Davis Cup, Heliövaara/Kontinen – Bopanna/Ramanathan 7-6(2), 7-6(2), Suomi – Intia 3-1

Wow, olipahan hieno viikonloppu Espoon Metro areenalla! Suomen joukkue esiintyi todella edukseen kotikentällä, ja kyllähän voiton ratkaiseminen nelinpelissä oli vielä omalle kohdalle aika kirsikka kakun päälle. Fiilikset ovat siis ymmärrettävästi aika korkealla ja kyllähän tästä on hienoa jatkaa eteenpäin tuleviin kisoihin.


Davis Cup -viikon harjoittelut tuntuivat menevän päivä päivältä oikeaan suuntaan. Olin syöttöni kanssa hieman hukassa alkuviikolla, mutta laadukas treenaaminen tuotti kyllä tulosta silläkin saralla. Päätimme kokeilla treeneissä Henkan kanssa palautuspuolten vaihtamista päittäin, ja vaikka Henkalla vähän olikin totuttelemista kakkosruudun palautusten kanssa, niin riittävän hyvinhän tuo kyllä sujui. 😊 Teimme myös paljon ihan koppatreeniä verkkopelin kanssa, joten toistojen määräkin oli oikealla tasolla.

Viikonloppu sai siis erinomaisen alun jo perjantain kaksinpeleissä, kun ensin Otto Virtanen esitti juuri sitä peliä, mitä hänen potentiaaliltaan odotettiin, minkä jälkeen myös Emil hoiti oman tonttinsa kunnialla. Kaksi erinomaista kaksinpeliä ja 2-0 -johto petasivat tämän lauantain nelinpeliin melko paineettomat asetelmat, sillä nelinpelistä ei tullutkaan nyt se 1-1 -tilanteen trilleri, vaan pääsimme Henkan kanssa ratkaisemaan. Emmekä tyytyneet vain toivomaan, että jompikumpi kaksinpeleistä tulee illalla kotiin, vaan hoidimme nelurin tyylikkäästi suoraan kahdessa erässä. Taisi olla muuten ensimmäinen kerta sitten vuoden 2016 Zimbabwe-ottelun, kun nelinpeliä pelattiin muussa kuin 1-1 -tilanteessa, joten täytyihän tilanteesta ottaa nelurimiehenä kaikki irti.

Intia teki matsia ennen taktisen ratkaisun vaihtamalla Divij Sharan tilalle eilen jo kaksinpelissäkin pelanneen Ramkumar Ramanathanin. Tuo ei haitannut meitä, sillä saimme nyt vastaamme kaksi oikeakätistä pelaajaa, mikä aina vähän helpottaa palauttamista. Muuten taktiikka pysyi jotakuinkin samana, sillä nopealla kentällä omat syötöt pitää pystyä pitämään ketä vastaan vain. Ja ensimmäisessä erässä kaikki syöttivätkin todella hyvin, eikä murtopalloja nähty. Tie break oli meidän tiimiltämme kuitenkin erinomainen, sillä otimme yhteensä kolme minibreikkiä Henkan huippupalautuksella, yhdellä Ramanathanin tuplalla ja yhdellä minun hyvällä takakenttäpisteellä, eikä erän voittajasta jäänyt lopulta epäselvyyttä.

Toisessa erässä pääsimme heti Ramanathanin ensimmäisessä syöttövuorossa 0-30 -tilanteeseen, mutta siitä seurasi murron sijasta pieni notkahus, kun Bopannan palautuspeli alkoi osua, ja Henkka hävisi seuraavan syöttövuoronsa. Saimme kuitenkin todella tärkeästi murron heti takaisin seuraavassa Bopannan syöttövuorossa, jonka jälkeen erä eteni taas tasaisesti. Yksi toisen erän ratkaisuhetkistä osui 3-4 -tilanteen syöttövuorooni, jossa seivasimme 0-40 -tilanteen ja vielä yhden etupallon myötä yhteensä neljä murtopalloa. Matsilla olisi varmasti ollut täysin erilainen loppu, jos tuo game olisi hävitty, mutta nyt peli jatkui tasoissa.

Myös toinen erä eteni lopulta tie breakiin asti. Saimme minimurron heti 2-1 -tilanteessa, emmekä enää luopuneet johdosta. Ja 5-2 -tilanteen piste, jossa Henkka lobbasi yhteensä neljä kertaa ja haki lopulta hienosti kämmenlinjaohituksen läpi, ratkaisi sitten lopullisesti ottelun. Ottelupallossa hieman epäpuhtaasti osunut rystypalautukseni putosi juuri sopivasti Ramanathanin jalkoihin, ja volleyn jäädessä verkkoon pääsimme juhlimaan siis koko maaottelun voittoa!

Kaiken kaikkiaan oma pelini oli varsin mallikasta. Tuntui, että pystyin pelaamaan kohtuullisen paineettomasti Davis Cup -jännityksestä huolimatta, mikä on aina hienoa huomata. Keskittyminen pysyi olennaisessa ja peli hyvin kasassa. Yksi huonompi syöttövuoro osui tänään toisen erän puoliväliin, mutta siinäkin breikkipalloissa selvittiin parilla huippupisteellä ja muun muassa yhdellä ässällä. Verkkopelissä ei ollut moitteen sijaa, ja palautuksetkin alkoivat löytyä yhä paremmin ottelun edetessä. Henkan kanssa yhdessä pelaaminen on tietysti myös aina huippukokemus, ja olihan se hienoa nähdä hänenkin syttyvän taas pelaamaan lähellä parasta tasoaan kotikentällä.

Kaiken kaikkiaan viikonlopusta ei siis jäänyt juuri mitään negatiivista mieleen. Uusi kotikenttäalusta tuntui sopivan meidän pelaajille todella hyvin, peli kulki jokaisella, ja voitto tuli lopulta lähes näytöstyyliin 3-0 ilman erätappioita. Koko joukkue esiintyi edukseen, ja kun tuntuu, että varsinkin nuoret kaksinpelimiehet ovat vasta menossa eteenpäin urallaan, niin uskon kyllä, että DC-joukkueellamme on mahdollisuus tulevina vuosina vaikka mihin.

Seuraava DC-ottelu on ohjelmassa joko tämän marraskuussa tai ensi vuoden helmikuussa. Koronan takia maailmanlohkon otteluita ei viime vuonna pelattu, joten lohkoissa on hieman eri määrä maita kuin normaalisti, joten voi olla, että joudumme pelaamaan vielä toisen I-ryhmän ottelun ennen maailmanlohkon karsintavaihetta. Tämä riippuu siitä, olemmeko kahdeksan parhaiten DC-rankingissa sijoittuneen maan joukussa, jotka voittavat nyt ottelunsa vai emme. Eli kahdeksan parasta rankingissa menevät suoraan maailmanlohkon karsintoihin, kun taas muut neljä pelaavat tänä vuonna vielä yhden ottelun. Todelle sekava systeemi, mutta sillä nyt mennään.

Omat pelit jatkuvat kuitenkin siis seuraavaksi ATP-kiertueella, kun suuntaan huomenna sunnuntaina kohti Kazakstania. Pelaan siellä pitkästä aikaa vakioparini Lloyd Glasspoolin kanssa, ja kaaviokin on jo arvottu. Saamme vastaamme avauskierroksella hollantilaisen David Pelin ja pakistanilaisen Aisam-ul-Haq Qureshin. Pel on minulle monesta ottelusta ja muun muassa Marseillen ATP-kisan finaalista tuttu vastustaja, mutta Qureshin kanssa on tullut vain harjoiteltua yhdessä. Molemmilla heistä on kyllä kovat syötöt, joten varmaan hieman tämänpäivän kaltainen matsi on taas tulossa.

Mutta palataan tuohon Nur-Sultanin ATP-kisaan vielä tarkemmin lähempänä, sillä tänään saa kyllä nauttia täysillä Davis Cup -huumasta. Metro Areenalla oli jälleen ihan huipputunnelma ja siitä tuli kyllä pelaajanakin otettua kaikki irti. Lisää tätä kiitos!

14 thoughts on “Davis Cup, Heliövaara/Kontinen – Bopanna/Ramanathan 7-6(2), 7-6(2), Suomi – Intia 3-1

  • Hieno DavisCup viikonloppu. Nelurinne oli laadukasta ja vastus oli yllättävän kova. Henkka oli tosiaan silmämääräisesti astetta pirteämpi ja sähäkämpi kuin US Openissa. Toisen erän pito sinun syötössä oli tärkeä. Tiebraketit ratkaisivat tänään. Parempi pari voitti ja sitä myöten myös parempi maa cupissa. Tuosta vaan positiiviset ajatukset mukaan loppukauden kinkereihin! Pelin kaikki osa-alueet alkavat olla kunnossa.👍

    • Jes kiitos! Henkka oli tosiaan terävämmällä pelipäällä kotiyleisön edessä, eikä oma esityksenikään ihan huono ollut varsinkaan tiukoissa paikoissa. Intialaiset eivät missään nimessä olleet helppo pari nelurissa, joten voitto maistuu hyvälle. Tästä vaan isolla itseluottamuksella eteenpäin.

  • Onneksi olkoon koko Davis Cup -joukkueellenne! Mahtava kokonaissuoritus. Oli todella ilo olla katsomossa ja nähdä kovatasoisia matseja ja hienoa Suomen Joukkueen peliä!!! Intialle on myös annettava reilusti pointseja, olivat selkeästi kovempia kuin paperilla näytti. Erinomaisen kovia syöttäjiä, varmoja palauttajia, ja volleyt onnistuivat isolla prosentilla.
    Muitta niin onnistuivat teilläkin. Sinun ja Henkan yhteispeli oli mahtavaa katseltavaa. Teidän molempien tarkat syötö, pelinlukutaito ja monet huikeat palautukset sekä tiukoissa tilanteissa nouseminen, kuten jännittävässä tokan erän 3-4 tilanteessa 4-4:ään! Siinä hurmoksessa tuli myös tokan tiebreak kotiin – ja todella ansaitusti!
    Kiitos!!! Ja sitten sinä ja Lloyd vain samalla hurmoksella Atp-turnausten voittoihin! (PS. Kerro Emillille myös peukut single-matsiin ja neluriin. Eihän sitä tiedä, vaikka joutuisitte kisaamaan nelurin finaalipaikasta!)

    • Kiitos! Ihan samaa mieltä olen itsekin DC-viikonlopusta. Hyvätasoista tennistä, jossa nopealla kentällä pienten marginaalien pelissä suomalaiset pystyivät tällä kertaa parhaimpaansa. Otto pelasti eräpallon perjantaina, me nousimme toisessa erässä 3-4, 0-40 tilanteesta erävoittoon ja Emilkin hoiti paineottelun kunnialla, joten tyytyväisiä saadaan olla.

      Toivotaan tosiaan, että DC-fiilis vie koko porukan huippusuorituksiin tulevillakin viikoilla. Taitaa minun ja Emilin nelurikaavio olla ainoa paikka, missä voidaan olla toistemme tiellä. 🙂

  • Congratulations on the great victory of the Finnish team!
    Especially the round 3 match was really great!
    Harri, you are a really great player!
    Congratulations!

    (I couldn’t go to Espoo Metro Areena this year due to immigration restrictions from Japan to Finland, but I was able to watch the match on ITF TV.)

    • Thank you! It is unfortunate that the COVID situation makes things harder. But let’s hope everything gets back to normal soon so we can have full capacity for the next match!

  • Onnea upeasta voitosta! Hienosti pelattu! Katse kohti seuraavia onnistumisia ja tsemppiä vielä syksyn kisarutistukseen!

  • Kiitos hyvästä tennisviihteestä! Pitkästä aikaa pääsi taas seuraamaan huipputennistä paikan päällä. Ja kun vielä peli kulki ja voitto tuli kotiin, niin mitä sen mukavampaa.

    Sun syötönpalautukset ovat kyllä maailmanluokkaa, niiden turvin breikkimahdollisuuksia tulee joka otteluun. Täytyy myös kehua Henkan reaktionopeutta ja verkkopeliä. Paikan päällä nähtynä peli on niin paljon nopeampaa kun mitä telkkarikuvasta välittyy.

    Siinä toisen erän 0-40 tilanteessa olin kuulevani, että Henkka kehotti ennen syöttöäsi ”anna palaa vaan”. Tuota olen aikaisemminkin huomannut, että tiukoissa paikoissa huippunelurit syöttävät vielä kovempaa ja palauttavat vielä suuremmalla riskillä. Ja jos vaan taidot riittävät niin yleensä kannattaa. Huippuparien kohtaamisissa nähdään usein parhaat pisteet juuri tiebreakeissä. Mitä itse ajattelet siitä? Ja millä taktiikalla lähdit itse esim juuri tähän 0-40 tilanteeseen?

    Sitten täytyy vielä kysyä mielipidettäsi linjatuomioihin tänä viikonloppuna. Satuin istumaan juuri toisen takaviivan kohdalla, melkein kuvitteellisen linjatuomarin paikalla. Varsinkin pe oli useita palloja sekä Oton että Emilin otteluissa, joita olisin tuominnut ulos. Molemmille joukkueille, joten en edes vedä kotiinpäin tässä. Huomasin, myös että pelaajatkin välillä hetkellisesti lopettivat pelaamisen, mutta jatkoivat sitten kun tuomiota ei tullut. Mietin, että oliko systeemin kalibriointi jäänyt hieman puolitiehen tämmöisessä kertaluontoisessa kisassa. Tuomioita ei voi muuttaa, joten pelaajan on turha siihen juuttua. Mutta miltä muiden pelit näyttivät sieltä pelaaja-aitiosta? Oliko täydellinen luotto linjatuomioihin?

    Ja lopuksi hieman hymyilytti siinä haastattelutilanteessa, kun saitte kysymyksen ensi vuodesta ja aioitteko pelata yhdessä. Taisi olla hieman ei-toivottu kysymys ja liian aikaisessa vaiheessa. 🙂

    • Kiitos kommentista ja onnitteluista! Oli kyllä hyvää tennistä viikonloppuna Espoossa. Omalta osaltani peli oli varmaa perustyöskentelyä, jossa palautukset alkoivat löytyä loppua kohden ja muutenkin hoidin tonttini ihan kunnialla. Henkka sen sijaan syttyy kyllä tällaisissa tilanteissa monesti parhaimpaansa, ja se loi kyllä minullekin hienon tunnelman pelata.

      Tuo toisen erän 3-4, 0-40 -tilanteen nousu oli kyllä todella tärkeä juttu matsivoiton kannalta. Gamen kolme ensimmäistä pistettä olivat jotenkin vähän stressaantuneita, mutta oli tärkeä, että otimme hieman pidemmät tauot pisteiden välissä ennen breikkipalloja ja ikään kuin nollasimme tilanteen. Kesän aikana tuntuu, että olen ehkä vähän kiirehtinyt breikkipalloissa, mutta nyt mentiin tosiaan yksi piste kerrallaan ja täydellä fokuksella. Ja kyllähän tällä tasolla pitää antaa palaa. Liian monta kertaa olen tuon kaltaisessa tilanteessa syöttänyt vähän varovaisen ykkössyötön, josta vastustajat pääsevät rokottamaan. Kuten kävi ehkä juuri esim. Henkan syöttövuorossa toisen erän alussa. Mutta nyt oli varmasti oikea päätös hakea aggressiivisesti omia ratkaisuja.

      Mitä linjatuomioihin tulee, niin oma luotto oli kyllä korkealla, eikä ainakaan meidän joukkueen kenttäpäädyssä mielestäni tullut vääriä tuomioita. Nelihenkinen ITF:n porukka oli jo keskiviikosta asti kalibroimassa hawk-eye järjestelmää, ja ainakin omassa matsissa kentänpintaan jääneet jäljet vastasivat kyllä ihan täysin kameratuomioita. 🙂

      Ja ensi vuoden kysymys oli tosiaan ehkä vähän turha tuossa tilanteessa, mutta sellaisia ne toimittajat tuppaavat olemaan. Eiköhän ne ensi vuodenkin kuviot selviä aikanaan. 🙂

  • Kiitos matsista ja jälkianalyysista! Hieno oli taas katsoa livenä nettistriimien sijaan.
    Yllätti kyllä että Henkka oli kakkosruudussa, en ole mielestäni koskaan miestä ad-puolella nähnyt. Yksikätisellä rystyllä lienee vaikeampi painaa krossipalautusta siltä puolelta. Mutta, kun mies on inspiraatiota kaipaava mailataikuri, tuollainen voi juuri herättää aistit ja innostuksen! Peers oli Henkan parina ”vain” varma ammattilainen, Kontinen sai siinä taiteilla, kaikki matsit kääntyivät heille kun olivat aallonharjalla, ei taivuttu tai löysätty paineen alla pätkääkään. Ehkä sinäkin todellisena ammattilaisena ja taistelijana sopisit vakituisesti siihen Kontisen kylkeen, saisit miehestä parhaan irti, se olisi hieno kyllä nähdä kun kiertäisitte kimpassa!

  • Kiitos, Äijät, hyvistä matseista ja fiiliksistä! Ottakaa toi fiilis mukaan loppukauden peleihin, niin homma sujuu! Näillä mennään ja Tsemppiä, Äijät!!!👍👍👍

Comments are closed.