Barcelona CH80 QF, Heliövaara/Jebavy – Manafov/Matuszewski 1-6, 6-3, 10-6

Otetaan ne positiiviset ensin alta pois eli voitto tuli ja kaiken lisäksi vielä match tie break kääntyi kotiin! Ja ei kai sitä tenniksessä muuta lasketa kuin se, että jatkuvatko kisat vai eivät. Kolikon toisella puolella toki on sitten se, että oma pelaamine oli tänään reilun erän verran aivan kamalaa, mutta ehkä se pitää vain unohtaa ja keskittyä taas siihen mihin voi vaikuttaa, eli tulevaan. Huomenna pelataan siis semifinaalissa, jossa vastaan tulee pari Gabashvili/Kuzmanov.


Jo aamubollauksessa oli tänään jotenkin vähän jäykkä olo kropassa, eikä lyönti ikään kuin tuntunut omalta. Mutta siitä selvittiin kyllä ilman sen kummempia murheita, joten lähdin matsiin ihan luottavaisin mielin, olimmehan selviä ennakkosuosikkeja. Tein vielä ekstrahuolelliset lämmittelyt ennen ottelua, jotta kroppa olisi varmasti hereillä ja nappasin vielä Buranan varmuuden vuoksi vähentämään mahdollisista kivuista johtuvia kropan jäykkyyksiä.

Mutta ei lähtenyt matsi kyllä käyntiin ollenkaan, vaan pelin taso oli suorastaan luvattoman heikko. Saimme kyllä vastustajien avustuksella breikkipallot kahteen heidän ensimmäiseen syöttövuoroonsa, mutta kun omassa pelissä ei toiminut mikään niin takkiin tuli nopeasti kahdella minun syötönmenetykselläni 1-6. Syötön rytmi oli aivan kateissa, eikä se lähtenyt mihinkään, minkä lisäksi takakentältäkin ajoitus oli pahasti pielessä. Oikein sellainen painajaismainen tilanne, kun ei tiedä mitä tekisi, eikä mikään tunnu onnistuvan.

Mutta pakko se oli uskoa, että toisessa erässä alkaisi kulkea. Aloin tarkoituksella hakea vähän rohkeampia lyöntejä, mutta tuntui edelleen vain ikään kuin siltä, kun pallo joka kerta kuolisi jänteisiin lyönnin aikana. Toisen erän 1-1, 0-30 -tilanteessa omassa syötössäni hoksasin sitten käydä hakemassa bägistä toisen mailan ja ainakin jotain muuttui. Lyönteihin ja syöttöön tuli selvästi enemmän tehoa ja vaikkei peli mitään täydellistä ollut siitä eteenpäinkään niin ainakin osuma palloon tuntui nyt vähän luonnollisemmalta. Olisikohan jännittäjällä sattunut joku moka mailani kanssa? Ja en sitten vain aikaisemmin ajatellut, että mailassa voisi olla vikaa, kun muutenkin päivä oli ollut aamusta alkaen vähän tahmea?

No, onneksi siis vaihdoin mailaa, ja vastustajillakin alkoi ehkä hieman käymään mielessä, että tässähän voi ottaa kovan voiton, mikä ehkä näkyi pienenä yliyrittämisenä heidän ratkaisuissaan. 3-2 -tilanteessa toisessa erässä peli sitten vähän vapautui, kun pelasimme pari erinomaista pistettä ja mursimme Matuszewskin syötön nollille. Tuon jälkeen riittikin enää omat syötönpidot, ja erät olivat tasan 1-1.

Kolmannen erän tie breakit ovat olleet minulle tietynlainen murheenkryyni tällä kaudella, mutta nyt päätimme Romanin kanssa, että tätä ei vain yksinkertaisesti hävitä, olemmehan niin paljon parempi tiimi. 0-1 -tilanteessa volleyni pomppasi hieman epäonnisesti verkkonauhasta tappopaikaksi Manafoville, mutta sen jälkeen pelasimme pari hyvää pistettä ja siirryimme 4-2 -johtoon. 6-4 -tilanteessa tein ehkä ainoan huonon virheeni tie breakissa kämmeneni jäädessä verkkoon, mutta 6-6 -tilanteesta eteenpäin onnistuimme taas hienosti. Minulta hyvä refleksivolley, jonka perään Roman löi keskeltä läpi, pari hyvää syöttöpistettä häneltä ja loppuun vielä pisteen tuonut rystylinjapalautukseni. Ei se missään nimessä kaunista ollut, mutta kovalla tsempillä taisteltiin tänään puoliväkisin voittoon asti.

Huononakin päivänä on silloin tällöin tärkeä saada voittoja, ja tänään oli kyllä juuri tuollainen päivä. Toisen erän alussa meinasi kyllä itseltä mennä hermot pahemman kerran, kun homma ei meinannut millään lähteä luistamaan, mutta onneksi ottelu tänään siis kaikesta huolimatta kääntyi. Ei Romankaan alussa mitenkään parhaimmillaan ollut, joten huomiselle täytyy kyllä kehittää jotain, että olemme heti alusta asti mukana matsissa sataprosenttisesti.

Jotenkin olosuhteet vaihtuivat tänäänkin ihmeen paljon sen vajaan tunnin aikana, joka kului aamubollauksestamme matsin alkuun, mutta siihen täytyy vain nyt olla valmis. Esimerkiksi tuulen suunta vaihtuu täällä näköjään joka päivä aamun pohjoistuulesta keskipäivän mereltä puhaltavaan etelätuuleen. Ja koska kenttäalue on aidattu korkeilla ”havupuumuureilla” niin tuuli käyttäytyy kentällä välillä vähän erilailla aivan maanpinnassa verrattuna kolmen metrin korkeuteen. Välillä tuntuu, ettei iholla tunnu ollenkaan tuulta, mutta kun pallon lobbaa ylös, niin se lähtee ihan omille teilleen.

Kävin matsin jälkeen syöttelemässä puolisen tuntia, mikä auttoi syötön rytmin löytämisessä selvästi ja kyllä nyt itseluottamus on taas ihan kohdallaan. Mailoihinkin saa varmasti uuden jännityksen huomiseksi, joten ei homma siitä jää kiinni toista kertaa. Vastuksemme huomenna ovat pääasiassa kaksinpelissä kunnostautuneet Gabashvili ja Kuzmanov, jotka pelaavat vielä sopivasti singeliä vastakkain aamun ensimmäisessä ottelussa. Täytyy vähän jopa toivoa oikein pitkää kolmen erän taistelua, niin saadaan sopivasti väsytetyt vastustajat vastaan. Mutta toki molemmat pelurit ovat ihan kovan tason pelimiehiä, joten ei tuon varaan tietenkään voi mitään laskea. Tärkeintä on olla huomenna heti alusta alkaen valmiina, jotta saamme omat vahvuutemme näkyviin kentällä. Ja uskaltaa tehdä rohkeita valintoja ja tehdä selväksi, kuka menoa kentällä määrää.

Matsimme on huomenna ohjelmassa iltapäivällä päivän kolmantena otteluna kello 11 jälkeen, kunhan vastustajat saavat siis ensin sekä pelattua kaksinpelinsä että levättyä sääntöjen mukaisen tauon välissä. Mutta toivotaan joka tapauksessa, että huomenna tulee taas voitto, mikä tarkoittaisi paikkaa lauantain finaalissa. Vamos!

4 thoughts on “Barcelona CH80 QF, Heliövaara/Jebavy – Manafov/Matuszewski 1-6, 6-3, 10-6

  • Hienoa, että sait tuon turhan pitkän match tie-break putken katkaistua. Nyt se on mennyttä, joten toivottavasti ainakin yhtä pitkä voittoputki päälle.

  • …kokeile seuraavalla kerralla aspiriinia, ei tuu niin flegu olo… 😀
    …vamos-vamos… 🎾

  • Eka erä erä näytti kotikatsomossa aika pahalta, mutta jotenkin oli luotto päällä, että nousette.
    Toinen sitten kääntyi, kun saitte breikin 4-2.
    Loppu oli kivaa katsottavaa, kun sait mtb-apinan irrottamaan toisen kouran selästäsi!
    Hyvä Harri ja Jeba!

  • Hyvin kairattu! Olen pohtinut tätä nelurin dynamiikkaa harrastetasolla ja päätynyt seuraavaan analogiaan, jonka Tutan käyneenä voit osoittaa loogisesti vääräksi. Jos huonosti menneen erän jälkeen parannat 10% omaa suoritustasi (laatu, keskittyminen, liikkuminen, game plan jne) ja pelikaverisi tekee siinä vanavedessä samoin, niin tiiminä teillä on kasassa 20% ’enemmän ja paremmin’. Tämä on pois vastustajalta eli efektiivisesti 40% paremmin. Sillä on jo suuri ja käänteentekevä vaikutus peliin. Ammattipeleissä marginaalit ovat tietysti pienemmät, mutta ehkäpä sama kuvio pienemmillä prosenteilla toimii. Jatkakaa samaa rataa!

Comments are closed.