On kulunut lähes seitsemän vuotta siitä kuin lopetin ensimmäisen tennisurani. Samalla päättyi myös blogini, jota kirjoittelin melko säännöllisesti parin vuoden ajan. Olen välillä pohtinut ajatusta, josko tekisi mieli pistää taas blogi pystyyn, mutta tähän mennessä olen kokenut sen sen verran sitovaksi ja aikaa vieväksi, ettei kirjoittaminen ole tuntunut mielekkäältä.
Tällä hetkellä oma elämä on varmasti meillä kullakin aika isosti mullistunut, ja sitä ylimääräistä aikaa on enemmän kuin mitä sille keksii käyttöä. Mikäpä olisikaan siis parempi tapa viettää aikaa, kun palata takaisin kirjoituspöydän ääreen kertomaan kokemuksistaan ja tunteistaan blogin kautta?
Kirjoittaminen on kuitenkin monesti aika hyvä tapa pohtia omia ajatuksiaan, ja silloin tällöin olenkin jo aiemmin muutaman liuskan kirjoittanut lähinnä omaksi ilokseni. Omaksi iloksi kirjoittamisessa on se hyvä puoli, ettei tarvitse yhtään miettiä, mitä kirjoittaa tai uskaltaa sanoa. Täysin julkisesti kirjoittaessa tulee väkisinkin ajoittain sellainen fiilis, että joutuu jättämään jotain sanomatta tai kaunistelemaan. Kuitenkin juuri se rehellisyys itselle on mielestäni se juttu, joka eniten auttaa omien ajatusten reflektoinnissa.
Julkisessa blogissa täytyy tehdä myös tietynlaisia linjavetoja kuinka paljon haluaa tuoda omaa ykityiselämäänsä esille. Onko tennisaiheisiin blogiin järkeä käsitellä esimerkiksi perhe- tai kaverisuhteita, tavoitteita elämässä, rahaa tai muita yleisesti yksityiselämään kuuluvia asioita? Juuri nuo jutut kuitenkin tuovat varmaan monelle lukijalle sitä kaikista mielenkiintoisinta sisältöä blogiin, koska urheilijan elämässä tennis ei suinkaan ole osa elämää missään omassa kuplassaan, vaan elämässä kaikki vaikuttaa niin vahvasti kaikkeen.
Lisäksi nykyaikana tuntuu, että aika moni blogi on siirtynyt podcast- tai videopohjaiseksi. Omaan mieleeni nuo eivät kuitenkaan tunnu luontevilta, joten tässä sitä ollaan kirjoittamassa. Ainakin itse podcasteja ja videoita seuratessa tuntuu, ettei etenemistahti ikinä ole sopiva, minkä lisäksi silmäily ja joidenkin kohtien yli hyppääminen on vaikeaa. Kuvia meinaan kuitenkin varmasti taas lisätä tännekin!
Joka tapauksessa tämä tällaisena alustuksena. Käyn ensimmäisissä kirjoituksissani läpi viimeistä seitsemää vuotta, minkä jälkeen päästään yleisen maailman tilanteen tasoittuessa toivottavasti tähän päivään ja reaaliaikaiseen postaamiseen. Mitään suurta stressiä en aio ottaa kirjoitustahdista; reissuista varmaan tulee tekstiä enemmän kuin kotoa ihan käytännön syistä, koska kisamatkoilla minulla on yleensä enemmän luppoaikaa. Lisäksi pidätän itselläni oikeuden lopettaa blogin kirjoittamisen koska tahansa jos siltä tuntuu. Mutta toivotaan, että kirjoittaminen luistaa, ja että tämä blogi tuo paljon iloa meille kaikille. Mielellään otan myös vastaan kommentteja ihan rohkeasti esimerkiksi kirjoituksen aiheiksi, sillä interaktiivisuus tuo vielä ihan uuden ulottuvuuden niin minulle kuin teille lukijoillekin!
Mahtava homma! Kiva seurata taas blogiasi pitkästä aikaa.
Jes, mahtava kuulla että blogin seuraaminen kiinnostaa!
Hienoa Harri että olet alkanut taas kirjoittaa blogia!
Kiinnostaa varmasti meitä monia suomalaisia.
Takavuosien blogiasi ja kokemuksiasi pelimatkoiltasi oli tosi kiinnostavaa lukea.
Varmasti nytkin tulen tiiviisti lukemaan kirjoituksiasi.
Kaikkea hyvää nykyiseen elämääsi …ja Tokion olympialaisiin 2021 pääset toivottavasti pelaamaan.
Kiitos paljon! Toivottavasti päästään tennismaailmassakin pian kohti normaalia niin saan kirjoitettua taas juttuja myös uusilta pelimatkoiltani.
Onpa piristävä uutinen näinä ankeina aikoina. Erityisesti se, että jaksat kirjoittaa ”vanhan ajan blogia”. Lämmittää vanhan liiton ukon mieltä.
Toivottavasti skabat jatkuvat mahdollisimman pian. Pidä itsesi terveenä!
Kiitos! Itsekin tykkään oikein tällaisesta vanhan ajan blogista. Toivottavasti kisat jatkuvat pian niin blogissakin näkyy varmasti vielä enemmän elämää.
Loistavaa, että jatkat blogiasi!
Seurasin sitä todella tarkasti urasi ekalla pätkällä.
Pitkän kuivan kauden jälkeen upeata päästä taas kyytiin.
Nyt ei muutenkaan tennisviihdettä mistään löydy.
Ahnaasti luen kuulumiset ja ehkä joskus taas tulee hienoja kuvia niin kentiltä kuin ruoka-annoksistakin.
Tsemppiä ja roppakaupalla onnea jatkoon!
Jes, varmasti tulen postaamaan myös ruokakuvia jatkossakin! Toivottavasti pian on luvassa myös kisakuvia, kiitos tsempeistä!
Äh. Nyt vasta bongasin tennisliiton fb-postauksestasi, että blogisi on taas pystyssä. Seurasin sitä suurella mielenkiinnolla edellisellä kerralla. Pitäneekin lukea kaikki postaukset läpi vuoden ajalta, että pääsee taas kartalle. 🙂
Hahaa, tervetuloa tänne uudellekin sivulle! Siinäpä riittääkin sitten kahlaamista pariksi illaksi, kun aloittaa alusta. 🙂
Ja yritin siis sanoa, että tennisliiton fb-postauksesta. Ei fb-postauksestasi… Mut joo. Kronologisesti tässä on edetty. Kohta päästy jo vuoteen 2019. 🙂