Kylläpä tarjottiin draamaa Acapulcon nelinpelissä myös toisella kierroksella, kun kaivoimme Johnin kanssa suorastaan ihmevoiton hurjan taistelun jälkeen. Ensimmäisellä kierroksella iskeneet selkävaivat olivat sen verran pahat, että olin vielä tänään iltapäivällä tosi lähellä olla menemättä kentälle ollenkaan, mutta perjantaina onkin kotimatkan sijasta nyt siis ohjelmassa semifinaali Nys/Zielinskiä vastaan. On tämä edelleen erikoinen laji.
Alaselkääni iski siis maanantaina heti ottelun alussa pahemman luokan suojakramppi. Harvoin tuollaisesta ihan päivässä tai kahdessa palautuu, mutta halu oli kova yrittää, kun saimme varmistettua toisen kierroksen ottelun vasta torstaille. Tiistaina ei selkä taipunut edes kenkien laittamiseksi jalkaan, mutta ei keskiviikkonakaan ollut vielä suuremmin aihetta juhlaan. Kävin kyllä kentällä Boriksen kanssa lyömässä hetken pikkuruudussa, mutta yhtään terävää askelta ei selkä antanut tehdä.
Kävin sekä tiistaina että keskiviikkona kisan fysiolla pitkät käsittelyt läpi, minkä lisäksi päiväohjelmaan on kuulunut paljon keskivartalon aktivointia, kaksi kertaa päivässä uintia ja ylipäätänsä paikallaolon välttämistä. Lääkelaukustakin kaivettiin avuksi lihasrelaksantit, astetta kovemmat särkylääkkeet ja kaikki mahdolliset geelit. Jotain edistystä kyllä pikkuhiljaa tapahtui, mutta vielä tänään torstaina päivällä selkä tuntui kyllä todella jäykältä ja kipeältä, eikä se yksinkertaisesti antanut tehdä kunnon kiertoja tai teräviä askelia.
Päätin kuitenkin kaikesta huolimatta yrittää edes jotenkin selviytyä kisapaikalle, kun tänne asti kerran oli tultu. Fyssari käsitteli varsinkin keskivartalon etupuolen huolella ja löi kipu- ja lämpögeelit päälle. John hoiti omat pallottelunsa normaaliaikaan jo aikaisemmin, kun taas minä löin vain todella kevyesti lyönnit läpi juuri ennen ottelun alkua sivukentällä Boriksen kanssa, jottei keho pääsisi jäähtymään välissä. Ennen tuota ei ollut mitään tietoa onko keho pelikunnossa, ja vaikkei se täydelliseltä tuntunut nytkään, läheskään, oli minulla nyt kuitenkin sellainen olo, että pystyin vähän jopa puristamaan kehosta liikettä irti.
Matsi päästiin aloittamaan tänään vielä päivänvalossa kello 18, ja keli oli myös aikaisempia päiviä selvästi tuulisempi. Mikään hyvä alku tuo ei kuitenkaan meille ollut. Vastustajat olivat Johnin syötöissä tosi hyvin käsillä, ja kun minäkään en pystynyt ihan täysipainoisesti häntä verkolla auttamaan, niin jouduimme heti ensimmäisestä gamesta alkaen murron takamatkalle. Vastustajat aloittivat puolestaan todella vahvalla syöttöpelillä.
Oman syöttöni sain pidettyä 0-2 -tilanteessa, mutta kun vastustajat mursivat Johnin uudestaan 1-3 -tilanteessa, niin ensimmäinen erä alkoi olla jo vähän taputeltu. 2-5 -tilanteessa John ehti jo puoltenvaihdossa kyselemään minulta, kumpi meistä aloittaa syöttämisen toisessa erässä, mutta vastasin hänelle, että äläpäs nyt hoppuile vielä. Pelasinkin sen perään ihan mahtavan palautusgamen, ja saimme näin yhden murron takaisin. Herättelin Johniakin taisteluun kovalla tuulettamisella, ja hänkin sai 3-5 -tilanteessa pidettyä syöttönsä, mutta enää toiseen murtoon emme kuitenkaan ylettäneet. Erä vastustajille 4-6, mutta olimme kuitenkin luoneet toiseen erään ihan eri lähtökohdat luomalla painetta heidän syöttöihinsä.
Toisessa erässä lähdettiin tasaisesti liikkeelle minun aloittaessa syöttämisen. Pystyin käyttämään kehoa selvästi normaalia vähemmän, joten syöttöliike tapahtui melkein pelkällä kädellä, mutta ilmeisesti syötön suuntia oli näin selvästi tavallista vaikeampi lukea. Vaikkei vauhtia ollut paljon, niin ykköset putoilivat jatkuvasti ruutuun ja vieläpä melko tarkasti. Jäin myös syötön jälkeen aina normaalista poiketen takakentälle, sillä jalat eivät toimineet riittävän hyvin syöttö-volley -peliä ajatellen. Mutta ihmeellisen hyvin tuo kuitenkin tuntui toimivan.
Vastustajat syöttivät edelleen myös varsin hyvin, joten takaisku oli iso, kun he saivat Johnin murrettua 3-3 -tilanteessa parilla vahvalla suorituksella. Galloway johti myös seuraavaa syöttövuoroaan useampaan kertaan, mutta jotenkin saimme kaivettua tilanteen tasoihin, ja 40-40 -tilanteen pisteeni olikin lähes täydellinen. Palautus matalana jalkoihin ja perään aivan täydellinen kämmenlinja nelinpelikäytävään ohi Cashin. Olikohan jopa sivulaukkatuuletuksen paikka?
4-4 -tilanteessa jouduin kuitenkin ensimmäistä kertaa ahdinkoon omassa syötössäni missattuani yllättäen kaksi neutraalia rystyä. 15-40 -tilanteeseen löytyi kuitenkin takataskusta kolme aivan erinomaista syöttöä ja sain kuin sainkin pidettyä. Ja seuraavassa Cashin syöttövuorossa olikin jo erävoitto lähellä. Nousimme 0-40 -tilanteesta tasoihin, ja Cashin ensimmäinen kakkossyöttö 40-40 -tilanteessa pomppasi verkkonauhan kautta kenttään. Seuraavankin kakkosen John sai ihan hyvin takaisin, mutta sijoittumiseni verkolla oli tilanteeseen nähden vähän pielessä, enkä saanut volleytani verkon yli. Tilanteeksi siis 5-5.
Johnin syöttövuoro oli jälleen tiukka Cashin kiusatessa meitä onnistuneilla lobbipalautuksillaan, mutta kahdesta breikkipallosta huolimatta saimme pidettyä. Ja kun emme 6-5 -tilanteessa onnistuneet murtamaan, niin erä ratkaistiin tie breakissa. Saimme siihen suorastaan täydellisen alun lyömällä kumpikin erinomaiset palautukset Cashin kakkossyöttöihin, ja tilanne oli pian 4-0. Tupla Johnilta ja heti perään Gallowaylta tarkoittivat sitä, että puolia vaihdettiin 5-1 -tilanteessa. Saimme tuossa pisteessä ainakin viisi vastustajien smashia kaukaa kentän takaa takaisin, mutta kuudes oli liikaa. Seuraavassa pisteessä kämmenlobbini oli kuitenkin juuri tarpeeksi pitkä, joten siirryimme 6-2 -johtoon.
Kyllähän tie breakin olisi tuossa kohtaa luullut jo olevan ohi, mutta ei tosiaankaan. Ottelun ainoa kaksoisvirheeni tuhlasi yhden eräpallon, ja vastustajien kaksi hyvää syöttöä seuraavat kaksi. Eikä Johninkaan syöttö 6-5 -tilanteessa tuonut pistettä. Puoltenvaihdon jälkeen alkoi näyttää jo tosi pahalta, kun vastustajat aavistivat Johnin volleyn oikein myös 6-6 -tilanteessa ja pääsivät syöttämään ottelupallossa.
John sai ottelupallossa palautuksensa kohtuullisen hyvin krossina takaisin, ja minä päätin verkolla sen perään tehdä kaikki tai ei mitään -tyyppisen liikkeen poikki kentän. Yletyin palloon vain vaivoin ja suuntasin sen aivan liian korkealle. Varmasti jokainen pelaaja kentällä luuli pallon leijailevan pitkäksi, eikä Cash edes yrittänyt reagoida siihen, mutta jotenkin osuma oli niin pehmeä, että pallo putosi ihanasti juuri takarajan sisäpuolelle. Pieni tuuletus perään ja alettiin olla jo tosi mukavasti vastustajien pään sisällä. 7-7 -tilanteessakin rystypalautukseni oli vain varsin epätoivoinen kurotus palloon, mutta tuloksena olikin todella korkea ja syvä lobbi, jonka Galloway iski verkkoon. Eikä nyt kuudennetta eräpalloa voinut jättää käyttämättä. Kick-syöttö rystylle oli Gallowaylle liikaa, ja erätauolle astellessa saatoin oikein aistia, kuinka hänen päässään kiehui. Ja minähän vain sain tuosta lisää energiaa.
Matsi ei ollut kuitenkaan vielä alkuunkaan ohi, sillä nythän peli oli vasta tasan, kun aloitettiin match tie break. Jotenkin kasetin hajoamisen toisella puolella kenttää saattoi kuitenkin aistia jo ensimmäisestä pisteestä, johon Cash syötti tuplan. Gallowayn huippupalautus Johnin syöttöön tasoitti tilanteen 1-1:een, mutta seuraavassa pisteessä sain Cashin lobbin juuri ja juuri takaisin riittävän hyvällä smashillä. John löi 2-1 -tilanteessa aivan maailmanluokan rysty-yläkierrelobbin, minkä jälkeen Galloway lahjoitti seuraavan pisteen minulle tuplalla. 4-1 -tilanteen kämmeneni syötön jälkeen oli ottelun huonoin, mutta en jäänyt sitä murehtimaan, vaan pidin seuraavan pisteen siirtäen meidät 5-2 -johtoon.
Cash selvitti seuraavat kaksi pistettä hyvillä syötöillään, mutta Johnkin hoiti sitä seuraavat kaksi pistettä kunnialla. Gallowayn peli alkoi kuitenkin olla jo aivan sekaisin hänen syöttäessään 7-4 -tilanteessa jälleen tuplan. Kakkossyötönpalautukseni 8-4 -tilanteessa oli aavistuksen kesy, mutta 8-5 -tilanteessa jalat olivat onneksi syötön jälkeen hereillä, ja sain kaivettua kämmeneni juuri sopivan löysänä Gallowayn jalkoihin, eikä hän saanut volleytaan enää verkon yli. Saimme näin neljä ottelupalloa, ja otimme homman kotiin ensimmäisellä. Kick-syöttö Cashin rystylle oli oikea valinta, ja John korjasi marjat pois verkolta. Come on!
Tulipahan taas pitkä sepustus ottelun kulusta, mutta kyllähän niitä tapahtumiakin riitti. Ja myös siis jo ennen ottelun alkua. On mielestäni edelleen lähes käsittämätöntä, että pystyin ylipäätänsä jotenkin selviytymään tällä selällä ottelun loppuun asti, ja vielä uskomattomampaa, että pystyimme jotenkin matsin voittamaan. Pelissäni oli monta täysin selvää rajoitetta, mutta jotenkin keskittyminen niihin osa-alueisiin, jotka pystyin toteuttamaan oli lähes täydellistä. Henkisesti olin upeasti läsnä ja otin johtajan roolin kentällä, minkä lisäksi syötin todella fiksusti. Ja palautus oli tiukoissa paikoissa rautaa myös, mikä varmasti osaltaan sai vastustajien pasmat sekoamaan ja tuplavirheet tapahtumaan.
Johnilla oli varsinkin ensimmäisessä erässä selvästi vaikeuksia löytää oikea pelikirja omissa syötöissään, mutta hänkin hoiti kyllä tonttiaan paremmin ja paremmin ottelun loppua kohden. Mutta minulta vaadittiin kyllä tänään isolla tavalla johtajuutta varsinkin toisessa ja kolmannessa erässä. Henkisesti otin kentän haltuun kovalla tsempilläni ja olin ottelussa paremmin läsnä kuin kertaakaan tällä kaudella tähän mennessä. Ja uskalsin tehdä positiivisia ja rohkeita ratkaisuja ilman huolta siitä, että ottelu saatetaan niiden myötä myös hävitä.
Varmasti selkävaivoilla oli vaikutusta asiaan, sillä olisi ollut helppo sanoa, että hävittiin kun selkään sattui. Ja pelaaminen ja päätöksenteko oli siksi tavallista rennompaa. Mutta ei matsin ratkaisupaikkojen lähestyessä tappiota koskaan halua kohdalleen, ja kyllä tilanne jännittää joka kerta yhtä lailla. Tänään tilanteiden käsittely onnistui kuitenkin hienosti. Ei koskaan toki täydellisesti, mutta juuri riittävän hyvin. Ja jotenkin tuo paine heijastui ihanasti myös vastapuolelle, jossa kasetti hajosi pahemman kerran kolmannessa erässä.
Pitää vain joskus pystyä roikkumaan mukana otteluissa, ja jotenkin tällaisiakin matseja tulee voitettua. Jos näistä kolmesta Meksikossa pelatusta matsista pitäisi sanoa, mikä tuntui kentältä eniten voitolta ja mikä eniten häviöltä niin täysin päinvastoin tuloksiin verrattunahan se olisi mennyt. Los Cabosissa voitimme selvästi enemmän pisteitä kuin vastustajat, mutta hävisimme ottelun, kun taas tänään homma oli juuri päin vastoin. Ja vielä fyysisesti niin rajoittuneena.
Kisat siis kuin ihmeen kaupalla jatkuvat edelleen, kun kohtaamme perjantain semifinaalissa tutun parin Nys/Zielinski. Hekin voittivat tänään oman ottelunsa aikamoisen trillerin jälkeen, joten itseluottamus on sielläkin kohdallaan. Treenasimme heidän kanssaan kahdesti viime viikonloppuna, joten lukuisten kohtaamisten lisäksi heidän pelistään on myös ihan viime aikaista tuntumaa. Nys on parhaimmillaan todella vaikea pysäytettävä, mutta huonojakin päiviä hänelle osuu. Zielinski on puolestaan tasaisempi ja kova tsemppari, joten henkisellä puolella tuskin yliotetta tämän päivän tapaan on otettavissa.
Toivotaan kuitenkin kaikista eniten sitä, että selän tilanne jatkaa parantumistaan huomiseksi, ja saamme pelattua ehjän ottelun. Kävin fyssarilla pariinkin otteeseen vielä tämän päivän matsin jälkeen, ja tuntuu siltä, ettei ottelussa mikään mennyt ainakaan huonompaan suuntaan. Eiköhän huomenna saada siis kova taistelu aikaiseksi. Semifinaalimme on ohjelmassa Grandstandilla kello 19 paikallista aikaa eli Suomessa kello 3 lauantaiaamuna. Vamos!
Onneksi olkoon! Taidan tietää missä peliasussa pelaat loppukauden. Vaikka eihän kukaan tennispelaaja ole taikauskoinen, eihän? 🙂 Taas katsoin jälkilähetyksenä ja taas oli kyllä hieman erikoinen ottelu. Avaatko vielä vähän mistä mielestäsi Johnin ekan erän syötönmenetykset johtuivat? Näin maalikolle ei näkynyt selkeitä virheitä, mutta oliko teknisiä/taktisia ongelmia? Vai sopiiko Johnin syötöt vain paremmin vastustajille? Tai ihan vaan huonoa tuuria, että omat mokat, vastustajien onnistumiset ja onnenkantamoiset osuivat vaan juuri Johin syöttövuoroihin? Aika hyvin he kyllä ekassa erässä putsasivat linjat roskista. Sinun pitäisi selvästi syöttää jatkossakin selkävaivaisena, sen verran varmasti tulee syöttövuorot nyt kotiin. Mietin, että johtuuko se siitä, että syötät nyt niin eri tavalla kun muut, ja jäät jopa takakentälle, että vastustajat eivät oikein tiedä mitä tekisi? Tämä ottelu lupaa kuitenkin hyvää, usein näkee että huippuparit hädin tuskin roikkuvat ottelussa mukana, ja sitten MTBssä pari hyvää lyöntiä ja yllättäen voittavat. Eli jatkakaa samalla tavalla! Ja pyydä, että edes finaali tulisi siedettevän aikaan Suomen aikaa. 🙂
Kiitos! Ei tosiaan ole tullut vielä ainoatakaan tappiota tällä uudella koko vihreällä peliasulla. 😉
Mitä itse otteluun tulee, niin jotenkin John syötti ehkä vähän liian varmistellen ensimmäisessä erässä. Pallot tulivat liikaa terävästi palauttaneiden vastustajien lapaan, ja kun minäkään en pystynyt niin paljoa auttamaan verkolla, niin vaikeaksi meni. Mutta hieman lisää aggressiota siis välillä kyllä Johnin syöttöihin kaivataan.
Omat syöttöni sen sijaan toimivat ihmeen hyvin näin selkävaivaisena. Vähän sama asenne oli tänään kuin mixtyssä eli yritän oveluudella voittaa pisteen suoraan syötöllä vaihtelemalla kierteitä, noston paikkaa ja vauhtia. Ehkä syötän tavallisesti liian ennalta-arvattavasti, ja tämä vaihtelevuus on se oma juttuni, jota kannattaa viljellä jatkossakin!
Ja mitä peliaikoihin tulee, niin mahdollinen finaalikin taitaa kyllä olla aamuyöjuttuja Suomessa…
Ohhoh, aikamoista että saitte otettua kassalta käteiset ja juostua pois!
Edelleen olen sitä mieltä että jos valmistautumiset ja kaikki menee kuten pitääkin, lopputulos ei ole suosiollinen. Jostain syystä tarvitset ärsykkeitä jotta olisit parhaimmillasi.
Kuinkas herrasmiehiä kentällä ollaan? Kun vastustajat varmaan tietävät selästäsi, yrittävätkö ohjata sinua käännöksiin tai muuten käyttää hyväksi tilannetta?
Tämä kyllä ihmetyttää itseänikin. Eihän tulisi kuuloonkaan, että tavallisesti kisan aikana ennen seuraavaa ottelua ottaisi kaksi välipäivää treeneistä ja kävisi vain uima-altaalla pari kertaa päivässä. Mutta jotenkin itseluottamus oli tänään kaikesta huolimatta kunnossa.
Ja vastustajien heikkouksista otetaan kyllä ihan kaikki irti. Kyllä vastustajat tiesivät selkäni kunnon tasan tarkkaan jo etukäteen, mutta ei se nelurissa niin helppoa ole tuota hyödyntää. Menee omakin peli solmuun, jos vain yrittää pelata toiselle pelaajalle palloa.
No, olipahan taas kerran monenmoisia kierteitä pelissä. Kiinnittyi huomio syöttöjen ”laatuun”? Siis syötöillä näyttää olevan suuren suuri merkitys pelissä kuin pelissä. Näin olen todennut mm. katsoessani Dubain nelurin otteluja, joissa on esiintynyt todella kovia syöttöpelin omaavia. Osa ainakin on kaksinpelin pelaajia ja ihan kovimmasta päästä heitäkin. Katsomoon ovat laittaneet parhaiten sijoitettuja pareja.
Tärkeintä oli tässä omassa pelissäsi voiton saaminen vaikeuksien jälkeen. Toivottavasti selkä on kunnossa seuraavassa pelissä ja liike sen mukaista. Syöttöihin kannattaa todella panostaa.
Harmi, että pelinne on jälleen yölliseen kotimaamme aikaan, joten se jää livelähetyksenä katsomatta. Onnea peliin!!!!
Kiitos! Syöttö on tosiaan nykytenniksessä ja varsinkin nelinpelissä todella tärkeä lyönti. Hyvä syöttäjä voi pärjätä ketä vastaan vain, joten tuota lyöntiä kannattaa kyllä todella treenata. 💪💪
Cmoon, melkoista taistelua! 😅💪💪💪
Tsemppiä semiin, toivottavasti selän jumi alkaisi jo helpottaa. Uskomatonta, että pystyit pelaamaan tuolla tasolla kun vertaan peliäsi omiin alaselkäjumeihini. 😅
Kovaa taistelua toden totta 💪💪 Itsekin ihmettelen, että tuohon pystyin, mutta ihmeitä näköjään tapahtuu. Ja huomenna toivottavasti tuntuu jo paremmalta.
Valvoin ja katsoin ja alku näytti siltä, että voi tulla rumatkin lukemat. Ensimmäistä kolmen syöttövuoron jälkeistä taukoa odotin mielenkiinnolla nähdäkseni istuuko Harri vai ei ja istuit tauot ottelun loppuun asti. Siitä päättelin selän tilanteen olevan parempi. Ei ollut Johnin parhaita otteluita, mutta lopputulos ratkaisee. Melkoista ottelussa roikkumista ja toisaalta toisessa erässä mikään eräpallo ei millään halunnut kääntyä erävoitoksi. Välierässä tuskin vastaava peli riittää, joten toivottavasti selkä parempaan suuntaan ja Johnilla hyvä peli-ilme. Tsemppiä!
Kiitos! Ja kova suoritus valvoa aamuyöllä näitä otteluita katsellen 🙌 Kyllähän selkä parempi oli kuin osasin toivoa, mutta silti kaukana täydellisesti. Toivottavasti semifinaalissa kuitenkin taas vähän parempi. Siihen kuin vielä yhdistetään parantunut peli-ilme, niin hyvä tulee!
Onneksi olkoon voitosta ja huh-huh, minkälaisten haasteiden ja pelitapahtumien jälkeen!! 👏👏 👍👍 Onhan sinulla käsittämättömän kova tsemppi! Tunnustus myös Johnille, jonka peli terävöityi ottelun tiukentuessa. Nyt toivotaan, että saat selkäsi kuntoon ja pääset pelaamaan omaa luovaa peliäsi. Go for it!👍👍💪💪
Kiitos ja näin toivotaan! Panokset kasvaa 💪💪
Nyt on nähty pari turhankin tapahtumakasta matsia. Onneksi pääasia, eli voitot, tulleet.
Hyvä blogi, mutta saisiko vielä kommenttikentän kellon Suomen aikaan, niin olisi helpompi seurata kommenttejakin reaaliajassa? Nyt taitaa olla Britannian ajassa, kaksi tuntia meikäläisiä jäljessä?
Voitot todellakin ratkaisevat 💪
Erinomainen huomio, enpä ole ennen huomannutkaan, että sivuston aika on UTC-0. Korjataan toki Suomen aikaan!
Huhheijaa, onnittelut voitosta! Heräsin keskellä yötä katsomaan matsin ja kyllä kannatti! Hienoa että taiskat ja matsitaistat kääntyy vaihteeksi oikeaan suuntaan. Toki välillä melkein pahaa teki katsoa kun huomasi kuinka jumissa selkäsi vaikutti olevan. Mutta hyvin ja tarkasti lähti syöttö ”pelkästään” kädelläkin ja verkolla teit minkä pystyit. Kenties seuraavassa matsissa Johnin pitää nostaa vähän omien syöttöjensä riskitasoja jotta tuota pystyisi vähän paremmin kompensoimaan. Annoit myös tosi hyvin painetta syöttäjille varsinkin kakkossyöttöjen palautuksissa, välillä olit jo puolivälissä matkalla kohti syöttöruudun takarajaa 😀 Vastustajat ovat ottaneet tällä kaudella jo useamman tosi ison päänahan, joten siinäkin mielessä erinomainen voitto.
Hyvin kävi taas kerran ilmi kuinka vaikeaa sellaisen matsin voittaminen on, jossa vastustaja on selvästi puolikuntoinen ja sitä kautta voittamisen pitäisi olla melkein itsestäänselvyys. Varsinkin Gallowayn kohdalla kasetti petti ja pahasti loppua kohden.
Nyt toiveissa että huomenna selkä on taas astetta parempi. Teillä on tässä tilanteessa melkeimpä pelkästään voitettavaa, joten ei muuta kuin kovaa ajoa ja Vamos!
Vamos, kiitos onnitteluista ja tsempeistä! Olihan tuo hurja matsi ja siistiä voittaa vähän tiukemminkin. 🙂 Toivotaan semifinaaliin parempaa vireystilaa omaan kroppaan ja Johnille vielä aavistus aggressiivisuutta lisää myös. 💪
Kalenteria ei ole vielä päivitetty tämän kisan jälkeen, IW näköjään ette mahdu mukaan kun niin moni kaksinpelaaja ilmottautunu. Jatkatteko Johnin kanssa kuitenkin? Arizona ja Miami (jos pääsee?) vai Eurooppaan tauon jälkeen? Tsemppiä lopputurnaukseen!
Kiitos tsempeistä! Kalenteria ei ole vielä päivitetty, kun on sen verran auki tilanne. Katsotaan mihin turnauksiin maaliskuussa mahdutaan, ja päivitän sitten heti tänne. Miamin ja Phoenixin listat tulevat maanantaina 4.3.
Jokohan teidät on etsintäkuulutettu, sillä onhan tuo ollut aivan törkeä ryöstö! Ja kun siihen lisää, mitä tapahtui maanantaina, niin tuohan oli rikoksen uusinta ja alkaa vaikuttamaan jo järjestelmälliseltä.
Onhan niitä pelejä, jotka olisi pitänyt voittaa jo mahtunut tähänkin kauteen, joten ehkä se on kohtuullista, että välillä tulee myös ylimäärisiä voittoja. Koko ilta meni jännittäessä, että tuleeko luovutusta. Eipä tullut ja kuinka ihanaa oli taas kuin nakutettuna herätä katsomaan pelin tulos ja kadottaa innostumisen takia yöunet.
Melkoista tarinaa siellä taas kirjoitetaan ja toivotaan, että se on vasta puolessa välissä. Aika kova haaste sieltä tulee kyllä seuraavaksi vastaan, kun saattavat sen verran hyvin sinun pelin tuntea, että osaavat paremmin käyttää selän aiheuttamia rajoituksia hyväksi. Mutta jospa se selkä onkin jälleen yhteystyökykyisempi ja tuleekin uudenlainen yllätys vastustajille. Isot tsempit kauden ensimmäiseen semifinaaliin!
Ryöstöhän tuo oli sanan varsinaisessa merkityksessään. Ja aika hyvältä maistui kyllä omalla kohdalla. Nyt sitten vähän rennommalla asenteella semifinaaliin. 💪
Kyllähän se tuska hiipii vastustajan päähän kun näkee, että toinen teistä pelaa rollaattorin kanssa – eikä voittoa silti heru. Eikä tuo takakentällä viipyily ihan mahdottoman huono juttu ole. Varsinkaan jos ei ole vaihtoehtoja. Melkoisella meksikolaisella kairauksella semeihin! Toivottavasti olo jatkaa parantumistaan ja pääsette nauttimaan peleistä aina päätyyn asti 💪
Vamos, selkä varmasti pikkuhiljaa helpottaa, joten jatketaan meksikolaista kairausta. 😎
No hitto, jos sinä kerran pelaat ja taistelet siellä selkävaivaisena, niin kyllä täällä noustaan vaikka joka ikinen yö tuijottamaan! Ja ihmettelemään; oli kyllä edelleen mielenkiintoisen näköistä liikkumisesi ja lyöntikoukerot kramppikropalla, täytyy kyllä ihailla, on siinä miehellä selkärankaa!!!!! (no jopas oli osuva sanavalinta 🙂 Häviämisen pelkohan oli jo hieman hiipinyt peliinne, joten oli hienoa, että teit nyt rohkeita ratkaisuja, olkoonkin että osittain pakotettuna. Lyönti lyönniltä, peli peliltä kehitytte, ja kun näistä vastoinkäymisistäkin nappaatte tarvittavat opit & knopit mukaan, niin hyvää jälkeä tulee! Minä menen nyt nukkumaan vähän varastoon 🙂
Oikein, kyllähän sitä tällaista draamaa mielellään seuraa vaikka myöhemminkin yöllä. 😅 Semifinaalissa sitten taas paremmalla selällä kohti uutta menestystä. 💪