Viisi päivää olen nyt saanut nauttia elämästä Wimbledon-voittajana, ja edelleen tuo kuulostaa jotenkin uskomattomalta. Pyöritystä on riittänyt ja varmasti riittää jatkossakin, mutta onhan se kaikki osa tätä tennispelaajan elämää. Enkä varmasti vaihtaisi sekuntiakaan pois. Käydään vielä tässä kirjoituksessa vähän läpi finaalin jälkeisiä tapahtumia ja tulevien viikkojen suunnitelmaa.
Kiitokset ensin edellisen postauksen ennätysmäärästä kommentteja ja onnitteluja. Niitä on ollut upeaa ja kiitollista lukea, sillä vaikka fiilis finaalin jälkeen oli aivan tapissa, niin on se mahtavaa kuulla, miten suuria reaktioita ottelu on saanut myös muissa ihmisissä aikaiseksi. Aikuinen mies kyynelehti kentällä, mutta en tainnut olla suinkaan ainoa, sillä niin moni on jälkikäteen kertonut katsomossa ja tv:n äärellä herkistyneensä voiton ratkettua. Onhan urheilussa kaikkein parasta nimenomaan nuo suuret tunteet, ja niitä saatiin elää nyt kyllä ihan täysillä.
Toinen asia, mistä moni on blogissani, viesteissä ja kasvokkain tullut sanomaan on se, kuinka minulla oli kolmannen erän ratkaisuhetkillä hymy huulilla pisteiden väleillä, ja kuinka tuo jotenkin heijasteli katsomoon asti sellaista luottoa, että voitto tulee kotiin. Otan sen kyllä suurella ylpeydellä vastaan, että pystyin kaiken paineen ja jännityksen keskellä nauttimaan tilanteesta noin näkyvästi ja ehkä se oli oikeasti yksi niistä syistä, että otteluvoitto meille kääntyi.
Matsin jälkeen ilta jatkui nopealla kamppeiden vaihdolla pukuhuoneessa, minkä jälkeen pääsin moikkaamaan perhettä ja kaikkia paikan päälle lentäneitä tuttuja keskuskentän ulkopuolelle. Wimbledonin lastenhoitopaikassa matsia seuranneet lapsetkin tulivat onnittelemaan. Siitä matka jatkui lehdistötilaisuuteen, joka kesti toista tuntia ja siitä vielä doping-testiin, joka sekin kesti harvinaisen pitkään, kun tällä kertaa otettiin ihan kunnon verinäytteetkin. Osa porukasta oli kuitenkin vielä tuonkin jälkeen paikan päällä pelaajien terassilla, jossa tunnelma oli kohdallaan, kun järjestäjät toivat meillä samppanjan lisäksi omat replikat pokaaleista kotiin vietäväksi.
Puhelin oli lauantai-iltana aivan tukossa, mutta kun ei uni meinannut tulla niin blogin ehdin sentään aamuyön tunteina kirjoittamaan. Viesteihin ja puheluihin vastaamisen jätin kuitenkin suosiolla seuraaville päiville. Ja koska sunnuntai ei ollut pelipäivä, niin tottakai otin kunnialla vuoron vastaan myös lastenhoidossa, joten parin tunnin unien jälkeen aloitimme finaalipäivänä ensimmäistä synttäriään viettäneen pikkumiehen kanssa leikit heti ennen aamuseitsemää. 🙂
Aamupäivä sujui perheen kanssa leikkipuistossa pyörien ja lounasta syöden ennen kuin suuntasin vielä takaisin Wimbledoniin, jossa pelaajille ja vieraille oli järjestetty pukuhuoneisiin mahdollisuus sovittaa sopivan kokoiset puvut illan gaalaan. Sopivan kokoinen smokki löytyikin pian ja kun kisan parturista sai hiuksiinkin vielä viimeisen silauksen niin pian sitä oltiin valmiita siirtymään kaupungille illan päätapahtumaan.
Gaalaillallinen oli tottakai kokemuksena upea, mutta ehkä illan ohjelma jätti vähän toivomisen varaa. Kaksinpelin voittajat otettiin vastaan lavalle puheiden kera, mutta nelinpelin voittajia ei sanallakaan koko illan aikana edes mainittu. Juhlan aikana esitetyn muutaman minuutin videopätkän aikana nelinpelifinaalia esiteltiin noin kahden sekunnin ajan, mutta siinä se. No, saimmepa olla rauhassa omassa porukassamme, sillä eivät muutkaan kutsuvieraat, Wimbledonin seuran jäsenet tai muut paikalla olleet juhlijatkaan meitä sen kummemmin häirinneet.
Kisakuljetukset toimivat edelleen puolenyön jälkeenkin, joten hyppäsin Wimbledon-logolla varustetun Range Roverin kyytiin ja palasin takaisin majapaikallemme. Jälleen jäi yöunet kuitenkin vähälle, sillä lähdimme perheen kanssa maanantaina aamulennolla koti kotia, joten ainakin nuorimmaiset alkoivat ja viimeisinä päivinä vähän ikävöimään. Ja koiranhoitopaikkaakin oli pitänyt jo muutamaan kertaan vaihtaa.
Kotiin päästyä tilanne on onneksi nyt hieman rauhoittunut, ja vaikka useampia haastatteluja olenkin edelleen antanut ja joitakin kuvauksia varsinkin on vielä edessä, niin on tässä ehtinyt vähän hengähtääkin. Oli mahtavaa, että perhe oli mukana koko kolme viikkoa Englannissa, mutta on se jotenkin vielä rentouttavampaa viettää aikaa yhdessä kotioloissa.
Vaimon kanssa ollaan herkuteltu kuitenkin iltaisin vielä finaalimatsia telkkarista; maanantaina ensimmäinen erä, tiistaina toinen ja keskiviikkoan kolmas. Tosi harvoin tulee itse katsottua omista matseista koko tallennetta läpi, sillä yleensä analyytikot pilkkovat videosta valmiiksi kaikki pisteiden välit pois, mutta nyt tuo täysi video onkin ollut suorastaan kiintoisaa katsottavaa. Matsin aikana sitä keskittyy niin täysin omaan toimintaan, että jää tyysti näkemättä muun muassa vastustajien turhautuminen, oman pelaajaboksin jännittyneet katseet ja ylipäätänsä se kaikkien paikalla olijoiden ilmeistä muodostuva draaman kaari.
Kyllähän tuossa matsissa sitä draamaa riitti, ja siksi sitä katsoi jälkikäteenkin vielä niin mielellään. Matsipallo on kyllä tullut somessa vastaan aika monta kertaa, mutta muita pisteitä ei ollut vielä ehtinyt nähdä. Ja saapahan vielä realistisemman kuvan siitä, että kyllä meillä aika tuuri kävi, että tuon matsin voitimme. Ei ollut missään nimessä meidän kisan paras matsimme pelillisesti, ja oma pelini varsinkin oli yllättävän tasapaksua syöttöpeliä lukuun ottamatta. Mutta eihän täydellisyyttä kukaan vaadi, riittää vain että olimme parempia kuin vastustajat. Ja sen teimme, vaikkakin kyllä pienimmällä mahdollisella marginaalilla.
Neljä päivää tuli lopulta täyttä lepoa otettua ennen kuin tänään torstaina oli aika pikkuhiljaa alkaa palata takaisin maanpinnalle kuntosalin puolella. Seuraavan viikon aikana on tarkoitus tehdä useampi kunnon voimatreeni loppukesää palvellen, mutta myös tenniskentällä on huomisesta eteenpäin jokunen treeni suunnitelmissa. Ensi viikon alussa käyn myös Hangossa pelaamassa tiistaina yhden näytösottelun ennen kuin suuntaan seuraavalle kisareissulle viikon päästä, jolloin suuntana on Washington DC.
Loppukauden kisakalenteri sai siis Wimbledonin menestyksen myötä aika mukavan upgraden, sillä ATP250-kisat vaihtuivat kertarysäyksellä isompiin ATP1000-kisoihin. Washingtonin kisa on ATP500-tasoa, mutta sen jälkeisen viikot pelataan siis Montrealissa ATP1000-kisa ja heti perään toinen samanlainen Cincinnatissa. Sitten vuorossa on mahdollisesti väliviikko ennen kauden viimeistä Grand Slamia, US Openia.
Rankingitkin liikahtivat Wimbledonin myötä aika miehekkäästi oikeaan suuntaan, ja vaikkei uutta uran parasta noteerausta vielä tullutkaan, niin sija 12 minulle ja sija 17 Henrylle tarkoittaa kuitenkin sitä, että pääsemme lähes kaikkiin tuleviin kisoihin vielä kaiken lisäksi sijoitettuina kaavioon. Viimeisen viikon aikana on huhuja kuulunut useammastakin uudesta parimuodostuksesta loppukesän kisoihin, joten saa nähdä miten lopulliset sijoitukset esimerkiksi US Openiin menevät, mutta ainakin Washingtoniin lähdemme peräti 1-sijoitettuina. Makea juttu!
Aika innolla sitä kaikesta Wimbledonin hullunmyllystä huolimatta tulevia kisoja taas odotetaan, ja onhan tässä loppukaudeksi siis aika herkulliset asetelmat. Itseluottamus ja peli on iskussa, ja tuskin kovat kentätkään meille vaikeuksia aiheuttavat, päin vastoin. Torinon ATP Finals -paikkakin on Grand Slam -voitolla käytännössä lähes varma, joten eipä tarvitse tuotakaan jännittää. Sen kun nautitaan ja pelataan. Ja silloinhan niitä hyviä asioita tapahtuu.
Oli se niin upeaa nähdä sinut ja Henry Wimbledon-voittajina.
Mukava kuulla, että kaikki ok.
Tsemppiä loppukauteen!
Isot kiitokset!
Congratulations Harri – I knew you had what it takes from the beginning and even more so when I met you with my my mum Queen’s just before Wimbledon!
I’m sure this is the first of many 💪🏼
It was a pleasure to meet you too, thank you!
It may have required luck to win the match but the truth is that you and Henry stay very tough under pressure. And that is a great quality to have.
And shame on the gala program planners for not acknowledging doubles champions. That was sad to hear.
Good luck to the rest of the season!
I also wonder if both men and women (singles) winners were celebrated at the Champions’ dinner – or just men :o?
How odd, and shameful, for not celebrating doubles’ winners at all
And I’ve often heard that the better player often gets more lucky. 😉 So maybe we deserved it.
But it was still a big shame they didn’t even mention the doubles winners in the gala, we couldn’t believe it either.
Upeita ja unohtumattomia tapahtumia. Näitä on aivan varmasti tulossa lisää. Kiitos tästäkin mielenkiintoisesta päivityksestä ja isot onnittelut vielä kerran Wimbledonin mestareille! Mahtavaa seurata tenniselämääsi blogisi kautta. Nauti kotipäivistä ja tsemppiä seuraaviin pokaalijahteihin 👍💪
Todellakin ikimuistoisia tapahtumia on riittänyt. Toivottavasti niitä on vielä edessäkin päin. 💪
Kiva lukea postaus jälkitunnelmista. Itse ottelun seuraaminen oli kyllä aivan liian jännittävää. MTBn katsoin uusintana seuraavana päivänä, ja edelleen minua jännitti 😁 Ja sitten katsoin tylsän miesten finaalin. Nelurin hienous näin penkkiurheilijan näkökulmasta on se, että peli ei ole koskaan ratkaistu ennen kuin ”nainen laulaa”.
Toivottavasti moti säilyy, sillä isoin ja pyhin on nyt saavutettu. Voittokulku on ollut huimaa. Itse odotin ”kovia” tuloksia vasta kovilta kentiltä, ja nythän ne alkavat 😁. Kroppaa kannattaa kuunnella, sillä seuraavan vuoden tulevaisuus on nyt pedattu, ja vain kroppaongelmat voivat estää uusien hyvien asioiden tapahtumisen.
Moni on sanonut samaa, että nelurifinaali oli jopa kiinnostavampi kuin kaksinpelin finaali tänä vuonna. Aika siistiä oli olla osana tuota.
Ja totta on tuokin, että nyt kun vain pysyy terveenä ja jatkaa kovaa työtä niin tuloksia on varmasti tulossa jatkossakin. Mutta ei toki itsestään mikään tapahdu.
Onnittelut upeasta saavutuksesta! Oli mahtava seurata otteitanne koko kisan ajan, pelasitte todella kovalla tasolla koko turnauksen ajan ja finaali oli siihen vielä kirsikka kakun päälle. Tunteet oli pelissä kentällä, mutta niitä tosiaan riitti myös kotisohvalla 🙂 Hyvä että sait tässä kohtaa myös hieman lepoa, tuli varmasti tarpeeseen! Ja hienoa nähdä teidät pian takaisin kiertueen muissa isommissa kisoissa.
Jos miettii kisavoiton hieman pidemmän aikajänteen vaikutuksia kentän ulkopuolelle, niin onko puhelin käynyt kuumana myös uusien yhteistyöneuvottelujen suhteen? Ymmärtääkseni ainakin toisessa hihassa olisi sponssipaikka odottamassa ottajaansa, mutta mietin yleisemminkin tällaisen voiton vaikutuksia markkina-arvoon vähän isompien toimijoiden silmissä. Emil ja Otto (ja aiemmin myös Henkka) kuuluu Porschen talliin, eli olisin kovasti pettynyt jos sieltä suunnasta ei tule yhteydenottoa 🙂
Raha on tottakai vähän tylsä aihe, mutta itseä tosiaan kiinnostaa enemmän tässä se että miten urheilijan ”arvo” tälläisessä tilanteessa noin yleisellä tasolla muuttuu. Ja sen myötä että onko jatkossa sitten mahdollisuus pitää hieman laajempaa tiimiä ympärillä, fyssaria ja valmennusta enemmän mukana jne.?
Tsemppiä vielä treenikentälle ja sen myötä loppukauden koitoksiin!
Suuret kiitokset! Olihan tuo elämää mullistava kokemus ja pieni puhallus ja lepo tekevät kyllä hyvää.
Tottakai Wimbledon-voitto muuttaa näkyvyyttä urheilukentän lisäksi myös yhteistyökumppanien silmissä. Molemmissa hihoissa on kyllä mainokset jo nyt, mutta toki yhteistyömahdollisuuksia on muitakin. Porschen kanssa käytiin neuvotteluja reilu vuosi sitten, mutta silloin ei päästy maaliin asti, ehkä nyt voisi yrittää uudestaan. 🙂
Ja tottakai palkintorahat mahdollistavat sen, että voi pienemmällä kynnyksellä ottaa tiimiä mukaan kiertueelle, jos siitä kokee olevan hyötyä. Ja perhettä tietysti myös.
Tukka hyvin, kaikki hyvin!!! On se magee!!!! Tämän pidemmittä puheitta jään odottamaan seuraavia herkkuhetkiä (kalenterisihan ei vielä näytä Davis Cupia eikä Torinoa). Matkakassit täyteen Peli-Iloa, mukana keikutaan!
Totta, Davis Cup nyt lisätty kalenteriin, koska kyllähän siellä tietenkin taas ollaan. 🙂
Harri, onnea vielä loistavasta Wimbledon voitosta ja erityinen kiitos tämän blogin kirjoittamisesta. Tsemppiä ja menestystä USA:n turneelle!!
Isot kiitokset!
Mukavaa oli lukea fiilistelyä. Itsekin on kyllä monta kertaa tullut vielä tällä viikolla pysähdyttyä miettimään, että voititte oikeasti. 🙂
Tuonne gaalaanhan olisi saanut ottaa kolme vierasta. Ette kuitenkaan koko perheellä menneet? Olisi ollut synttäripuitteet ihan kunnossa.
Voi kun tuon finaalin jostain näkisikin jälkikäteen, niin istuttaisin vaimon sitä heti katsomaan. Oli kyllä finaalin loputtua hyvin absurdi tilanne, kun yritin ilmoittaa hänelle, että voititte. En voinut kirjoittaa, kun jälleen kädet tärisi. Pakko oli soittaa, mutta samalla näen kuvissa itkevän Harrin ja en pysty puhumaan. On kuitenkin tullut markkinoitua tuo peli niin hyvin, että nyt se kyllä kiinnostaa.
Huikeaa tennistä pelasitte pari viikkoa ja finaalissa isoin ongelma oli, että ette päässeet vastustajien syöttöihin käsiksi. Muutenhan peli oli hyvää. Ratkaisupaikoissa sitten erinomaista. Kyllähän tuo aika mukavat näkymät avaa loppukauteenkin.
Silmiini osui kaupan juomahyllyllä tuttu nimi. Otto Virtanen. Tuskinpa liittyy Ottoon millään tavalla, mutta siitä heräsi silti kysymys. Jos juomahyllyltä löytyisi tuote, jossa lukee Harri Heliövaara. Mikä juoma se olisi?
Minäkin niin kovasti toivoisin, että tuon finaalin voisi katsoa rauhassa, betasalpaajitta ja nitroitta uudestaan, nautiskellen tulevasta voitosta. Eikö tennisliitto tai joku tennisseura voisi kutsua tenniskansaa jonnekin katsomaan yhdessä tätä historiallista matsia? Tai TV5 näyttää uusintana?
ESPN+ has the match (and all others) on demand. Not sure if you have access to that.
Suoratoistopalvelu Max
Oli aika kiva tätä fiilistelyä kirjoittaakin. 🙂 Ja jopa ilman kyyneleitä selvittiin, toisin kun matsin katsomisesta kotisohvalla… 😅 Eurosportin, Maxin, BBC:n tai ESPN:n kautta tuon matsin edelleen pystyy katsomaan. Maksullisia toki kaikki.
Loppukautta odotetaan kyllä vesi kielellä. Ja minulle kyllä vesi maistuu parhaiten. 😂
Wimbledonvoittajan vesi. Sammumattomaan voitonjanoon. Ehkä vähän tylsä, mutta ostaisin.
Hyviä asioita tapahtuu 👍
Todellakin!
Mielenkiintoista kuulla myös jälkipeleistä. 😄 Kotisohva jää malttamattomana odottamaan seuraavia matsejanne ja toivottaa tsemppiä & menestystä matkaan!!!
Kiitos! Seuraavia matseja odotetaan innolla jo täälläkin. 🙂
Hienoa Harri ja koko tiimi!
Kiitos päivityksestä.
Tsemppiä jatkoonkin 💪
Isot kiitokset!
Hienoa kuulla jälkitunnelmoinneista ja myös arjesta kulissien takana. Loppukauden lähtökohdat kiertueelle näyttävät valoisilta ja oletpa saanut huippuparin!
Kysymys toisista huippukisoista, kun korkein kisavoitto on saavutettu:
mitkä ovat ajatuksesi ylipäänsä olympialaisista, joista olet puhunut tavoitteena? Olisitte juuri ja juuri mahtuneet sisään mutta et pääse kun
ykköspelaaja ei olekaan lähdössä.
Onko ensifiiliksiä tästä, jatkatko 4 vuotta jos kroppa kestää?
Onko alustava fiilis
On kieltämättä aika valoisat tunnelmat loppukautta kohti. Todellakin riittää paljon mitä odottaa. 💪
Olympialaiset olivat kyllä minun urani jopa tärkein tavoite nelinpelin parissa tenniskentille muutama vuosi sitten palatessani. Joten olihan pettymys aika valtava, kun Pariisiin ei sitten paria ollutkaan. Mutta ehkä juuri tuo sisuunnutti sitten minut pelaamaan Wimbledonissa vieläkin paremmin. Ja saa todellakin hyvän syyn pelata vielä neljä vuotta jos vain paikat kestävät ja homma muuten kentän ulkopuolella pelittää.
Kiitos näistä hienoista tunnelmista. Kerrohan niitä jatkossakin. ATP-kehitysmietteesi, harjoituskuviosi, alan tunnelmat ylipäänsä – välinekehitys, eri kisapaikkojen erikoisuudet, suuret persoonat – ovat mielestäni usein kiinnostavampia kuin matsiesi yksityiskohtaiset kuvaukset. Toki sun matsiperspektiiviä on kiva lukea, mutta tänne kirjoittavat ovat useimmiten nähneet matsin itse alusta loppuun ja – kuten itsekin Wimpeli-finaalin osalta totesit – nähneet paljon enemmänkin kuin itse kentällä pystyt matsin tuoksinassa noteeraamaan.
Kaikkein tärkeintä kuitenkin, että jaksat ja haluat perusteellista blogiasi kirjoittaa. Kommentteja saat varmasti vain pienen murto-osan kokonaislukijamäärästä. Toivottavasti moni nuorikin näitä lukisi ja innostuisi kirjoittamaan itsekin chat-viestejä pidempiä kirjoituksia.
Kiitos mukavasta kommentista. Nämä muut kuin matsiraportit ovatkin kieltämättä monelle lukijalle selvästi ne kiinnostavimmat kirjoitukset, kun pääsee pintaa syvemmälle juurikin sellaisissa tennisammattilaisen kuvioissa, joista ei välttämättä muuten niin paljon puhuta. Ilman muuta jatkan ja lisään näiden tekstien kirjoittamista, kiitos kannustuksesta. 💪
Finale Wimbledon emozionante…
Non smettete di stupirmi !
L’acquisto di Patten un vero colpo fortunato !
Grazie! 🙂
Jos tyttöystävä statuksella pääsee kuviin ja bileisiin, missä Sini luuraa? Kameran toisella puolella?
Oliko US Openin gaalassa vastaava kohtelu mixtylle?
Kolme vierasta sai kutsua vapaasti mukaan juhlaan. Tällä kertaa vaimo jäi lasten kanssa kämpille, mutta saatiin onneksi silti ihan mukava poppoo gaalaan, kun Louis lähti mukaan. Ja US Openissa ei vastaavanlaista gaalaa tietääkseni ollut.
Ajoittain muistuu voittohetkesi mieleen ja aina tulee hyvä olo.
Tennis elää nyt isoa buumia. Ja paranee koko ajan sinun ja Emilin menestyksen myötä. Täällä pohjoisessakin on paikallisturnauksissa eri sarjoissa ja ikäluokissa osallistujia kuin hiihtokisoissa 80-luvulla!!
Jos urheilusaavutuksia edes jotenkin arvioisi, niin Wimbledon tulee keulilla ja sitten monet muut kuten olympiavoitto paljon takana.
Kyllä siitä toden totta ottelupallon videon näkemisestä tulee joka kerta hyvä olo. Hienoa, että tennisbuumi sen kuin kasvaa, tänä vuonna sitten Davis Cupissa vielä viime vuotta pidemmälle niin alkaa olla homma kunnolla jiirissä. 💪
Wimpelin organisaatiolla on vielä paljon opittavana (ei 2 sekuntia ole riittävä, millään mittarilla, huomion osoitus) siinä kuinka paljon katsojia on alkanut kiinnostaa yhä enemmän nelinpelit kuin kaksinpelit, jotka vanhalle organisaatiolle näyttää jääneen huomion keskipisteeksi. Näyttää vievän siellä aikaa tunnistaa kehityksen kulku. No, näin on ainakin omasta näkövinkkelistä katsottuna tapahtunut, sillä enpä enää katso muita kuin nelinpeliotteluita.
Harri sinulla näyttää kemia pelaavan erinomaisesti Henryn kanssa ja luonnollisesti myös toisin päin, mikäli voiton jälkeistä yhteiskuvaanne pidetään tuosta osoituksena. Pelin tärkein ominaisuus on juuri keskinäisen kemian pelaaminen. Tällä saralla on hyvä jatkaa!!!!
Sanot blogissasi myös monien parien ”vaihtoviikosta” vai millä nimellä tuota kutsuisikaan. Tuota samansuuntaista olen pannut merkille muutamissa otteluissa. Lieneeköhän pysyvämpää kehittelyä vai yksinomaan olympia-pelien kehittelyä, sillä useimmat parit ovat nyt saman maan edustajia?
Oletkos ollut näin lomalla yhteydessä Henryyn ja mitä hänelle kuuluu? Olisi vallan hienoa, jos hänellä olisi aikaa pieni blogi kirjoittaa jossa kertoisi lähemmin omista voiton tunteistaan/tuntemuksistaan. Sitä odotellessa. 😀 😀
Nauti nyt täysin palkein itse näistä muutamasta lomapäivästä, jos niitä sellaisena pidät.
Oli kyllä kieltämättä vähän pettymys tuo gaala näin neluripelaajan silmin. Mutta ei ole ainoa paikka, missä nelurin kohtelu on yleisöä harmittanut. Vaikkapa tämän virallisen highlights-videon kommentit kertovat karua kieltä siitä, ettei Wimbledonin mediatiimikään ole ihan tilanteen tasalla nelinpelin arvostuksen kanssa:
https://www.youtube.com/watch?v=UjQ_VTBmQv4
Mitä parinvaihtoviikkoihin tulee, niin olympialaisiin tähtääviä lyhytkestoisia muutoksia on varmasti useampia, mutta on sitä isompiakin muutoksia kuulemma tulossa. En nyt uskalla tässä sen enempää paljastaa, mutta eiköhän nuo selviä pian. 😉
Ja itse asiassa ei olle Henryn kanssa juurikaan oltu yhteydessä voiton jälkeen hänen suunnattuaan Amerikkaan heti gaalan jälkeisenä aamuna. Joku haastattelu on tehty yhdessä ja käytännön järjestelyjä tulevaa varten käyty läpi, mutta ehkä ensi viikolla sitten tarkemmin. 👍
Kiitos Harri tuosta linkistä. Sain uudelleen fiilistellä TB:t mahtisuorituksistanne.
Nyt seuraavissa peleissä samanmoista ryminää kentälle, niin vastustajat ovat ihmeissään.
Mitä tulee noihin parin vaihtoihin mahdollisesti tulevina viikkoina, niin samaa ounastelen tapahtuvan.
Muuten tuolla alemmalla tasolla näyttää olevan paljon pelaajamateriaalia käytettävissä, jos vain ”omaluonto” antaa sellaisen itselleen ottaa kaveriksi. Kyllä siellä on hyviä pelimiehiä tarjolla. Onneksi sinä sait/löysit siellä pelanneen aivan mahtavan luokan pelimiehen!!! Siitäkin sopii Harri sinua onnitella.
Oi että, olen fiilistellyt teidän finaalimatsia jälkikäteen samalla tavalla erä kerrallaan ja tie-breakeja useamman kerran. Olen niin iloinen puolestasi 🤩
Tämähän innosti penkkiurheilijaa nyt niin, että liput Machesteriin Davis cupia seuraamaan voi hyvinkin tulla hankittua. Turussa oltiin jo.
Mutta että vielä tuo Wimpelikin. Mahtavaa!
Oli kyllä aika kiva matsi katsoa uudemmankin kerran. 🙂 Ja toivotaan todella, että Manchesterissa riittää myös Suomi-kannustusta!
…juu natsia on fiilistelty jälkikäteen; erityisesti 2. (3.) erän loppupuolta ja tiebreikkejä on herkuteltu. 2. erän lopun Thompsonin ala/sivukierreverkkolyönti ja sitä seuraava palautus Thompsonin yli/läpi lähes takaviivalle on kyllä käsittämätön/taidokasta toimintaa! 🎾🎾🎾
…vielä yhet onnittelut ja tsempit jatkoon: Vamos!
Hyvät herkuttelut kelpaavat kylla aina. 🙂 Kiitos onnitteluista, jatketaan samaa rataa.
Sinulla Harri on aina sana niin upeasti hallussa (muuallakin kuin tässä erinomaisessa blogissa), olisiko nyt myös kunnon kirjan paikka? ME, tenniksen ystävät, olisimme kiitollisiä 🙂
Onnittelut vielä kerran koko tiimillenne ja onnea tuleviin koitoksiin!
Wau, kiitos kiitos! Tuleehan tässä blogia kirjoitellessa tulee samalla aika paljon materiaalia tulevaa varten tehtyä. Jos ne vaikka joskus kokoaisi yhteen, katsotaan. 🙂
Kaiken ilon, riemun ja onnen keskellä on aivan käsittämätöntä lukea, että Mestaruusjuhlassa ei huomioitu nelinpelin mestareita laisinkaan. Tympeää, typerää ja moukkamaista. Skandaali on lievä ilmaisu tuolle ratkaisulle. Mistä oikein on kysymys? Onko tämä ollut käytäntö aikaisemminkin? Halutaanko 4peli pikkuhiljaa savustaa ulos? Nelurin finaali oli intensiteetiltään valovuosia edellä singelin finaalia, tuon parempaa markkinointia ei laji voi mitenkään saada. Totaalisen raivostuttavaa. Olisitte ansainneet ison noston bileissä, esimerkkeinä siitä, mitä tennis voi absoluuttisesti parhaimmillaan olla. Myös huikeana esimerkkinä siitä, miten hienoa tiimipelaaminen voi olla, tässä yksilökeskeisessä maailmassa.
Eipä tästä voi juuri eri mieltä olla. Nelinpelin finaalissa oli niin paljon enemmän draamaa ja tunnetta kuin kaksinpelissä ainakin miesten sarjoissa. Pelattiin neluri toisaalta sentään keskuskentällä ja vielä parhaaseen katseluaikaan, mikä puolestaan tarjosi tuon viihteen aika hyvin tv:n kautta katsojille ympäri maailman. Ehkä tällaiset palautteet vähän herättelevät kisajärjestäjiäkin tajuamaan nelinpelin mahdollisuudet. Toivotaan ainakin!
Tämä ei todellakaan vielä ole ohi, vaan jälkipelit jatkuu. Olen katsonut ne kaksi viimeistä tiebreakia toistakymmentä kertaa ja olen edelleen ihan täpinöissä ja tippa tulee linssiin vieläkin. Kukaan ei olisi pystynyt käsikirjoittamaan tuollaista draamaa etukäteen. Jätin Max-kanavan henkiin ihan sen takia, että tulen jännäämään nuo vielä ainakin toiset parikymmentä kertaa. Wimbledonin pyhättö ruohokenttineen, tekee tuosta katselusta vielä monin kerroin nautittavampaa. Kerrankin hieno tv-ohjaus, zoomit katsomoon ja pelaajien kasvoihin juurikin oikeilla hetkillä olivat loistavia.
Jos tiiminne olisi kissa, jolla on 9 henkeä, niin tuossa pelissä käytitte niistä kahdeksan ja se jäljelle jäänyt pokkasi pokaalin.
—
Toinen erä tilanteessa 5-6, Harri syöttää ja vastustajilla 30-40 tilanteessa mestaruuspallo.
Selostaja: ”Miten syöttää Harri. Suoraa syöttöä vai sivukierrettä?”.
Harri käyttää tässä tilanteessa kissaoption ja syöttää hyvin, Henryn hoitaessa homman verkolla tyylillä loppuun.
Selostaja: ”Syöttää päin, jolloin palauttaja usein vähän jumissa.”.
Jarkko: ”Loistava syöttö Harrilta, tarkka päin”.
Jarkko myöhemmin: ”Kiva katsoa noita Harrin tuuletuksia. Yksi pelastettu ottelupallo, tuosta on kiva kääntää ottelu”.
Ja heti tuohon perään 7-tiebreak. Milloin tässä ottelussa ehtii hengittämään, happikatoa pukkaa, naamakin jo sinertää.
—
Edelleen toinen erä, 7-tiebreak tilanteessa 2-5, Purcelilla 2 syöttöä, eli omilla syötöilla mestaruuteen. Tämä tiiminne on kyllä katsojan painajainen, pelaamalla ojasta allikkoon tennistä. Joten eiköhön ole jo paras luovuttaa, loppuottelupaikkakin on jo hyvä saavutus.
Vaan mitä tekee Harri, palautus kissaoptiolla verkkonauhan kautta, hyvin tilanteen lukeneen verkkomiehen mailan yli ja pallo tippuu käytävään. Ai niin, unohdin taas kissaoptiot, taistelu jatkukoon.
Tilanne 3-5.
Selostaja: ”Huh huh huh”.
Henry yhtä hymyä, breikaten seuraavan pisteen aivan jäätävällä itsevarmuudella, sijoitellen taktisesti palloa. Tilanne yhtäkkiä 4-5.
Jarkko: ”Ja molemmat ottaa Harri ja Patten”.
Pattenilta suora piste kakkoseen vasurisyötöllä ulos, toimii edelleen.
Tilanne 5-5, aivan uskomatonta.
Ja toinen syöttö ykkösen kalkeille, suora syöttöpiste.
Nyt jo 6-5, oma eräpallo, onko jo vamoksen paikka?!
Harrin palautus kohtuudella verkkomiestä päin, josta jatkopallo, jossa Harri lopulta pötköttää kentällä kesken pallorallin. Silloin kun väsyttää, niin pitää muistaa myös levätä, oli tilanne mikä tahansa, taisi olla jokin Harrin motto.
Selostajakin käytti jo lyhyempää termiä ”uh”.
Jarkko: ”Upea taistelu Harrilta. Sisukkuudesta eikä taistelutahdosta tämä ei tule jäämään kiinni, sitä löytyy herralta”.
Tilanne 6-6, Thompson syöttää, Patten vastaa tosi hyvin hyvin linjaan, josta Pursell roikottaa löysän takarajan tuntumaan. Pattenin ”helppo tappopaikka-kämmen” karmivasti verkkoon.
Selostaja ”Oi, siinä oli paikka” ja
Jarkko vielä paremmaksi: ”Oi oi oi, oli kyllä loistava palautus, millä oli pedattu hyvä kakkoslyönti.”
Tilanne pikkaisen uhkaava 6-7, kuitenkin Harrin syöttö.
Selostaja: ”Heliövaara yhden mestaruuspallon pelastanut päin syötöllä”.
Nyt jäätävän hyvä kissaoptio-syöttö kakkosen ulkonurkkaan, kalkki pölähtää,
suora syöttöpiste, tilanne 7-7.
Selostaja: ”Oh”.
Jarkko: ”Ja mikä syöttö mestaruuspalloon”.
Minä taas lasken edelleen kissaoptioiden määrää, taas kului yksi.
Seuraavaksi Harrilta oikein hyvä syöttö ykköseen sivulinjalle T-pisteen tuntumaan, mutta kaveri saa roikotettua pallon takaisin. 12 lyönnin palloralli, jossa vaiheita riitti. Lopulta Thompsonilta hieno kämmenkrossi, Harrilla pientä katumus-alakuloa tapauksen johdosta.
Selostaja: ”Tulos olisi saanut mennä toisinpäin”.
Harri ei kuitenkaan jäänyt tuleen makaamaan, vaan päättäväinen läpy Pattenille ja eiku palauttamaan vastustajan kolmatta mestaruuspalloa, syöttäjältä joka voi tehdä milloin vain ässän.
Jarkko: ”No niin Harri, anna vielä tää”.
Selostaja: ”Kolmas mestaruuspallo, mutta nyt Purcelin syötössä.”
Siitä seurasikin ottelun hienoin piste, jota olen katsonut erikseen ainakin 50 kertaa. Onneksi Purcelilta helpohko prosenttisyöttö, johon Harri sai kämmeneltään turvallisen vastauksen verkon ja verkkomiehen suhteen. Sen jälkeen ei mitään helppoja enää lyötykään.
Yleisö kohisi useammassakin kohdassa pallorallia. Harrilta mm. mieletön rystykrossi verkkonauhan alle, mutta Thompson kaivoi senkin silkinpehmeästi takaisin Pattenin jalkoihin. Lehmänhermoinen Patten katsoi hetken jaloissa pyörivää kierteistä palloa ja päätti vuorostaan sijoittaa pallon silkinpehmeästi sivurajalle, ei sitten yhtään riskiä siinäkään lyönnissä.
Purcell ehti kuitenkin tuohonkin palloon ja työnsi sen kämmentyöntönä takana olevalle Harrille. Harrin kämmeneltä, tulta munille lyönti, vaan tuli munalyönti takaisin entistäkin pahempana takarajalle, josta superhankalasta takakenosta raivokas kissaoptio-kämmen verkkonauhan alle, josta Thompson työnsi pallon verkkoon pallorallin lyönnillä numero 12. Harri, selostaja ja yleisö huusivat kaikki: ”OOOOH”. Yleisö taputti ihan villinä, mikä pelastettu matsipallo. Tuon tilanteen jälkeen, Harri ei enää siinä hetkessä hymyillyt, vaan oli Rocky-uho-mielentilassa: ”Antaa tulla vain lisää, minä en väistä”.
Jarkkokin oli tyytyväinen: ”Kyllä”.
Tilanne 8-8.
Purcell puhalteli ja pudisteli epäuskoisena päätään, ennen omaa syöttöä ja Patten mietti jo voipuneena, että eikö tämä trilleri voisi jo loppua.
Purcelilta täydellinen T-piste-syöttö ykköseen paikkaan, josta Patten ei juuri koskaan saa palloa takaisin, niin eiku nyt mailan kehyksellä kissaoptiolla mahdollisimman hankala kämmenroikku verkkonauhan alle, josta Thompson taiteili kieli keskellä suuta, aika näyttävästi stopparin, mutta näytti lyönnin liian aikaisin. Harri huomasi tilanteen ja pikakiiturina paikalle, pieni hämy ja kissaoptio-ohitus täydellisellä kosketuksella / suuntauksella, vieläpä siten että Thompson veti mailan alta pois, kun luuli lyöntiä pitkäksi.
Harrilta kunnon vamos-tuuletukset, kun samaan aikaan Patten pahoitteli vastustajalle tuurilyöntiään pitkän kaavan kautta, varsin kohtelias herra hän. Thompson taas levitteli järkyttyneenä käsiään kahteenkin otteeseen, Purcelkin heitti mailan käsistään, päällimmäisenä ajatuksena molemmilla epäusko. Tämä ei voi olla enää totta, vastustajalta kaksi peräkkäistä aivan mieletöntä pistettä. Onko tämä joku painajainen?
Jarkko: ”Siinä jäätyy Thompsonin käsi”.
Selostaja: ”Mitä ihmettä, aivan käsittämätön tilanne”.
Tilanne 9-8 ja yleisö taas aivan villinä, poislukien vastustajan aitio, jossa joukko kalpeita kasvoja.
Selostaja: ”Eräpallo, Patten syöttää”.
Hieno syöttö ja toinen erä kotiin 10-8 ja kunnon tuuletukset molemmilta. Rocky-Harrilta nyrkkeilytuuletus, joka ilmeisesti oli nyrkkeilytermein yläleikkaus, jonka tarkoitus on osua vastustajan leukaan tai leuan alapuolelle”. Jarkko taisi olla oikeassa taistelumoodin suhteen.
Selostaja: ”Aikamoinen.. aikamoinen, kolme pelastettua ottelupalloa”.
Erät 1-1, uskomatonta.
—–
Kolmas erä, ei murtoja ja kymppiä mennään. Hienoa ja jännittävää tennistä tämäkin erä, ei voi muuta sanoa.
Tilanne siis kympissä 6-6, selostaja: ”Vielä pisteen verran syöttää Heliövaara.”
Tällä kertaa vaarallisen helppo syöttö lapaan, josta jatkopallo, jossa miehemme verkolla, vastustaja takana. Harri pääsi treenaamaan kämmenlentolyöntiä ihan vimosen päälle, mutta sitten kun pallo tulikin ensimmäisen kerran rystypuolelle, niin pallo lipsahtikin vaaralliseen paikkaan Purcelin lapaan ja tilanne 6-7.
Purcelia naurattaa oma nopea kämmentyöntönsä, näyttäen omalle tiimille, että näin minä sen löin.
Selostaja tällä kertaa: ”Ai ai ai”.
Thompsonin kakkossyöttöön, Harrin rystykrossi, joka oli tilanteen huomioiden todennäköisin, koska sellaista linjauhkaa, jota syöttäjä ei ehtisi varmistamaan, ei ollut siihen mennessä juurikaan muodostunut. Purcelille siis helppo leikkuupiste 6-8, todella pahalta näyttää.
Itse mietin että jos niitä kissaoptioita on jossain vielä jäljellä, niin nyt olisi oikea aika käyttä taas niitä. Alkaa nimittäin olla loppu jo tosi lähellä.
Thompson syöttää nyt ykköseen, Patten vastaa. Tätä ei kestä enää hävitä. Onneksi huojentava kakkossyöttö, johon Pattenilta varmuutta uhkuva kämmenkrossi, josta alkaa taas pitkä 10 lyönnin palloralli. Patten lyö takaa ja Harri pomppii eestaas verkolla, josta joutuu lyömään rystylentolyönnin löysänä roikkuna, tietenkin kissaoptiolla takalinjan kalkeille. Pallo kuitenkin takaisin Pattenille ja homma jatkuu. Thompson päätti kuitenkin haastaa Harrin rystylentolyönnin toiseenkin kertaan, kun se eka kerta oli niin lähellä onnistua. Vaan Harri verkkoon kiinni, josta kaunein / tyylikkäin lentolyönti ikinä, tilanteen huomioon ottaen. Sen jälkeisessä Rocky-tuuletuksessa alakoukun makua palleaan, vastustajalta ilmat pihalle.
Tilannetajuni katosi tässä vaiheessa, hajuakaan enää mikä tilanne nyt on. Tsek, 7-8, edelleenkin tappiolla, kuka nyt syöttää?
Harria vain hymyilyttää, nauttii selkeästi tilanteesta ja ilmapiiristä. Hieno homma, hymy rentouttaa. Hyvä että joku hymyilee, täällä vain lasketaan edelleen kissaoptioiden määriä, kirjapito jo aivan sekaisin.
Purcelilla paljon asiaa omalle aitiolle. Patten näköjään syöttää kakkoseen. Hieno homma, vasurisyöttö kakkoseen ulos on tänään toiminut hyvin, joten jos nyt sillä tasoihin. Hieno syöttö juurikin sinne, vaan tulipa pahana takaisin, mutta Patten ei tee tietenkään lentolyöntivirhettä, koska ne lehmän hermot, mutta pallo jatkuu. Ja taas Harri lyö lörppö-lentsikkaa Thompsonin kanssa, tällä kertaa ilmeisesti ajatuksena, että vaikka menisi aamuun, niin tästä et mene läpi. Thompson onneksi tajusi sen ja päätti pistää sitten pallon pitkäksi, niin jaksaa pelata ottelun loppuun.
Verkkoherra vain naureskelee. Kentällä taitaa ollakin kaksi lehmänhermoista. Puolihuolimattomasti viljelen tuota sanaa, joten korkea aika tarkistaa, mitä se oikeasti tarkoittaa:
”Lehmän hermot omaava ihminen on poikkeuksellisen rauhallinen”.
Oikeinhan tuo meni, hyvä Harri, hyvä Henry.
Selostaja edelliseen palloon: ”Oi oi, se on verkolta seinämäistä peliä” ja Jarkko asiantuntijana korjaa: ”..lyöntiseinänä”.
Tilanne 8-8, päättyykö tämä koskaan? Pattenin syöttö ykköseen voi olla hankalampi geissi. Helppo syöttö melkein suoraan lapaan, yllätti kuitenkin Purcelin ja palautus verkkoon. Sehän meni hyvin.
9-8, joko me nyt voitetaan? Harria ainakin naurattaa ja tiimikin pui kannustavasti nyrkki, hyvä tiimi.
Jarkko: ”Harrin käsissä on Wimbledonin mestaruus, pääsee palauttamaan”.
Oi kuinka kaunis ilmaisu.
Vaan sitten Purcell pistää ykkössyötön ulkonurkkaan, johon ei mitään jakoa, ellei jotenkin aavista.
Selostaja: ”Purcell kaivaa ykkössyötön, jonka vauhti 210”.
Tilanne 9-9 ja katsomossakin tilanne vetää jo vakavaksi. Itse alan jo muistuttamaan kalaa kuivalla maalla.
Purcell syöttää nyt ykköseen. Pattenilta paha linjavastaus, jonka syöttäjä itse joutuu hakemaan roikkuna ja totta mooses, verkon kobrakäsi iskee tuohon väliin. Purcell kuitenkin kaivoi senkin vielä melkein kenttään, tilanteessa jossa yleisö luuli jo pallon ratkenneen.
Selostaja: ”Huh huh huh, melkein tuli vielä, mutta vain melkein”.
Kuka nyt syöttää, Harri, mihin ruutuun, kakkoseen. Hieno homma, sillä sitä on enemmän varioitu, eli voi tulla mitä vaan. Ässä tai muuten suora piste maistusi tai tämä ei lopu koskaan.
Selostaja: ”Nyt Harri Heliövaaralla erilainen tapa pistää tämä pakettiin”.
Jarkko:”Nyt konkreettisesti omissa käsissä. Mestaruuspallo lähtee Harrin käsistä.”
No ni, siinäpä hyvät alustukset. Tähän saakka on syöttänyt Harri ja Heliövaara, mutta nyt siis syöttää Harri Heliövaara, heti enemmän vakautta ja vaaran tuntua.
Ja dadaa, tältä Harri Heliövaaralta hyvä syöttö vastustajan hikiseen kainaloon, Wimbledonin miesten nelinpelimestaruus ja todella tunteikkaat ja veljelliset voitonjuhlat käyntiin.
Selostajakin ekstaasissa: ”KYLLÄÄÄÄÄ”. Suomi hieno kieli ääkkösineen.
Selostaja hieman myöhemmin: ”13.7.2024, isoa tennishistoriaa. Mikä ällistyttävä tarina”
Jarkko:”Olen sanaton, kuvat puhuu puolestaan, huh huh. Olen 20 vuotta tuntenut Harrin ja läheltä seurannut matkaa, mikä on tähän johtanut. Kaikilla on ainutlaatuinen oma polkunsa, mutta kyl sitä on tällä herralla. Välillä lopettanut tenniksen, tehnyt muita töitä, ollut pois, palannut. Nyt Wimbledon-mestari, jos sen jollekin suo, niin Harrille. Tennissaavutukset on yksi juttu, mutta aivan uskomattoman hieno ihminen ja persoona. Todellakin suo Harrille kaiken menestyksen”
Jarkkokin on uskomattoman hieno ihminen ja persoona, hyvä Jarkko.
Jossain aikaisemmassa pelissä, suomiselostaja puhui ensin Henrystä ja jatkoi heti siihen perään juttua Harrystä.
Harry & Henry, siinäpä hieno nelinpelipari. Onko tuossa jopa jotain kuninkaallista kaikua.
♥️
Upea selostus- ja tapahtumataltiointi, kiitos isosti! 😸😻😼😽🙀😿😾😹😺
Kyllä tennis tarjoaa isoja tunteita. Ranskan avoimet päättyi valtavaan pettymykseen, juuri kun kaikki tuntui natsaavan hienosti. Wimbledon voitto varmasti maistuu tuon jälkeen entistä makeammalta! Onhan se huima osoitus henkisestä vahvuudesta.
Koko 3 kuukautta on ollut niin huimaa menoa teiltä, että en malta odottaa mikä on ranking-tilanteenne 9 kk kuluttua. Siihen tulee mahtumaan monta ratkaisupalloa, joihin toivon samanlaista henkistä tahtoa, jota on nähty tähän asti!
It must be such a great feeling to not have to chase points and be able to change your schedule to focus on the larger tournaments. What a hectic but incredibly fruitful 3 months it has been. 🏆 Henry mentioned the change to your schedule in the Tennis Unfiltered podcast he did on the Sunday before the Wimbledon Dinner. He was still in shock and hadn’t yet come to terms with what winning Wimbledon would mean. He said what an ”amazing partner” you have been since joining up. 🤗
Calvin Betton (his coach) who is part of the podcast (when are you going to be a guest? 😉) is a man of strong opinions willing to share them 😁. He talked about the tunnel vision you had and also the scouting done on your opponents and certain movements they made on big points which you knew how to react to. He says you’ve lost only 2 matches so far this season, he doesn’t recognise the losses in Rome and Eastbourne (where you were robbed😅).
I then listened to the Tennis Unfiltered Wimbledon review podcast recorded on Monday. I think it’s safe to say, when you defend your Wimbledon title next year, Calvin won’t be going to the Champions dinner, he wasn’t impressed. 😆 He said you were ”smiling like a psychopath” in the 3rd set tie-break. 😃 His personality seems such a contrast to Henry’s but it obviously works. Henry must be very tolerant or they must have some real bust-ups, 😁
Speaking of bust-ups, since then Calvin has had a ”heated” discussion on twitter/X with Andy Roddick whom he felt was very dismissive of doubles and your Wimbledon win on his podcast. Did you know Henry once had a summer job at Wimbledon compiling stats? 🙄🥱😉 This and you having had a ”real” job and then going onto win Wimbledon seems to have tickled Roddick.
Henry not being picked for Davis Cup is a disgrace. 😠 He mentioned in his press conference about GB Davis Cup being quite political and threw some shade at Leon Smith. Hopefully he will be included later but then someone would have to be dropped and I don’t think Leon has the courage to do that. I notice the Finnish team so far only has 4 players. 😉
Enjoy your break and relax in all the glory. 😎
How about if Henry sits in Manchester in Finnish side and cheers for Finns? Naturally he would be banished from UK because of that but then he could ask for refugee status from Finland ( and EU ). We have one adequate doubles player that he could join in Davis Cup team.
Huh-huh, minkä tempun teitte!!! Wimbledon Men’s Doubles Champion 2024🤩🤩🤩
Teidän voittoa on kyllä ilo tuulettaa ja ihastella vielä monta monituista kertaa!!!
Parempaa draaman kaarta ei olisi voinut kirjoittaa!
On myös hienoa, että olet päässyt nauttimaan jälkimainingeista rauhassa perheen kanssa.
Onnea Washingtonin turnaukseen👍👍👍
Henry, please share your feelings here, as we all can feel for you too!
Ajoin mökiltä kovassa flunssassa Kivenlahteen.
Aina, kun heräsin eka ajatus oli:
Harri ja Henry voitti Wimbledonin!
Antaa se vaan voimaa.
Nyt taas jo kunnossa täällä.
Kiitos ja paljon Peukkuja jatkoon!
The Montreal Masters entry list is out (Harri & Henry seeded 9th so far 😎) and I wonder if Harri is in a position to confirm new partnerships or whether they’re temporary. ☕ I thought Lloyd and Rojer weren’t playing together in Kitzbuhel this week so Rojer could play with Haase as preparation for the Olympics but it looks to be a permanent split as Rojer is playing Montreal with Dodig (who has split with Krajicek) and Lloyd is on the alternate list with Rafael Matos. Krajicek isn’t on the entry list. Skupski/Venus seems to be confirmed as a permanent pairing. Any gossip? 💅😉
Krajicek/Ram play in the Olympics?