Kauden loppu lähestyy, mutta nyt vasta päästään ensimmäistä kertaa tänä vuonna pelaamaan minulle kaikista kotoisimmissa olosuhteissa eli sisäkentillä. Kolme kilpailua on jäljellä, ja tätä kirjoittaessa ollaan jo Wienissä valmistautumassa keskiviikon ensimmäiseen otteluun. Vastaan siinä asettuu pari Melo/Zverev.
Kotiuduin Kiinasta jo toissa viikonloppuna, ja kun Tukholman reissu jäi tällä kertaa tekemättä niin aikaa avautui pienelle syysylomalle lasten kanssa. Parin päivän täysi irtautuminen treeneistä teki hyvää mielelle ja keholle, mutta jo viime tiistaina olin kuitenkin jo takaisin fyssarini Mikon luona tsekkaamassa paikat kuntoon tulevaa pientä treenijaksoa varten.
Treenijaksolle oli varattu aikaa neljä päivää, ja sain suunnitelman mukaisesti kaikki treenit tehtyä juuri niin kuin pitikin, kun mitään kipuja tai flunssia ei ilmaantunut koko viikon aikana. Pari tiukempaa fysiikkatreeniä Urhean salilla piti miehen nöyränä, kun taas tenniskentällä keskityttiin erityisesti verkkopeliin ja monipuoliseen osaamiseen pidemmissä palloralleissa. Ensimmäiset kaksi treeniä vedimme kolmisin Patrick Kaukovallan ja Linus Lagerbohmin kanssa, perjantaina pääsin ottamaan hyvät parin tunnin sessiot Eero Vasan kanssa vähän kaksinpeliinkin painottaen ja lauantaina Patrickin ja Linuksen lisäksi kentälle saatiin myös Patrik Niklas-Salminen, mikä mahdollisti kunnolla ihan nelurinkin pelaamisen.
Syöttö- ja palautuspeli tuntui löytävän tosi hyvin uomilleen alusta alkaen, mutta verkkopelin kanssa piti kyllä tehdä töitä vähän enemmänkin. Vuoden aikana on tullut ehkä vähän liian vähän harjoiteltua verkolla muuta kuin vain tavallista bollausta, jota tulee tehtyä pääosin lämmittelyn omaisesti. Nyt teimme pidempiä sarjoja kauempaa verkosta, lähempänä verkkoa ja myös paljon sivusuunnassa verkolla liikkuen. Erityisesti split stepin oikea ajoitus oli hieman hakusessa, ja suoritettuna vielä niin, että paino on mahdollisimman hyvin nautraalisti molemmilla jaloilla, jotta ponnistus onnistuu mihin suuntaan vain. Yksi lisähuomio tehtiin myös mailan asentoon palloa vastaanottaessa, sillä jostain syystä mailan kärkeni oli välillä liian edessä ja alhaalla, josta mailan liike osumakohtaan on turhan monimutkainen. Nyt maila pitäisi olla vähän lähempänä vartaloa, josta volleyn pelaaminen onnistuu helposti liikuttamalla mailaa vain etuviistoon.
Viikkoa pidempään ei kuitenkaan kotona ollut tälläkään kertaa aikaa viettää, vaan maanantaiaamuna suunta kävi taas Helsinki-Vantaalle, josta matka jatkui Finnairin siivin Wieniin. Hetkellisesti jännitti edellisiltana, kun lennolle alunperin suunniteltu Airbus A321 -kone oli pois pelistä istuinpäällisten pesuvirheen vuoksi, mutta onneksi pienempi kone löytyi korvaajaksi, eikä matkaan tullut mitään ylimääräisiä mutkia. Henrykin pääsi samoihin aikoihin perille kotoaan USA:sta, joten olimme heti maanantaina iltatreeneissä ottamassa tuntumaa kenttiin.
Joku saattoi tässä kohtaa ihmetellä kuinka matkustimme kisapaikalle vasta maanantaina, mutta se johtuu siitä, että Wienissä on kokeilussa nelinpelin aloittaminen vasta keskiviikkona. Kisalle se tarjoaa pientä helpotusta resurssien jakoon, sillä esimerkiksi treenikenttiä ja hotelliöitä tarvitaan vähemmän, kun kaikki pelaajat eivät ole samaan aikaan ensimmäisenä viikonloppuna paikalla. Pelaajillekin tämä on mielestäni ihan positiivinen kokeilu, sillä pari päivää enemmän kotona kelpaa aina, eikä noita välipäiviä kisan aikana nyt kyllä rehellisesti oikein kukaan kaipaa. Ja onhan se helpompi muutenkin valmistautua, kun tietää ensimmäisen ottelun olevan varmasti keskiviikkona tai torstaina sen sijaan, että aloituspäivä on jotain maanantaina ja torstain välillä.
Pelasimme Henryn kanssa Wienissä viime vuonnakin, mutta täksi kerraksi kisan kakkoskenttä ja myös kolmas matsikenttä on siirretty hotellin läheisestä telttaviritelmästä toiseen paikkaan, Marx Halleen. Pääareena on Stadthallessa, ja etäisyyttä näillä kentillä on useampi kilometri, mikä tekee kisan logistiikasta hieman tavallista vaikeamman. Mutta kaikki tarvittava on kyllä pelaajille saatavilla kummallakin pelipaikalla, joten siinä mielessä valittamista ei juurikaan ole. Nelurit pelataan varmasti parin ensimmäisen kierroksen osalta Marx Hallessa, mutta toivottavasti pääsemme viikonloppuna tutustumaan myös keskuskenttään. 🙂
Peliolosuhteet täällä Wienissä ovat melko odotetunlaiset, sillä sisäkentällä pallon pomppu on hieman ulkotennistä matalampi, mutta karhea kentän pinta ei kuitenkaan ole mikään mahdottoman nopea. Dunlop ATP -pallot istuvat omaan peliini aika mukavasti, joten kyllähän täällä jo ensimmäisessä treenissä löytyi tatsi ihan mukavasti kohdilleen. Kontrollia löytyy, joten palloa uskaltaa lyödä kovempaakin.
Jatkamme tänään tiistaina vielä parin treenin voimin valmistautumista, mutta oletettavasti heti huomenna keskiviikkona on vuorossa ensimmäinen ottelumme, kun vastaan asettuu pari Melo/Zverev. Kohtasimme heidät Indian Wellsissä alkuvuonna, minkä lisäksi minulla on yksi aiempikin kohtaaminen heitä vastaan olemassa. Zverev ei ole verkolla parhaimmillaan, kun taas kokenut Melo pitää saada liikkeelle, sillä hänen jalkatyönsä ei ole enää parhaimpien vuosien tasolla. Mutta sisäkentällä erot ovat nelurissa todella pienet, joten parhaimpaamme on pystyttävä alusta alkaen, ja ratkaisupaikoissa oltava hereillä.
Mikäli ATP:n sivustoa on uskominen, kyseessä on minun 300. ottelu tällä tasolla, ja toivottavasti juhlaottelu näkyy myös pelitason puolesta. Henrykin tuntuu olevan hyvässä pelivireessä, joten kaikki on tälläkin viikolla kyllä taas omissa käsissä. Matsi kerrallaan eteenpäin, positiivista energiaa uhkuen. Vamos!
Tsemppiä ja Onnea ensimmäiseen otteluun, tai tarkemmin ajatellen 300:nteen, ughh!!!!!
Kiitos, aika mukava määrä tuo 300! Mihinköhän uran päätteeksi päädytään? 🙂
Isosti tsemppiiiiiiiiiiiii juhlaotteluusi! Ilo päästä taas seuraamaan pelejänne 🤩Säihkykää!
P.S. Sitten vielä kysymys: kun välillä on pitkiä lentomatkoja/kisoissa jopa useampia välipäiviä (ei kylläkään nyt Wienissä), niin pakkaatko matkakapsäkkeihin mukaan kirjan/tykkäätkö lukea kirjoja? Jos luet, niin millasia kirjoja mieluiten?
Kiitos tsempeistä, saihkytään!
Kirjojen lukeminen on valitettavasti jäänyt viime aikoina vähemmälle, vaikka aina joku pokkari laukusta kyllä löytyy, jos lukukärpänen pääsisi puraisemaan. Tällä hetkellä mukana on David Baldaccin dekkari, mutta elämäkertoja on ehkä silti enemmän viime aikoina tullut luettua, lähinnä poliitikkojen ja urheilijoiden. 🙂
Sirkushuveja kansalle! Työn iloa koko tuleville viikoille!
Kiitos, toivottavasti tulee pitkä viikko!
Harmillisen lyhyeksi jää aika, joka ehditään pelaamaan itsellesi parhaiten sopivissa olosuhteissa. Aika kivastihan tuo on toisaalta kulkenut kaikkialla. Ja melkoinen kauden huipennushan tähän saadaan.
Ei ole Zverevillä oikein neluri lähtenyt tällä kaudella, mutta aikamoinen pelimies on kyseessä ja parhaimmillaan voivat tehdä Melon kanssa kovaa jälkeä. Täydellä höyryllä vaan alusta asti ja vastustajien olo epämukavaksi, niin hyvä siitä tulee.
Kieltämättä lyhyt on sisäkausi, kun ei tullut helmikuussakaan kokeiltua yhtään sisäkisaa. Mutta otetaan nyt kaikki irti.
Zverevillä ei jää syötöstä tai palautuksesta neluri kiinni, mutta muuten vaikkapa verkko-osaaminen on ajoittain ihmeellisen haparoivaa. Ja toivotaan, että vastapuolella menee myös hermo pelikaveriin. 🙂
Rohkeasti ja peli-ilolla loppuvuoden rutistukseen!!
Kiinassa oli hyvä meno päällä, joten miksei olisi Euroopassakin. 💪
Todellakin! Treenikentälläkin homma sujuu, joten otetaan nyt matseihinkin kaikki irti!
Näenkö oikein, että on Heilbrunnin vettä? Been there, done that 🙂 Onnea Saschan syöttöihin, eiköhän hän ole taas kaadettavissa, VAMOS!
Sitäpä hyvinkin, ei taida vain kovin moni pelaaja oikein tuosta mausta innostua, ja sen takia kentällä on myös brändäämätöntä ihan tavallista vettä. 🙂 Ja otetaan Sascha käsittelyyn heti matsin alusta alkaen 💪
Hyvää virettä tämän päiväiseen otteluun! Toivotaan, että olette vahvoja ratkaisun hetkillä.
Oli mielenkiintoista lukea verkkopelistä ihan käytännön ohjeita. Itselläni sama teema omissa treeneissä tällä viikolla. Kaiken kaikkiaan tekstisi ovat aina antoisaa luettavaa.