Enpä ajatellut vielä viikko sitten, että vielä tänä vuonna sitä oltaisiin vääntämässä Espanjan massakentillä. Mutta Lloydin harmittava loukkaantuminen Ranskan kisassa tarkoitti, että oli etsittävä pika vauhdilla uusi pari, ja tällä kertaa suunnitelmaksi tuli siis tämä Barcelonan challenger. Pelaan täällä siis tsekki Roman Jebavyn kanssa, ja ensimmäinen matsimme espanjalaisparia Lopez San Martin/Sanchez Izquierdo vastaan on ohjelmassa keskiviikkona.
Orleansin kisa ei siis mennyt ihan putkeen, kun tuloksena oli sekä Lloydin loukkaantuminen että ensimmäisen kierroksen tappio. Oli aika pian selvää, että Lloyd joutuu huilaamaan useamman viikon, joten lähdin kyselemään aika laajasti paria tänään alkavalle kisaviikolle. Moni tennistä seuraava kyselee minulta silloin tällöin sitä, miten nelinpelipareja oikein etsitään, mutta aika yksinkertaista hommaahan se pääpiirteissään on. Kisahotellin aamupalapöydässä voi käydä nykäisemässä jotakuta hihasta ja tennishallin käytävällä jotakuta toista. Ja kyllähän nykyään alkaa puhelimesta löytyä melkein kaikkien nelinpelaajien numerot, joten whatsapp auttaa yhteyden saamisessa myös kovasti. Ja itsekkäästi vain alkaa sitten rohkeasti kysymään mahdollisimman hyviä pelaajia, ja jatkaa kysymistä niin kauan kunnes joku sanoo kyllä. 😊
Melkeinpä kaikki olivat jo kuitenkin kuvionsa sopineet Ranskan toiseen sisäkisaan, joten tilanne näytti vähän huonolta. Sain kuitenkin torstaina viestin Roman Jebavyltä, joka oli jotain kautta kuullut Lloydin loukkaantumisesta. Hän ei kuitenkaan halunnut pelata Ranskassa, mutta koska minulla alkoi hyvät vaihtoehdot olla vähissä niin suostuin parin viikon yhteispeliin massalla. Ranskan kisaan tuli kyllä harmillisesti vain vähän tuon jälkeen vielä yksi hyvä tarjous toiselta ilman paria jääneeltä pelaajalta, mutta nyt oli jo kuviot sovittu, joten massalle mentiin!
Olin Ranskassa siis matkassa yhdessä vaimoni ja vauvamme kanssa, mutta he eivät jatkaneet enää mukaan tälle viikolle. Lensimmekin lopulta Pariisista yhdessä kotiin Suomeen, jossa pääsin pienen huilin jälkeen kauniissa syyssäässä treenaamaan viikonloppuna vielä ulkomassoilla, mikä oli aika hienoa näin lokakuun puolella. Emmekä olleet suinkaan ainoat treenaajat ulkona, joten josko Suomessakin vihdoin olisi tajuttu, ettei sinne sisähalliin ole mikään kiire ja pakko päästä heti elokuun alussa. 😊
Sunnuntaina illalla oli vuorossa sitten lähtö takaisin etelään, mutta Finnairin lento Barcelonaan oli onneksi sekä helppo että edullinen. Tämä paikka on minulle tuttu viime jo vuodelta, jolloin kärsimme Alex Lawsonin kanssa varsinaisen oikeusmurhan finaalin matsipallossa, ja vaikka tuolloin vannoimme Alexin kanssa, että takaisin emme kyllä tule niin täällä sitä taas ollaan. 😅 Viime vuonna paikallinen koronatilanne oli jopa todella huono kisan aikaan, mutta nyt elämä on onneksi vähän avoimempaa ja hotellin ulkopuolella voi käydä esimerkiksi kaupassa tai ravintoloissa jos haluaa. Hotellit ja kentät ovat kuitenkin samat kuin viime vuonna, ja suurin osa ajasta tulee kuitenkin varmasti vietettyä niissä.
Kisa pelataan siis Sanchez-Casal tennisakatemiassa Barcelonan lentokentän kupeessa, eikä kisahotellikaan ole kaukana. Kaupungin keskustaan on matkaa noin 15 kilometriä, joten tuskin siellä tulee nyt tällä viikolla käytyä, mutta hotellin ympäristössä on onneksi jotain kävelyreittejä. Mikään turistialue tämä ei kyllä ole, joten ravintolat aukeavat myöhään illalla ja palvelut ovat muilta osin vähän vähissä. Sääolosuhteet ovat kuitenkin ulkoiluun suorastaan erinomaiset, sillä lämpötila pyörii päivisin vähän 20 asteen yläpuolella. Tänään tosin aamupäivän satoi, mutta loppuviikolla auringonpaistettakin pitäisi pääosin olla luvassa.
Pelaamme siis ensimmäisen matsimme keskiviikkona, joten tämän päivän treenin lisäksi ehdimme vielä huomenna yrittää löytää mahdollisimman hyvää yhteispeliä parini Romanin kanssa. Olemme hänen kanssaan saman ikäisiä, joten tunnemme toisemme jo lähes parinkymmenen vuoden takaa ensimmäisistä TE14-kisoista lähtien- Ja onpa meillä yksi yhteinen kisavoittokin Thaimaan futuresta vuodelta 2009. Mutta voi toki olla ja toivottavasti onkin niin, että olemme molemmat tuostakin ajasta kehittyneet. Hän on neluripelaajaksi hyvin kotonaan takakentältä ja palautuksissa, mutta vahvarakenteisena pelaajana voimaa riittää myös verkon haltuun ottamiseen. Hän oli viime vuonna pitkään pois kentiltä loukkaantumisen takia, mutta sitä ennen ranking oli parhaimmillaan top-50:ssä eli ihan pelimiehestä on kysymys.
Ensimmäinen vastustajamme on kuitenkin jo ihan hyvä testi, sillä espanjalaispari massakentillä on aina vaarallinen yhdistelmä. Sattumalta olen pelannut molempia vastustajiamme vastaan viimeisen vuoden aikana, sillä Sanchez Izuierdoa vastaan pelasin kaksinpeliä viime vuoden viimeisessä kisassa Maiassa, kun taas Lopez San Martin oli kentän toisella puolella Saksan liigapelissä elokuussa. Luvassa on kovaa kämmenpommia molemmilta, mutta verkkopeli ei ole kummallekaan kovin luontaista. Myös nelinpelin taktisissa kuvioissa meidän pitäisi olla selvästi edellä, mutta hitaissa olosuhteissa perinteisten kuvioiden toteuttaminen ei aina ole niin helppoa. Toivotaan kuitenkin, että saamme tähän kisan voittavan alun, ja sitä kautta itseluottamus löytyy taas vieden meidät pitkälle loppuviikkoon.
Tarkoituksena on siis pelata kaksi viikkoa massalla, mutta sen jälkeisiin kisoihin tämä päivä toi vähän huonoja uutisia. Sain nimittäin houkuteltua Henri Kontisen parikseni Moskovan ja Pietarin ATP250-turnauksiin, mutta enpä olisi uskonut, ettei rankingimme riitä mukaan. Moskovan listalla jäimme yhteisrankingillamme 118 vasta peräti neljännelle varasijalle, josta alkaa kyllä olla jo aika pitkä matka sisäänpääsyyn, eikä Pietarin osalta näytä hirveästi paremmalta. Kaiken lisäksi ATP:n PlayerZone -ilmoittautumisportaali tökkäsi pahemman kerran tänään illalla, joten ilmoittautumisia voi vielä tulla lisää, kun takarajaa tullaan todennäköisesti venyttämään. Mutta katsotaan tuon osalta miten tilanne kehittyy ja toivotaan parasta. Jos ei muuta niin ainahan voi jatkaa vielä yhden viikon vaikka massachallengereissä. 😊 Mutta mennään ottelu kerrallaan eli täysi fokus nyt keskiviikon otteluun. 💪
Mainitset junnuajan peleistä. Tuliko tuolloin kohdattua ketään sittemin top30 pelaajia? Ja jos tuli niin miltä kaverit tuolloin vaikutti?
Viime viikon turnaustappioissa tuli muuten nähtyä sekin ihme, että suomipelaaja pistää mailan mutkalle heti tappiopelin päätteeksi. Emil nimittäin purki kiukkuaan kohtuu vihaisesti kameroiden vielä käydessä. Enpä tosiaan muista nähneeni muita otteluaikaisia vastaavia Jarkolta, sinulta tai muiltakaan. Miten itte käsittelet tunnemyllyt? Lentääkö pukukopissa tavarat vai mietiskeletkö kiukun vaan pois?
Mutta hienoa, että pelit jatkuu ja kovasti tsemppiä niihin!
Kyllähän junioriaikoina tuli monen monta tulevaa huippupelaajaa vastaan pelattua! Omasta ikäluokastani tuli lopulta harvinaisen vähän top30-pelaajia, mutta esim Bedene tai Albot eivät kyllä kovin paljoa vakuuttaneet ensimmäisissä kohtaamisissamme. Samoin esim Donskoyta ja Sousaa vastaan otin voitot useampaan kertaan juniorina.
Futureissa olen sitten kyllä nuorempana pelannut esim. Raonicia ja 6 vuotta sitten Ruudia vastaan ja kyllähän noista molemmilla oli niin iso ase pelissään, että potentiaalia oli top10-sojoitukseen asti nähtävissä jo silloin.
Mitä tulee mailojen hajottamiseen, niin kyllä ovat harvassa ne pelaajat, jotka eivät joskus olisi mailaansa kentällä tuhonneet. Jarkonkin olen omin silmin joskus nähnyt sen tekevän ihan ATP-matsissa. 😅 Omalta osalta taitaa edellisestä tosin olla jo toista vuotta, mutta nuorempana niitä meni välillä kyllä vähän turhan usein. Nykyään jotenkin pakko rajoittaa mailan paiskimista, kun hyvät mailat ovat bägissä niin vähissä, ettei siihen ole varaa. Ja eh sitä vanhemmiten rauhoittuu myös. Mutta matsin jälkeinen harmitus sen sijaan tuntuu olevan nykyisin kyllä jopa suurempaa kuin ennen.
Kiva, että ehdit nähdä Fontainebleaun alueen kaksi hienoa nähtävyyttä … muut ovat Euroopan kärkeen kuuluvat hevosurheilukeskus ja kuulemma myös upea golfkenttä.
Varmaan tiedätkin, että Lauri Kiiski pelasi ammattilaisena Fontainebleaun tennisjoukkueessa useita vuosia … Juho Paukku kai vähän lyhyemmän ajan. Itse vietin 30 vuotta opettajana paikallisessa kauppakorkeakoulussa.
Oli kyllä hienot nähtävyydet Fontainebleaussa, ja golfkenttäkin olisi kiinnostanut, jos aikaa vain olisi ollut enemmän.
Ja en ollut ihan varma tuosta Lauri Kiiskin ja Juho Paukun tennisklubista Ranskassa, mutta tämäpä selvensi asiaa. Ei ollenkaan hassumpi paikka varmasti myöskään pelata tennistä. Tai opettaa korkeakoulussa. 😊
Hei millä grippi koolla pelaat ? onko sulla tämä ”kuuluisa” yksi sormi väliin, vai pelaatko normaalia pienemmällä / isommalle gripillä ?
Lyötkö pääsääntösesti yläkierre painotteisesti vai flat/power painotteisesti ? Millä otteella pelaat kämmentä ? eastern sw jne ?
Moi, kiitos kysymyksistä!
Grippikoko mailassani on 3, mikä on aika normaalikoko omalle kädelleni. Yksi alusgrippi ja siinä päällä yksi ohut päällysgrippi.
Kämmeneltä tulee pääsääntöisesti lyötyä enemmän yläkierrettä, mutta rystyltä enemmän vaihdellen ja useammin aika suoraa lyöntiä. Joskus rystypuolelta varsinkin nopealla alustalla tulee lyötyä jopa täysin kierteettömästi. Kämmenotetta en ole ikinä sen kummemmin miettinyt, mutta nyt asiaan tutustuttuani pelaan varmaan jotakuinkin aika eastern otteella.