vaan ei hylkää.
Tennis ja varsinkin match tie breakit koettelevat kyllä välillä aika julmasti. Olisihan noita aika jo alkaa pikku hiljaa voittamaan… Mutta nukutaan huono olo pois ja isketään sitten Acapulcossa senkin edestä takaisin.
Haastavaa on ja urheilu on välillä raakaa hommaa, mutta kyllä nämäkin vielä lopulta alkavat voitoiksi kääntyä. Sehän kait se homman suola lopulta on. Tässä kohtaa kuitenkin kovasti tsemppiä Harri ja menestystä seuraavaan kisaan!
Isot kiitokset! Näissä kohdissa sitä tsemppiä eniten tarvitaankin 🙏💪
Ensinnäkin kiitos erinomaisesta blogista. Vaikka tulee vastoinkäymisiä niin usko ittes ja keep on pushing.
Asia ei kuulu mulle, mutta luulen että tarvitset positiivisemman neluriparin. John sekä Lloyd ovat liian tiukkiksia mikä aiheuttaa ongelmia että ette pysty olemaan rennosti kentällä. Se johtaa sit taas siihen että ette tiiminä pysty tiukoissa paikoissa suoriutua maksimi tasolla. Jos saisit pariksi Ruusuvuori kaltainen pelaaja joka ei häiriinny siitä että esimerkiksi teet virheen niin pystyisit nauttimaan tekemisestä paljon enemmän. En pysty sanomaan kuka se pari voisi olla, mutta en usko että John on the man. Toivottavasti olen väärässä ja voitatte acapulcon kisat. 😁 Näen vaan että pelaat parhaiten silloin kun olet tiimin johtaja. Sitä ollaan nähty Davis cupissa sekä mixed us openissa. Olet parempi kun luulet niin nyt vaan rohkeita ratkaisuja ja positiivisin mielin eteenpäin.
Toinen vaihtoehto on että keskustelette ja löydätte parina yhteinen tie, mikä ei tietenkään ole mahdotonta. Tiedät kuitenkin parhaiten itse miten kannattaa edetä. Trust your gut feeling. Se kantaa aivan varmasti pitkälle. Kuten sanoin, toivon että voitatte acapulcon kisat ja jatkatte parina koko kauden loppuun. Sitä mä itse toivon tietenkin eikä mulla ole mitään Johnia vastaan. Toivon vaan sulle menestystä todella paljon. 😁
Muista että olen myös erinomainen esikuva suomen tennikselle. On ollut ilo seurata kehitystäsi. Suurimmat voitot ovat vielä edessä. 💪
Isot kiitokset hyvästä pohdinnasta. On totta, että henkinen roolitus Johnin kanssa hakee ehkä vielä paikkaansa. Tennis ei ole pelkkiä numeroita, vaan kilpailua ja pelaamista paineen alla, jossa emme ole parhaalla tavalla onnistuneet.
Tuo johtajuus on minusta erittäin mielenkiintoinen aspekti, sillä otan juurikin mixtyssa ja Davis Cupeissa selvän johtajan roolin, ja peli kulkee. Mutta Lloydin kanssa hän puolestaan veti pelillisesti kelkkaa, eikä sekään huonosti mennyt. Toki silloinkin vastasin kyllä energian tuomisesta kentälle. En ole täysin varma pystynkö ottamaan tuota kokonaisvaltaista johtajan roolia kokoaikaisesti, vaan voiko olla, että tarvitsen ajoittain vastuun siirtämistä ja myös peliparin kykyä kannatella ottelua. Toki johtajuutta on helpompi ottaa, kun peli kulkee ja itseluottamus on kunnossa. Mutta on se selvä, että Johninkin kanssa roolini pitää olla jatkossa isompi.
Juuri näin! Hyvä pointti toi energian tuominen kentälle, sillä on yllättävän iso merkitys. Se oli niin selkeästi osasyy siitä miksi onnistuitte erinomaisesti Lloydin kanssa ja Lloyd sai myös siitä paljon positiivista energiaa irti. Kunhan uskallat olla oma ittes kentällä sekä tiimityöskentelyssä niin varmasti hyvä tulee. Se on avain takaisin voittojen tielle. Pelaajasta se ei jää kiinni. Vaikka John on kokenut kaveri niin niin olet sinäkin.
Vamos 💪
”Saimme MTB:ssä käsittämättömät 1/10 ykköstä sisään, mikä on kyllä varmasti jonkinasteinen ennätys.”
Tuossa näkyy se mistä aiemmin ounastelin pelitasonne tippuneen ”loppupeleissä”. Samaan suuntaan näyttäisi myös oma ajatuskulkusi kulkevan eli teille on syntynyt tappionpelko siinä vaiheessa, kun ottelu pitäisi ratkaista.
Ihmettelin itsekseni aamulla katsiessani pelierien pistemäärät, miten onnistuittekin häviämään pelin, kun eka erän mukaan peli oli täysin hanskassanne. Selitys lienee oma toteamukseni tappionpelko. Nyt tuollainen pitää poistaa ajatuksistanne ja ryhtyä pelaamaan ilon kautta ja siten, että kävi miten kävi, mutta parasta kehiin. ;D
Acapulcossa sitten tuo tappionpelko on haudattu ja pelissä on iloista ilmettä sekä terävää jalkatyötä. Syöttökin kulkee hyvin ilman pelkoa.
Peli-iloa Acapulcoon!!!!
Täysin oikeassa olet. Tasoero kohtuullisen paineettoman ensimmäisen erän ja matsin lopun tie breakien väillä oli niin valtava, että kyseessä on pelkästään pään sisäisten asioiden vaikutus. Eihän sellainen väkisin voittaminen koskaan tuota parasta tulosta, mutta josko Acapulcossa voisi siirtää paineet taka-alalle ja pelata hieman vapautuneemmin altavastaajan roolissa?
Nyt ois tilaus pihville ja punaviinille! 🥩🍷👍
Niinpä! Harmi vain, ettei Meksikossa uskalla syödä punaista lihaa steroidijäämien takia… 😅
Tsemppiä tulevaan !
Kiitos!
Vaikeita jaksoja tulee kaikille urheilussa ja se kuuluu asiaan. Muista, että se on vain tennistä. Tennistuloksesi eivät tee sinusta sen huonompaa kuin parempaakaan ihmistä. Yritä nauttia päivittäisestä tekemisestä, koska urheilu-ura on kuitenkin varsin lyhyt ja sitä aikaa tulee ikävä sitten myöhemmin.
Huippu-urheilussa paineet kuuluvat asiaan ja varmasti moni eri tekijä luo sinunkin tilanteessasi painetta. Isossa kuvassa tennistappio on kuitenkin maailmassa aika merkityksetön asia ja elämä jatkuu senkin jälkeen. Totta kai se tappio harmittaa ja pitääkin harmittaa. Mutta turhaan sitä tappiota on etukäteen alkaa pelkäämään, jos se tulee niin sitten se tulee. Silloin ei ranking-pisteitä tule ja se onkin ”kamalin” asia mitä siitä voi seurata. Olet huippupelaaja ja niitä pisteitä kyllä alkaa tulemaan kun löydät parisi kanssa oikean henkisen mielentilan.
Nautihan tulevistä tennishetkistä! 🙂
Tosi hyvin kirjoitettu, kiitos tästä. Väillä sitä tekee itse ottelun voittamisesta isomman asian kuin se todellisuudessa onkaan. Alkaa stressata pisteitä, rankingia, rahaa, eläkekertymää ja ties mitä muita juttuja, vaikka parasta olisi vain nauttia pelaamisesta ja antaa hyvien asioiden tapahtua. Kiitos tästä muistutuksesta, otetaan Acapulcossa homma kevyemmin mielin. 😊
Oltuani viime syksynä Pariisissa katsomassa ottelun ja luettuani blogin siitä huomasin, että peliä kuvattiin juuri niin kuin katsomossakin sen näki. Siitä lähtien on ollut mukavaa seurata blogia, kun tietää saavansa realistisen katsauksen tapahtumiin, vaikkei olisikaan ollut paikalla / nähnyt TennisTV:stä.
Rotterdamin turnauksessa ehdin seurata harjoituskentän treenejä, ja vaikutelma oli että teillä on tiimissä hyvä harjoitushuumori ja etuna valmentajan mukana olo.
Mielenkiintoista lukea, miten tällaista nyt tullutta karvasta tappiota käsitellään huipputasolla, mutta uskon jatkossa lukevani myös voitoista useamman kerran. Toivottavasti heti Acapulcossa. Tsemppiä!
Kiitos tsempeistä! Ja kiva kuulla, että tapani kirjoittaa otteluita saattaa jopa vastata kentän todellisia tapahtumia. 😁 Eiköhän niitä voitoista kertovia kirjoituksia saada taas pian nähtäville myöskin 💪
voi harmistus, kyllä siitä katsomon puolellakin alkaa voittoja toivoa. josko sitten acapulcossa, olisi kiva nähdä taas kunnon tuuletusta kentällä. eikös muuten acapulcosta ole hieman ristiriitaisia muistoja parin vuoden takaa, kun zverev sai tappion jälkeen kohtauksen, joka johti diskaukseen? toivottavasti voitot tulevat tällä kertaa vähemmällä draamalla. eli täysiä etiäppäin, onpahan nyt aikaa valmistautua 👊🎾
p.s. luin edellisen blogin kommenteista, että muutkaan lukijat eivät ole saaneet email-ilmoitusta uudesta julkaisusta. minäkään en ole saanut kahdesta viimeisestä, mutta en myöskään tästä tänään julkaistusta? pitääkö uutiskirje tilata uudestaan?
Olihan harmitus kyllä tälläkin kertaa suuri. Mutta ehkä tuuletuksetkin ovat sitten sitä suurempia, kun voittoja alkaa taas tulla? 😊
Ja toden totta näyttää olevan tuo sähköpostien lähetys menneen uudestaan epäkuntoon. Tutkitaan lisää ja laitetaan kuntoon. Kiitos huomiosta!
En nähnyt ottelua mutta pahalta tuntuu. On todella harvinaista että jaksat kirjoittaa tällaisen kirvelevän tappion jälkeen ja avata ottelun kulkua ja kipupisteitä. Ainoa asia mitä voi sanoa on että se oli vain yksi atp-250 ottelu , eikä sen enempää ; ja olettehan te jo voittaneet otteluita tällä kaudella. Kovilla maailmanluokan taidoillasi (ketä vastaan tahansa) ja asenteella Acapulcoon voittamaan matsi kerrallaan!!!
Kiitos kaiken keskellä positiivisesta kommentista. Välillä asiat kasvavat vähän turhan suuriin mittasuhteisiin, mutta rauhassa palaamalla hetkeen voidaan tästäkin siirtää katseet eteenpäin. Taidot ovat jäljellä, löydetään vain keinot ulosmitata ne ottelussakin. 💪
Lyödään nyt lyötyä: sähköpostihälyt ei toimi vieläkään. Ei tainnut korjaus toimia tai vika uusiutui kovin nopeasti.
Tasaisuutta taannoin toivoin, näköjään sitä olisi taas tarvittu. Kenelläkään ei tunnu olevan ratkaisua siihen, toivottavasti kuitenkin löytäisit sen. Tuo parispekulointi tuossa yllä osui mielestäni kyllä aika kohdalleen.
No onpa surkeaa toimintaa tuon sähköpostiohjelman kanssa. Yritän nyt saada kunnolla sen korjatuksi.
Ja tasaisuutta kyllä löytyy, kunhan päästään pienestä tie break möröstä yli. 😎
Tämä on erittäin tyhmä kysymys, mutta pakko kysyä kun ei ole tietoa. Pelataanko noissa ATP1000 kisoissa ollenkaan karsintoja nelinpelissä?
ChatGPT vastasi, että ei pelata dubbeleissa karsintoja, vaan rankingin mukaan sisään. Ja ehkä jotkut villillä kortilla myös.
Ihan oikein vastattu! Säännöt ovat niinkin epäjohdonmukaiset, että ainoastaan ATP500-kisoissa on 4 parin karsinta, muissa CH- tai ATP-kisoissa ei nelinpelin karsintoja pelata.
Nukutun yön jälkeen ei sentään ihan koko ajan harmituta. Suurimman osan ajasta kyllä 😀
Toivon todella, että saatte Johnin kanssa (no nyt hänestä tuli John 🙂 ) homman toimimaan, mutta pari mieleen tullutta ajatusta. Olisikohan sinulle tällä hetkellä paras pari kuitenkin nuori innokas pelaaja, joka ei turhia osaa vielä murehtia? Ei ole eläkkeet mielessä, kun vain ainoastaan tennispallon lyöminen on niin hurjan kivaa. Kokemuksen tuomalla auktoriteetilla voisit kuitenkin ohjailla toimintaa.
Toisena ajatuksena mielessä on pyörinyt, että joko Pavic on soitellut ja kysellyt, että voitaisiinko koittaa taas? Voittivat ekan turnauksen, mutta eihän tuo ihan riemumarssia ole sen jälkeen ollut. Hänen kanssaan tuntui jotenkin, että sinun oli turvallista pelata, kun tiesi, että kaveri hoitaa varmasti oman tonttinsa.
Aika tyhjän päiväistä pohdintaa, mutta jollainhan ne päivät on täytettävä, kun ei tennistäkään pelata.
Hehe, kyllähän sitä kaikenlaisia ajatuksia pyörii omassa päässäkin päivien mittaan, mutta ei tässä nyt vielä mitään suuria mullistuksia ole mielessä. Keskitytään pelaamaan ja yritetään hoitaa oma tontti vähän paremmin kuin aiemmin. En usko että Pavic tai muutkaan ihan vielä ovat parin vaihtoa miettimässä, monesti kestää oman aikansa ennen kuin tiimityö alkaa toimia. 💪