Ajomatka Eckentalista tänne Bratislavaan sujui lauantaina mukavasti, eikä koronatestaus saapumisen jälkeenkään aiheuttanut ongelmia. Nyt minulla on kaksi jopa aika kovaa treenipäivää takana, joten huomenna tiistaina täytynee ottaa vähän rauhallisemmin, jotta olen täydessä iskussa keskiviikkona, kun hyökkäämme Emilin kanssa kentälle nelinpelin ensimmäisen kierroksen matsissamme ranskalaisparia Cressy/Hoang vastaan.
Päädyin siis tosiaan vuokraamaan auton tälle kolmen viikon Keski-Euroopan kiertueelle, ja ainakin toistaiseksi se on kannattanut. Matka Eckantalista tänne Bratislavaan ei oikein millään kulkuneuvolla ole ihan helppo, ja kuuden tunnin automatka nykyisessä koronatilanteessa tuntuu kaiken lisäksi selvästi turvallisemmalta kuin juna tai lentokone. Junalla aikasäästöä ei olisi tullut oikeastaan yhtään, eikä lentoja Nurnbergistä Wieniinkään kulje tällä hetkellä kuin vain kaksi kertaa viikossa. Slovakian koronasäännöt ovat hieman tiukemmat kuin monessa muussa Euroopan maassa, mutta ainakaan omalla autolla ajaessa ei Saksan ja Itävallan tai Itävallan ja Slovakian välisillä rajoilla tarvinnut edes hiljentää. Tajusin kaiken lisäksi ostaa sekä Itävallan että Slovakian moottoriteille tarvittavat vignettet etukäteen netistä, joten ei tarvinnut niitäkään pysähtyä ostamaan. Yhden tankkauspysähdyksen taktiikalla reitti näytti siis tältä.
Perille päästyäni lauantaina menin kisan ohjeistuksen mukaisesti heti saavuttuani koronatestaukseen tennishallin ulkopuolelle, minkä jälkeen loppupäivä piti odotella hotellihuoneessa testitulosta. Odottelua ei kuitenkaan ainakaan vaikeuttanut se, että kisahotelli on varsin tasokas DoubleTree-ketjun hotelli, jossa minulle osui täksi viikoksi mukava huoneupgrade deluxe-luokan huoneeseen. 😊 Edellisen päivän testauksessa oli ilmeisesti mokattu vähän isommin, sillä joku oli sekoittanut näytteet ja nimet, joten karsintapelaajat testattiin ymmärtääkseni uudestaan lauantaiaamuna ja karsintojen alku viivästy tämän takia melkein viisi tuntia. Mutta lauantain testitulokset tulivat ihan ajallaan noin 6 tuntia näytteenotosta, minkä jälkeen pystyi varaamaan kenttiä seuraavan päivän treeneihin.
Suuntasin sunnuntaina heti aamusta treenaamaan, ja pääsinkin vetämään hyvän tunnin setin hollantilaisen Botic Van de Zandschulpin kanssa. Hän leipoo palloa ihan tosissaan, joten tuollaisessa tempossa pysyminen vaatii täyden fokuksen ja on siten tosi hyvä treeni minullekin. Illalla pääsin sitten vielä herkuttelemaan oikein todenteolla, kun treenasimme Emilin kanssa keskuskentällä lopulta lähes kaksi tuntia aina iltayhdeksään asti. En muista milloin olisi viimeksi tuntunut lyönti ja liike niin hyvältä kuin tuossa treenissä ja jotenkin nautin pelaamisesta todella paljon. Vielä kun olisin jommankumman eräpalloistani hoitanut niin olisi ollut täydellinen treeni, mutta nyt oli tyytyminen tie break -tappioon. 😊
Tänään maanantaina treenit jatkuivat sitten heti aamusta, kun lämmittelin ensin Henri Laaksosen hänen matsiinsa ennen kuin vedin pienen tauon jälkeen tunnin nelinpelipisteitä Molchanovin kanssa Glasspool/Lawsonia vastaan. Iltapäivällä treenasimme vielä Molchanovin kanssa kahdestaan vähän erilaisia puolenkentän pelejä reilun tunnin verran, joten tennistä on viimeiseen pariin päivään tullut kyllä pelattua taas ihan tarpeeksi!
Olosuhteet täällä Bratislavassa kelpaisivat varmasti isompaankin turnaukseen, sillä kisa-areena on suorastaan hulppea. Monenlaisia matseja täällä toki onkin aikojen saatossa pelattu, ja varsinkin keskuskentällä riittää tilaa. Treenikentät ja toinen matsikenttä ovat tunnelmaltaan hieman perinteisemmän tennishallin tuntuisia, mutta mitään vikaa ei ole niissäkään. Yleisöä tai ketään ylimääräisiä ihmisiä ei kisapaikalla ole, mutta saapahan ainakin pelata rauhassa. Nopeudeltaan kentät ovat ehkä jotain mediumin ja nopean välistä. Vastikään maalattu keskuskenttä on vähän tahmeampi, mutta siinäkin kyllä varsinkin syöttö tulee aika nopeasti. Dunlon ATP -pallot ovat myöskin erityisesti uusina aika nopeat, mutta kuluessaan ne muuttavat kyllä peliä aika paljon hitaammaksi.
Hienoinen pallojen hidastuminen ei varmasti olisi pahitteeksi nelurin ensimmäisellä kierroksella keskiviikkona, sillä vastustajista Cressyllä on varmasti yksi challenger-tourin kovimmista syötöistä. Hän ei usein myöskään säästele kakkostaan, joten hereillä saa kyllä olla palautuksissa. Hoang puolestaan on tuttu vastus minulle viime viikolta, kun hävisimme hänelle semeissä, mutta hänen syöttöönsä meillä pitäisi Emilin kanssa olla kyllä hyvä mahdollisuudet päästä käsiksi. Tulossa on varmasti tiukka matsi, joka voi kääntyä mihin suuntaan vain. Vastustajapari ei ole ainakaan viime aikoina kansainvälisissä peleissä juuri pelannut yhdessä, joten täytyy myös toivoa, että saamme hyvällä alulla heidän yhteispelinsä sopivasti rakoilemaan. Sen enempää en kuitenkaan osaa tuota matsia ennakoida, mutta tässä vaiheessahan pääasia on, että oma peli tuntuu hyvältä ja into on korkealla.
Kaiken kaikkiaan suomalaisena pelaajana tällaiset sisäkisat hyvissä olosuhteissa tuntuvat siis kyllä jotenkin tosi kotoisilta. Ruokaakin voi tilata Woltilla, joten tämä on oikeasti vähän niin kuin kotona olisi. 😊 Toivottavasti tuo hyvä fiilis näkyy myös tuloksissa, ja tästä tulee vielä pitkä viikko!
On aina juhlaa, kun saa lukea blogiasi.
Cressy on tosiaan hankala pelaaja. Kaksinpelissäkin tulee agressiivisesti verkolle melkoisen hyvin tuloksin. En ole kuitenkaan nähnyt, kuinka muuten taitaa nelinpelin hienoudet. Toisaalta on teilläkin tulivoimaa Emilin kanssa. Toivottavasti tulee sellainen viikko, että saamme seurata pelejänne ihan loppuun asti!
Jes kiitos! Matsi kerrallaan kohti viikonloppua mennään.
Todella mukavaa lukea jälleen tunnelmista paikan päältä. Upealta näyttävät puitteet, samoin treenipätkä kentän tasolta kuvattuna. Tosi siistiä, että treeneissäkin saa toisinaan noin mahtavia elämyksiä!
Kiitos mukavasta raportista. Hyviä pelejä ja tsemppiä!
Kiitos paljon!