Vuosi 2021 alkaa ATP Tourilla Antalyassa – mukana myös pohdintaa mailoista

Hyvää uutta vuotta! Vuosi 2021 lähti käyntiin mukavalla viestillä ATP:n toimistolta, kun pääsemme Emilin kanssa aloittamaan vuoden suoraan Antalyan ATP Tourin kisalla. Olimme alustavalla listalla kolmannella varasijalla, joten en rehellisesti juuri uskonut mahdollisuuksiimme päästä mukaan, mutta tällä kertaa vetäytymiset sattuivat sopiville pelaajille ja paikka pääsarjaan siis aukesi. Suuntaan siis kohti Turkkia heti tulevana maanantaina, jotta ehdin saada pari valmistavaa treenipäivää ennen poikkeuksellisesti vasta torstaina alkavia kisoja. Pelasin ATP-kisan neluria Jarkko Niemisen kanssa kertaalleen vuonna 2012, mutta sen lisäksi muita ATP-kisan pääsarjoja ei uralleni ole tullut eteen. Toivottavasti tämän jälkeen niitä alkaa kuitenkin tulla vastaan enemmänkin!

Muutenkin valmistautuminen uuteen kauteen on sujunut positiivisissa merkeissä, sillä olen saanut vedettyä monta hyvää treeniä Henri Kontisen kanssa, minkä lisäksi olen päässyt sparraamaan Emiliäkin tasaisin väliajoin. Peli tuntuu olevan kohdallaan, ja erityisesti syötössä on tullut paljon onnistumisen elämyksiä. Pääsimme myös juuri ennen vuoden vaihdetta treenaamaan Espoon Keran hallien upouusilla kentillä, joilla pomppu muistuttaa hyvinkin paljon isompien kisojen alustaa, jossa pallo pomppaa korkeammalle ja kierteet purevat paremmin. Kaiken kaikkiaan fiilis on siis kohdallaan ja itseluottamuskin korkealla tasolla.

Ässiä tottelee myös top-100 kaksinpelaajat 😀

Olen lupaillut jo jonkin aikaa kirjoitella asiaa välineistäni, sillä ne ovat luonnollisesti aika isossa roolissa tässäkin lajissa. Sainkin juuri ennen vuodenvaihdetta uuden välinetilauksen sisään tämän tulevan kauden osalta, ja tärkeinpänä päätöksenä oli varmastikin se, että jatkan ihan samalla mailalla kuin vuonna 2020. Ehdin hieman pohdiskella enemmän vauhtia tuovaan mailaan vaihtamista, mutta toisaalta omat Yonexit tuntuivat kuitenkin taas treenikaudella sen verran hyviltä, että turha sitä on toimivia työkaluja lähteä muuttamaan.

Pelaan siis tällä hetkellä Yonexin VCORE PRO 97 mallisella mailalla, joka painaa 310 grammaa. Tärkeimpinä spekseinä painon lisäksi mailan kehän koko on nimen mukaisesti 97 neliötuumaa, jännetiheys 16×19 ja tasapainokeskipiste 310 milliä. Mikään kaikista helpoiten vauhtia tuova maila tuo ei missään nimessä ole, mutta kontrollia sen sijaan on erittäin paljon. Pelasin nuorempana selvästi painavammilla mailoilla, mutta nykyään pelin nopeutuessa ja kierteiden lisääntyessä mailan kärkeen on lähes pakko saada lisää vauhtia, mikä ainakin itselle onnistui helpoiten kevyempään mailaan siirtymisellä, minkä lisäksi myös harvempi jännitys auttaa kierteiden luomisessa. Kaikki mailani ovat kuitenkin olleet aina kahvapainoisia, mikä tosin alkaa sekin olla jossain määrin harvinaistumaan päin nuorten mailoissa.

Nykyinen työkaluni Yonex VCORE PRO 97

Ihan samankaltaisilla mailoilla en siis ole koko uraani pelannut. Nuorena poikana noin 15-vuotiaaksi asti pelasin Head-merkkisillä mailoilla ja erityisesti hopeinen Prestige-malli oli aivan mielettömän hyvä maila. Sain kuitenkin Wilsonilta hyvän tarjouksen siirtyä heidän talliinsa pariksi viimeiseksi juniorivuodeksi, ja otinkin käteeni Wilson Rok 93 mallin. Se oli kuitenkin ehkä hieman liian vaikea maila pienellä kehäkoollaan, joten pelasin viimeisen juniorivuoteni Pro Staff 95 mallilla. Palasin kuitenkin vielä joksikin aikaa takaisin 93 tuumaiseen kehään Wilson K Factor Blade Tour mallin myötä ennen kuin otin taas käyttööni Pro Staff 95 mallin kahdenkymmenen ikävuoden paikkeilla.

Tuo Pro Staff 95 oli käytössäni muutaman vuoden ennen kuin sain Wilsonilta vuoden 2011 hyvän menestyksen jälkeen kansainvälisen tason sopimuksen, johon sisältyi mahdollisuus kustomoituihin mailoihin. Kokeilin montaa eri mallia, mutta päädyin lopulta monen muunkin ammattilaisen, muun muassa Jarkko Niemisen, käyttämään Pro Staff versioon, toki normaalimittaisena. Painoa oli noin 340 grammaa eli se ei suuresti eronnut normaalista 333 grammaisesta Pro Staffista muuten kuin materiaaleiltaan. Pelasin tuolla mailalla ensimmäisen ammattilaisurani loppuun asti ja vielä pari vuotta sen jälkeenkin silloin tällöin lätkiessäni.

Tämän värinen versio Pro Staff mailasta oli käytössäni vuosina 2011-2013

Pelatessani muutaman kesän enemmän tennistä vuosina 2015-2016 halusin kuitenkin nykytrendien mukaisesti kokeilla myös hieman kevyempää mallia, jolla mailan kärjen saisi liikkumaan vähän helpommin. Muistan kuinka otin kerran Talin massakentille mukaan varmaan toistakymmentä testimailaa laidasta laitaan eri merkeiltä, mutta päädyin kuitenkin lopulta taas Wilsoniin. Painoa Pro Staff 97 mallilla oli kuitenkin vain 315 grammaa, minkä lisäksi jännetiheys oli ensimmäistä kertaa omassa mailassani tuo nykyinen 16×19 aiemman 18×20 tiheyden sijasta. Pelasin tuon mailan useammalla versiolla taas monta vuotta, kunnes vuoden 2018 Countervail versio vei uskoni Wilsoniin. Tuo mustavalkoinen malli oli suoraan sanottuna floppi, eikä se vastannut enää vaatimuksiani mailan voimantuotosta tai tasalaatuisuudesta.

Viimeisen parin vuoden aikana Yonexin brandi on alkanut esiintyä yhä laajemmin myös miesten toureilla, ja halusinkin kokeilla nimenomaan heidän mailojansa vuoden 2019 alkupuolella. Moni oli kehunut mailojen laatua ja tuntumaa, ja ilahduin kyllä itsekin positiivisesti kokeillessani Yonexeja ensimmäistä kertaa. Kokeilin montaa eri mallia, mutta VCORE PRO -sarjan mailat olivat lopulta kuitenkin ehkä ominaisuuksiltaan lähimpänä aiempia Wilsoneitani, mikä teki vaihdosta selvästi helpompaa. Kokeilin myös 20 grammaa painavampaa versiota, joka olisi voinut olla hyvä vaihtehto myös, mutta päädyin siis lopulta hieman helpompaan vain 310 gramman painoiseen versioon.

Ehkä vaihdossa oli kuitenkin mukana myös tietynlaista halua kokeilla vielä jotain muuta kuin Wilsonia, jolla olin pelannut yli 10 vuotta, mutta iso tekijä vaihdossa oli kyllä myös mailojen tasalaatuisuus, jonka kanssa taistelin Wilsonilla pitkään. Suoraan tehtaalta tulleiden kustoimoitujenkin mailojen painot saattoivat heittää jopa 5 grammaa mailojen välillä, mikä oli minulle yksinkertaisesti liikaa. Kaupan hyllyn mailoissa paino- ja balanssierot saattoivat olla sitäkin suurempia, enkä halunnut enää jatkaa kipuilua erilaisilla mailoilla pelaamisen kanssa. Täysin painoeroista en päässyt eroon Yonexin kanssakaan, mutta yleislaatu on mielestäni kyllä ollut erinomainen.

En edes uskalla veikata montako kertaa olen ollut treeneissä tai matseissa romahduksen partaalla, kun kädessä oleva maila ei ole tuntunut hyvältä tai samanlaiselta kuin joku toinen bägissäni oleva maila. Olen ilmeisen tarkka mailan tuntumasta, sillä huomaan pienetkin paino- ja balanssierot kädessä, eikä lopulta edes Yonexiin vaihtaminen pelastanut minua siltä, että olen viime vuosina pelannut ainoastaan yhdellä mailalla käytännössä koko kauden. Esimerkiksi tällä kaudella pelasin joka ikisen ottelun ja yli 90 prosenttia treeneistä siis yhdellä ja samalla mailalla. Ja kun samalla mailalla pelaa koko ajan, niin väkisinhän ero tuntumassa muihin mailoihin verrattuna kasvaa. En ole kuitenkaan enää halunnut antaa tasoitusta pelaamalla huonolta tuntuvalla mailalla, vaan pidän huolta, että minulla on ykkösmailassani aina jänteet kunnossa. Varsinkin massalla ja kaksinpelejä pelatessa jännitysrumba on kyllä melkoinen, kun haluan varmistaa jänteiden kestävyyden, mutta nelinpelissä jänteiden katkeamisen riski on onneksi pienempi.

Mailojen välisten erojen kanssa tuskailee toki minun lisäkseni moni muukin huippupelaaja. Esimerkiksi Henri Laaksosella on kotonaan kaikenmaailman swing weight -analysaattorit, joilla hän tuunaa mailojaa, minkä lisäksi aika suuri osa pelaajista lähettää mailansa nykyään erityisille kustomointipajoille, joissa niistä tehdään identtisiä ennen kuin pelaaja ottaa mailat käyttöön. Itsekin meinaan tehdä tuon käsittelyn tuleville mailoilleni, jotta tänä vuonna stressi mailojen erilaisuudesta vihdoin helpottaisi. En ole koskaan itse lisäillyt mailoihini mitään lyijyteippejä tai muita painoa kasvattavia elementtejä, mutta kustomointipajat osaavat toivottavasti tehdä senkin täysin ammattimaisesti. Toki nykyään huippupelaajilla on myös mailanvalmistajien tehtailla mahdollisuus kokeilla kustomoituja mailoja aika paljon laajemmin kuin vain pari vuotta takaperin tekniikan kehittyessä, mutta oma sponsoridiili ei siis tällä hetkellä kata custom made -mailoja.

Toivotaan siis, että uudet Yonexini saadaan kustomoitua täysin toisiaan vastaaviksi ja tämä vuosi 2021 ei ainakaan kaadu mailoihin. Sillä vahva usko on, että kovaa menestystä on luvassa!

6 thoughts on “Vuosi 2021 alkaa ATP Tourilla Antalyassa – mukana myös pohdintaa mailoista

  • Kiitos valaisevasta väline raportista, mukavaa luettavaa näin harrastajalle, joka pelaa monta vuotta kahdella samalla mailalla😉.
    Hieno homma kun pääsette Empun kanssa pääsarjaan, ei muuta kun hyvällä fiiliksellä matseihin ja tsemppiä!

  • Erittäin hieno asia, että pääsette Emilin kanssa kisaan! Tsemppiä teille sinne ja tietty Emilille myös kaksinpeliin.
    Hyvin analysoitu juttu mailoistasi.

  • Kiitos mailajutusta! Olen ihmetellyt pelaavatko jotkut huippupelaajat ilman mailasopimusta? Nykyisistä ainakin Andrey Rublevin mailat ovat ilman logoja ja aiemmin DelPotrolla oli sama tilanne. Lisäksi olisi mukava kuulla, kuinka paljon jännityskilot vaihtelevat alustan mukaan?

    • Kiva että kelpasi! Ymmärtääkseni muutama huippupelaaja (juurikin Rublev ja Del Potro) pelaavat ilman sponsoria. Tai voi olla, että heillä on joku vanha voimassa oleva sopimus, joka estää kilpailijan mailalla pelaamisen, joten he maalaavat sen takia mailansa tunnistettamattomaksi.

      Omalla kohdalla jännekilot vaihtelevat noin välillä 21-23kg alustan ja lämpötilan mukaan. Massalla ja kylmällä säällä yleensä löysempää ja kuumalla ja nopealla alustalla kireämpää. Toki korkealla ohuessa ilmanalassa voi tulla vielä kilo tai kaksi ekstraa, mutta ei ainakaan minulla muuten juurikaan kahta kiloa enempää kilot vaihtele.

      • Moikka Harri! Oletko miten paljon miettinyt että nimenomaan se että käytät yhtä ja samaa mailaa tekee sen vaihtamisen liki mahdottomaksi. Pokahan kaikilla kuluu ja kärkipainoisuus sitä kautta vähenee. Maila myös kuluu yleensä juuri yhdestä kohtaa eli tasapainokin muuttuu. En tiedä käytätkö suojateippejä, mutta ei nekään yleensä kyllä auta ja muuttavat myös tasapainoa. Yhä vaikeampi on myös sietää erilaista mailaa, kun pelaa juuri sillä samalla koko ajan.

        • Moi! Kyllähän tuo yhteen mailaan ”lukittautuminen” on ihan varmasti syynä siihen, että ne bägin muut mailat alkavat tuntua yhä vieraammilta käteen. Maila kuluu ja siten kevenee, sen poka löystyy ja kahvakin yleensä vielä mukautuu käteen sopivammaksi, kun sillä pelaa enemmän. Toivottavasti nyt tämän kauden mailojen kanssa saisin kaikki tuunattua erikoispajalla tismalleen samanlaisiksi niin kelpaisi sitten pelata kaikilla sopivasti ristiin, jotta kuluvat tasaisesti.

Comments are closed.