Terveiset Marseillesta! Kanariansaarten aurinkoiset massakentät vaihtuivat Etelä-Ranskan sisäkenttiin ja challenger-kisan puitteet astetta parempiin olosuhteisiin ATP-kisassa. Hetki menee väkisinkin taas lyönnin rytmin löytämisessä, mutta onneksi sisäkentät noin lähtökohtaisesti kyllä sopivat minulle paremmin. Ja sisäkenttien tuomaa hyvää itseluottamusta varmasti tulevalla viikolla tarvitaankin, sillä saamme heti avauskierroksella mielenkiintoiset vastustajat, kreikkalaisveljekset Tsitsipas/Tsitsipas.
Pelit Las Palmasissa loppuivat siis torstaina katkeraan tappioon ranskalaisparille, joka voittikin sitten lopulta seuraavat kaksi ottelua ja otti kisavoiton suorastaan helposti. Eihän sitä ikinä voi jossitella, mutta joku tuon kvartsin matsipalloista olisi vain pitänyt onnistua voittamaan niin toinenkin titteli peräkkäin olisi ollut ihan mahdollinen. Mutta nyt pelit eivät tuon pidemmälle jatkuneet, vaan jouduimme alkamaan suunnitella matkustusta Ranskaan pari päivää etuajassa.
Challengereissä otetaan koronatestit kahdesti viikossa, maanantaina ja torstaina, ja kun Ranska vaatii maksimissaan 72 tuntia vanhan testin maahantulossa, niin perjantaina matkustaminen oli sinänsä hyvä ratkaisu. Lähes kaikki aamu- ja päivälennot pois Kanarialta olivat kuitenkin loppuunmyytyjä, joten jouduimme tyytymään perjantai-illan lentoon Madridiin, reilun 8 tunnin yön yli kestävään välilaskuun ja lopulta lauantaiaamun lentoon Marseilleen. Perjantai menikin siis pääosin levätessä, mutta hieman stressiä kyllä lisäsi se, että torstaiaamun koronatestin tulos valmistui vasta kello 17.30 perjantaina eli vain 1,5 tuntia ennen lennon lähtöä. Onneksi satuimme siis ottamaan iltalennon, jotta koronatestitulos ehti mukaan ja pääsimme aloittamaan matkanteon.
Madridissa yövyimme Lloydin kanssa lentokentän lähistöllä Tryp-ketjun hotellissa, mutta aika lyhyeksi nuo unet kyllä jäivät. Ensin odottelimme turhauttavat 40 minuuttia hotellin check-in -jonossa, kun töissä oli vain yksi työntekijä ja edessämme yli 20 ihmistä jonossa, minkä jälkeen yön aikana huomasimme, ettei huoneen ilmastointilaite puhaltanut muuta kuin tulikuumaa ilmaa. Lloyd löysi lopulta huoneen viileimmän nukkumapaikan kylpyhuoneen lattialta, enkä itsekään sängyssä kyllä kovin montaa tuntia ennen kello 5.30 herätystä nukkunut. Aamulento Marseilleen sujui kuitenkin ongelmitta ja pääsimme kisakyydillä hotellille jo ennen kello 10 aamulla.
Jos Challenger-kisoissa covid-protokolla on nimeltään ”safe environment” niin ATP-kisoissa pyritään täyteen kuplaan, mikä tarkoittaa, että hotellille saavuttua pelaajat laitetaan heti koronatestiin, jonka tuloksia pitää odottaa omassa huoneessaan niin kauan, kunnes negatiivinen testitulos on valmis. ATP-kisoissa pelaajien tulee myös negatiivisen tuloksen jälkeen pysytellä vain hotellissa ja kisapaikalla, kun taas Challenger-kisoissa tämä on vain vahva suositus. ATP-kisoissa pelaajien ruokailut, kuljetukset, kuntosalit ym. on myös hoidettu niin, ettei ulkopuolisilla ole näihin tiloihin asiaa.
Lepäilin siis eilisen lauantain pääosin hotellihuoneessani snookeria ja tennistä telkkarista katsellen, mutta suunnitelmana oli kuitenkin lähteä vielä illalla kevyesti itsekin lyömään, kunhan testitulokset valmistuisivat luvatussa 8 tunnissa. Ihan täysin aikataulussa eivät ranskalaiset tällä kertaa pysyneet, sillä saimme kello 10 otettujen testien tulokset vasta kello 19.30, mutta ehdimme kuitenkin vielä treenikentille pallottelemaan kello 20-21.
Olimme eilen illalla vikat pelaajat treenikentillä ja tänään aamulla sitten ensimmäiset, sillä saimme sovittua treenit brittiparin Bambridge/Inglot kanssa, ja he halusivat vetää treenit jo kello 8-9. Pelasimme treenipisteitä ja peli tuntui kyllä tosi paljon nopeammalta kuin massalla Gran Canarialla, mutta eiköhän tuohon nopeuteenkin pikkuhiljaa totu. Jatkoimme kello 9 vielä 45 minuuttia kuvioiden treenausta kolmistaan Lloydin ja toisen britin O’Maran kanssa, minkä lisäksi aion vielä illalla palata kentille syöttelemään itsekseni, sillä syöttö tulee tällä viikolla olemaan varmasti isossa roolissa.
Pelialusta täällä Marseillessa on melko tyypillinen väliaikainen puulevyn päälle rakennettu akryylipinnoite eli hieman samantyyppinen kuin vaikkapa meidän koti Davis Cup -otteluissamme. Pomppu ei ole mitenkään mahdottoman nopea, mutta se on silti melko matala. Kisapaikalle monitoimiareena Palais de Sport de Marseilleen on rakennettu täksi vuodeksi ensimmäistä kertaa kaksi treenikenttää parkkipaikan päälle telttaan, joten kaikki treenaaminen ja matsit tapahtuvat vain yhdessä paikassa. Keskuskentällä ja sivuhallissa olevalla matsikentällä 1 on paljon tilaa, mutta treeniteltan katto on kyllä varmasti matalin, minkä olen ikinä tenniskentällä nähnyt. Mutta onneksi tuo teltta on siis vain treenikäytössä. 😊
Muutenkin puitteet kisapaikalla ovat melko karut, sillä tarkoitus on, että siellä vietettäisiin mahdollisimman vähän aikaa. Pelaajien lounge on käytännössä kaksi tuolia ja lämmittelyalue noin 10m2 kokoinen. Kuljetuspalvelu hotellin ja kenttien välillä toimii kuitenkin on-demand -periaatteella jatkuvasti, eikä matkaakaan ole kuin kymmenisen minuuttia. Joten vaikka ruokailut ja fysiopalvelutkin ovat hotellilla niin tuo välimatka ei tunnu kovin isolta ongelmalta.
Ensimmäisen kierroksen ottelumme aikataulu ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa, mutta vastustajaksemme saamme siis kreikkalaiset Tsitsipasin veljekset. Isoveli on varmasti kaikille tennistä seuraaville tuttu top-10 kaksinpelaaja, kun taas nuorempi veljeksistä on pelannut lähinnä futures-tasolla viime vuodet. He ovat kuitenkin saaneet joitakin villejä kortteja yhdessä ATP-kisojen nelinpeleihin ennenkin, muun muassa nyt Rotterdamissa, jossa he voittivat kovan belgialaisparin Gille/Vliegen ensimmäisellä kierroksella ennen tappiotaan Kontiselle ja Roger-Vasselinille. Täällä Marseillessakin veljekset pelaavat jo kolmannen vuoden peräkkäin nelinpeliä yhdessä.
Mikään helppo matsi tuosta ensimmäisestä kierroksesta ei siis varmasti ole tulossa, sillä on selvä, että Stefanos tulee varmasti yrittämään parhaansa pelatessaan veljensä kanssa, eikä Petroskaan ole suinkaan mikään heittopussi varsinkaan nelurissa. Henkka Kontisen kertoman mukaan Petros oli varsinkin matsin loppupuolella Rotterdamissa ollut varsinkin verkkopelaajista jopa se parempi veljeksistä, joten tuon matsin katsominen jälkilähetyksenä on kyllä vielä ohjelmassani myöhemmin tänään, jotta osaan varautua siihen mitä matsissa on odotettavissa.
Ensimmäistä kierrosta odotellessa on kuitenkin vielä hetki aikaa hakea tuntumaa olosuhteisiin täällä Marseillessa sekä hioa itseluottamusta kuntoon kauden toista ATP-kisaa varten. Lisäksi voin vähän laskeskella auki ATP:n viimeisintä ranking-päivitystä, jossa osa vuoden 2019 tuloksista jätetään pelaajien saldoon 50%:n arvoisina vielä yhdeksi vuodeksi, mikä ainakin minulle oli vähän huono uutinen. Eihän tässä meinaa päästä itse nousemaan rankingissa ollenkaan, kun edellä olevilta ei keneltäkään putoa yhtään pisteitä pois! Mutta palataan tuohon pohdintaan vielä tarkemmin myöhemmin, nyt täysi keskittyminen vielä viikon ajan pelaamiseen ennen kuin on aika ottaa vähän happea kotioloissa.
Moi Harri,
Minulta on jäänyt aikaisemmat postaukset väliin rankingien suhteen. Eli minkälaista yhteisrankingia Henkan kanssa todennäköisesti tarvitsette Tokion kaavion pääsyä varten ?
YT. Pekka
Moi, ei hätää, kertaus tekee aina hyvää! Tokion rankingrajat eivät ole kiveenhakatut, vaan elävät sen mukaan miten kunkin maan kiintiöt täyttyvät ja miten kaksinpelaajat haluavat neluriin osallistua. Aiemmilla kerroilla yhteisrankingin on pitänyt olla aika lähellä sataa, että paikka aukeaa, joten vielä saisi mielellään vähän puristaa seuraavat pari kuukautta, että paikka varmistuisi. Yksittäisiä villejä kortteja on lisäksi jaossa, mutta niiden saaminen Suomeen näyttää epätodennäköiseltä.
Aika sissejä olette tennisammattilaiset matkoillanne!
Näin matsin Henkka/ERV vs, Tsitsi/Tsitsi.
Ihan helpolla ei voitto tullut. Pikkuveli pelaa myös hyvin ajoittain verkollakin.
Isä istuu katsomossa ja pojat yrittää. Rohkeaa peliä vaan ja verkkovinnereitä!
Isoveli syöttää kovaa ja paukuttaa peruslyöntejä, mutta on murrettavissa neluripelillä.
Kiitos Harri jälleen mukavasta reportaasista ATP Tour ilta, aivan huippua!
Ja tsemppiä veljesten kaatoon.
Tuo ATP:n pisteiden kertymamuutos ja sen vaikutus Tokioon menoon on todella mielenkiintoinen. Varmasti tilannekuvaa sekoittaa erilaiset kombinaatiot pelaajia joilla ei ole nelinpelissa kummoista rankingia mutta kova kaksinpelin ranking, koska sellaisten pelaajien mukaantulo muuttaa heti kokonaistilannetta. Penkkiurheilija teki tassa omia laskemiaan ja niiden mukaan pelkan nelurirankingin mukaan olisitte Henkan kanssa jossain 22 parin tuntumassa, mutta kun siihen sotketaan kaksinpelureita kristallipallo menee nopeasti sumeaksi.
Paras on varmaan ajatella etta paikka on edelleen omissa kasissa. Jos molemmat Henkan kanssa pelaatte hyvin ja keraatte pistepottia niin loppujen lopuksi tavoitteena on varmaankin noin 1000 pistetta lisaa Henkalle ennen Tokion cuttia ja noin 400-500 sinulle mika on ihan realisista jos jatkossa aukeaa paikkoja 250 kisoihin. Penkkiurheilijan laskelmilla (ja miettimatta kauheasti miten muiden pelaajien rankingit elavat samanaikaisesti) tuo nostaisi teidat pelkan nelurirankingin mukaan noin 16 pariksi ja parantelisi siten asemia merkittavasti.
Mutta mielenkiintoista on kuulla ovatko omat laskelmasi taysin erisuuntaiset ja mika tulee olemaan strategia pistepotin ja rankingin nostoon?
P.S. Kuten niin moni muukin, totean etta taman blogin lukeminen on seka tehnyt nelurin seuraamisesta viela aikaisempaa mielenkiintoisempaa ja etta on ilo lukea mietteita seka ennen etta jalkeen matsien. On ehka hyva etta Marseillessa tulee heti kova testi vastaan, sen jalkeen jatkopelit ovat varmaan henkisesti helpompia!
Kiitos vielä jälkikäteen tästäkin erinomaisesta kommentista! Kirjoittelin uusimpaan postaukseeni vähän ajatuksia Olympiarankingista, eivätkä ne kovin kaukana ole sinun laskelmistasi. Siinä mielessä tilanne on kuitenkin yksinkertainen, että rankingnousua tavoittelen ihan joka tapauksessa, jolloin pisteiden kerääminen on ykkösjuttu kaikissa skenaarioissa. Ja kerättävien pistemäärien pitää mielellään olla mahdollisimman isoja niin katse on suunnattava aina mahdollisimman isoihin kisoihin ja niissä menestymiseen.