Meinasin aloittaa tämän blogikirjoituksen toteamalla kauden viimeisen Grand Slamin käynnistyvän pian, mutta johan pelasin täällä ensimmäisen otteluni kymmenen päivää sitten. Nelurit tosiaan käynnistyvät kuitenkin vasta siis huomenna perjantaina, kun vastaamme asettuu argentiinalaispari Cerundolo/Cerundolo. Valmistautua on saanut huolella ja rauhassa, joten kyllähän tässä valmista pitäisi alkaa olla.
En jäänyt mixtyn jälkeen kovin kauaksi aikaa ihmettelemään New Yorkin menoa, vaan hyppäsin vielä samana iltana Finnairin koneeseen kohti Helsinkiä, jossa olin perillä tiistaina päivällä. Paluu New Yorkiin oli sunnuntai-iltana, joten ehdin lopulta olla ihan mukavasti viisi päivää kotona, eikä matkustuskaan tuntunut ollenkaan pahalta, kun jetlagin kanssa homma suju molempiin suuntiin jotenkin tosi helposti tällä kertaa. Ehkä kokemuksen tuomaa viisautta, ehkä myös vähän tuuria, miten sisäinen kello kullakin kerralla pyörähtää.
Otin kotona vain keskiviikon huilia, joka sekin toki sisälsi fyssarikäynnin, ennen kuin hyppäsin takaisin treenikentälle torstaina Jarkko Niemisen kanssa. Hänen tarjoamansa lyöntirytmi on kyllä ihan maailman parasta edelleen, eikä mies tunnu iän myötäkään edes hidastuvan. Perjantaina saimme myös Patrik Niklas-Salmisen mukaan kolmanneksi pyöräksi ennen kuin lauantaina vedimme Patrikin kanssa kahdestaan. Erityisesti omassa treenaamisessa ilahdutti jalkatyön laatu, jonka kanssa on saanut Pohjois-Amerikan kuumuudessa vähän taistella, kun keho haluaisi tosi helposti vähän pudottaa intensiteettiä jaksamisen ehdoilla. Mutta kotimaan täydellisessä parinkymmenen asteen kelissä tehoja on erilailla tarjolla, ja kyllä tuo näkyy äkkiä myös lyömisessä ja ylipäätänsä pelaamisen ilossa, kun jaksaa painaa paremmilla ja matalammilla jalka-asennoilla pidempään. Lyöntikin menee paremmin sinne minne pitäisi. Pelipallojakin oli Amerikan tuliaisina reilusti mukana, joten ei tarvinnut tuossakaan suhteessa antaa muille tasoitusta.
Viisi päivää kotona oli äkkiä vietetty, ja sunnuntaina iltapäivästä jatkettiin sitten taas reissuelämää. Pakkausmäärä oli mukavan kevyt, kun olin jättänyt New Yorkiin jonkin verran kamoja valmiiksi, minkä lisäksi muutenkin yhtä kisaa varten tarvitsee tietysti ylipäätänsä vähemmän varusteita kuin koko pitkälle jenkkikiertueelle. Kävin varaston puolella tekemässä vielä pienet muutokset välineisiin, jotta ei varmasti jää mitään tuon suhteen hampaankoloon, ja otin Wimbledonin jälkeen vaihtamieni uusien mailojen tilalle sittenkin vielä viime kauden lopun työkalut takaisin. Pariisissa ja Torinossa oli lyönti tosi kovassa tikissä, joten nyt kun on juuri nuo kyseiset mailat taas pelissä niin ei jää ainakaan varusteista tämä homma kiinni. Vaikka mailoissa olisi kuinka painot ja painopisteet kunnossa, niin voi niissä silti joskus jotain vaikkapa jäykkyyseroja olla, mitä ei oikein millään saa testattua etukäteen. Mutta nyt ei pitäisi tuotakaan tarvita murehtia, näillä mailoilla ei montaa matsia ole hävitty.
New Yorkissa on siis ihan mukavasti tullut viihdyttyä, mutta toki myös kisapaikalla Flushing Meadowsissa on tullut aikaa vietettyä. Calvin ja Louis ovat tällä kertaa vastuussa valmennushommista, kun Boris jäi kotiin, ja mukavasti on homma tällakin kombolla taas lähtenyt liikkeelle. Maanantaina vedimme pari tuntia Henryn kanssa kahdestaan, kun taas tiistaina saimme vastapuolelle Nys/Roger-Vasselinin. Keskiviikkona ehdimme tunnin vetää keskenään, kunnes sade sotki kuviot ja tuo on kyllä ollut alkuviikon teema yleisemminkin. Joka päivä on ainakin joku kuuro osunut kohdalle, eikä aurinkoa ole juuri taivaalla näkynyt. Mutta perjantaista alkaen pitäisi kuitenkin tuonkin helpottaa ja ehkä myös kovin ilmankosteus samalla vähän helpottuu.
Olosuhteet eivät ole olleet mitenkään erityisen kuumat nyt alkuviikolla, joten kotona lyöntiin löytynyt ihan mukava kontrolli on tuntunut pysyvän kohtuullisesti yllä täälläkin. Erityisesti syöttöön on löytynyt myös hyvä rytmi, mikä luo paljon itseluottamusta tulevaan. Verkkopelissä ja takakentän tekemisessä on vielä jotakin työstettävää, mutta eihän se koskaan ihan täydelliseltä saakaan treeneissä tuntua. Pääasia kuitenkin edelleen on pitää lyönnissä oikeanlainen rentous mukana ja mailasta tarpeeksi kevyesti kiinni, vaikka pallo tuntuu todella painavalta osumahetkellä. Ja peliasento nopealla kentällä tarpeeksi matalana.
Jatkamme treenejä vielä tänään torstaina, mutta jos yhtään osaan kisajärjestäjien ajatuksia lukea, niin ensimmäisen kierroksen ottelumme on mitä todennäköisimmin ohjelmassa huomenna perjantaina. Ja todennäköisesti päivän ensimmäisten otteluiden joukossa. Tuo ihan siitä syystä, että toinen vastustajamme, Cerundolon veljeksistä vanhempi, on vielä mukana kaksinpelissä ja pelaa toisen kierroksen ottelunsa tänään torstaina ja mahdollisen kolmannen kierroksen matsinsa sitten lauantaina.
Otimme Francisco Cerundololta Montrealissa harmillisesti takkiimme, mutta veljeksistä nuorempi Juan Manuel ei ole kovin tuttu mies nelinpelikentiltä ylipäätänsä. Hänellä on ATP-kiertueella ainoastaan kuusi pelattua neluria, mutta noihin otteluihin mahtuu kyllä pari ihan kovaa voittoa, sillä tällä kaudella ovat kaatuneet niin Nys/Roger-Vasselin kuin Cash/Glasspool. Vasenkätinen Juan Manuel syöttää varsin hyvin, mutta muuten hänen pelinsä perustuu kyllä pallovarmuuteen. Francisco sen sijaan saa palloon tuotettua älyttömän helposti vauhtia todella nopealla kädellään erityisesti kämmenellään. Montrealista jäi kuitenkin mieleen myös hänen rystypalautuksensa, joka oli kämmentä vaarallisempi.
Helppoa matsia ei siis voi avauskierroksellakaan odottaa, mutta tottakai lähdemme silti suosikkeina matkaan. Edelliset kaksi Grand Slamia ovat päättyneet vasta finaalipäivään, joten samaa tietysti tavoitellaan nytkin. Mutta nöyryyttä kyllä tarvitaan ja voitonnälkää heti ensimmäisestä kierroksesta alkaen. Louis’n sanoin ”there is time to improve and time to prove”. Ja nyt käsillä on ehdottomasti taas noista jälkimmäinen. Vamos!
Kylläpä olet päässyt nauttimaan monipuolisedästi Nykistä. Jatka samaan tahtiin kentällä, antaa odottaa hyvää😄 Vamos 👍
Kukapa sitä sekanelinpeliä enää muistelisi. Ei mennyt teidän osalta ihan putkeen, eikä ylipäätään nelinpelaajien. Mutta se oli viihdettä kansalle ja nyt alkaa tosipelit.
Kuulostaa hyvältä, että syöttöön on löytynyt luottoa treenien kautta. Onko edistystä niin paljon, että syötön pitäminen onnistui Nys/Roger-Vasselinia vastaan harjoituskentällä? 😀
Peruslyöntipeli on ollut valtavan hyvää koko kauden, mutta parissa edellisessä kisassa on vaikuttanut, että luotto oman lyönnin riittämiseen on ollut poissa ja palloralleista on kiire pois. Ei se lyönti ole mihinkään kadonnut. Pallot on mitä on ja virheitä varmasti tulee, mutta täysi luotto vaan omiin lyönteihin, niin hyvä siitä tulee.
Ykkössijoitettuina lähdette aika moneen otteluun ennakkosuosikkeina, mutta kieltämättä jo ekassa saa olla hereillä. Omalla hyvällä pelillä siitä on kuitenkin voitto otettavissa ja siitä sitten positiivisella kierteellä kohti seuraavaa viikonloppua.
Kiva kuulla että Nykissä olosi on lähtenyt hyvin käyntiin. Joo Nykin hotellihuoneet ovat useimmiten ahtaita mutta Barclaysin lähellä olevassa Lotte Palacessa on tilavat huoneet ja hyvät näköalat.
Onnea peleihin ja toivon pääseväni katsomaan paikalle.
Kiitos postauksestasi! Kuullosti siltä, että olipa ihan sitten parahultainen käynti kotona tässä ennen kunnon nelinpelien alkua. Sait kesytettyä USOpen-pallot ihan itse Kapteenin johdolla, ja mukanasi on nyt USOpenissa yhä enemmän sisua, peli-iloa ja intoa – sekä myös voitokkaat mailat! Tsemppiiiiiiiiiii peleihin 💪💪 Mukana ollaan 🤗
Tsemppiä peleihin, loppuun asti taas, joohan?
Ja luottokortillesi 😱 Hyvä kun huomasit katoamisen nopeasti.
Ihan huikeita noi lahjat mitä tänäkin vuonna sait. Lippiksien keräilijä on täällä kateudesta vihreänä 💚
Kiitos mukavasta postauksesta. Hyvä että Suomen keikka oli niin positiivinen. Ja että sää on vähän leudompi, taitaa olla Suomen kanssa melkein samoissa lukemissa.
Levänneenä nyt täysillä menoksi. Cerundololla ei ole samaa etua!