Moskova ATP250 R16, Heliövaara/Middelkoop – Karatsev/Muzaev 6-4, 6-4

No niin, Moskovan kisa pyöräytettiin käyntiin hienolla ja vakuuttavalla voitolla venäläisparista. Oma peli oli suorastaan erinomaista, ja Matwen kanssa kemia toimi loistavasti, joten innolla odotetaan mitä tulevat päivät tuovat tullessaan. Kova testi on kuitenkin luvassa heti huomenna, kun vastaan tulee venäläiset pommikoneet Khachanov/Rublev. Melkein tekisi mieli laittaa kypärä päähän!

Matsipäivä toi tänään monelta osin paremman fiiliksen kuin pari edeltävää treenipäivää, jolloin oikein mikään ei ole tuntunut kentän ulkopuolella toimivan. Nyt heräsin kuitenkin ensimmäistä kertaa virallisesta Marriott-kisahotellista, kuljetus kentille oli ajallaan ja päivän ruoatkin olivat erinomaisia. Löimme lyönnit läpi puoli kahdelta ensimmäistä kertaa toisella kisa-areenoista, ja lounaan jälkeen olimme valmiita otteluun.


Olosuhteet täällä Moskovassa ovat jotenkin minulle todella sopivat, hieman kuin Davis Cup -matsissamme Espoossa muutama viikko takaperin, mutta aavistuksen hitaammat. Eli tuntui heti ottelun alusta asti, että en tulisi missään nimessä pelaamaan huonosti. Sovimme minun aloittavan ottelun syötölläni, ja siitähän se homma lähti heti pyörimään. Saimme paljon ykkössyöttöjä kenttään ja kohtuullista painetta vastustajienkin syötöissä aikaiseksi, mutta murtopalloja ei ihan heti nähty. Matwe hieman haki peliään matsikentän kirkkaissa valoissa varsinkin verkkopelissä, mutta alusta asti oli myös selvää, että etukäteen heikoimmaksi lenkiksi veikattu Muzaev ei tosiaankaan ollut mikään heittopussi, vaan hän oli kentällä ajoittain ihan tulessa.

Saimme kuitenkin lopulta kaksi murtopalloa 4-3 -johdossa Muzaevin syötöissä, mutta Karatsev hoiti nuo pisteet verkolta kylmän viileästi hyvällä refleksivolleylla ja no-ad -pisteen iskulyönnillä. Ja venäläiset saivatkin tuosta hetkellisen momentumin, sillä he löivät seuraavaan minun syöttövuorooni kolme aivan maailmanluokan kämmenpalautusta, ja löysimmekin itsemme 15-40 -tilanteesta selkä seinää vasten. Ensimmäisen selvitin kakkossyöttöässällä Muzaeville ja toisen jälleen erinomaisella kakkosella Karatseville, jonka rysty lensi pitkäksi. Ja no-ad -pisteessä Matwe oli mies paikallaan verkolla hoitaessaan hankalan verkkonauhan kautta pompanneen palautuksen kylmän viileästi tyhjään kenttään. Ja nyt momentum oli puolestaan meillä, emmekä jättäneet tilaisuutta käyttämättä. Pari varsin pitkää rallia ja muutama aivan huippupalautus minulta antoivat meille kaksi eräpalloa Karatsevin syötössä, ja tällä kertaa käytimme heti ensimmäisen. Erä siis meille 6-4.

Päätimme Matwen kanssa pitää syöttöpuolemme, joten hän sai kunnian aloittaa toisen erän. Jouduimme kuitenkin heti pelastamaan yhden murtopallon, kun Karatsev löi yhden kovimmista koskaan näkemistäni rystykrosseista 40-30 -tilanteessa. En ehtinyt tuossa tilanteessa verkolla edes hievahtamaan. Mutta no-ad -pisteessä hyvä ykkönen takasi suoran pisteen tärkeään paikkaan. Tuon jälkeen omat syöttövuoromme tuntuivat tulevan kotiin koko ajan helpommin ja helpommin fiksun syöttämisen ja tarkentuneen verkkopelin myötä, mutta murtoa venäläisten syötössä saatiin jälleen odottaa erän loppuun asti.

Meillä oli Karatsevin syötössä 4-3 -johdossa 15-30 -tilanne, mutta missasimme tuohon paikkaan harmittavasti molemmat kakkossyötön palautukset. Emme kuitenkaan masentuneet, vaan iskimme 5-4 -johdossa kaikki peliin. Ensin minulta hyvä palautus ja erinomainen kämmen, jonka jälkeen Matwe löi hyvällä volleylla pisteen kotiin. Sitten Matwelta erinomainen palautus, johon Karatsev ei verkolta pystynyt vastaamaan. 0-30 -tilanteessa annoin sitten rystylinjapalautukseni laulaa sielun täydeltä, ja ottelun paras palautukseni laskeutui ihanasti aivan sivurajalle. Ja käytimme heti ensimmäisen matsipallon Matwen palautuksen laskeutuessa Muzaevin jalkoihin, ja minun hoitaessani ottelun kotiin iskulyönnillä.

Kokonaisuutena matsi oli minun mielestäni todella ehjä ja vahva suoritus, eikä jossiteltavaa lopulta jäänyt oikeastaan yhtään. Omassa pelissäni helpot virheet olivat laskettavissa yhden käden sormilla, ja varsinkin erinomaisesti kulkenut syöttöpeli ilahdutti. Ja jotenkin mieltä lämmitti myös se, että tunnuin olevan ilman sen kummempaa kiirettä jopa Karatsevin kanssa lyödyissä takakentän ralleissa, joissa etukäteen ajattelin joutuvani aika kovaan paineeseen. Melko pehmeillä palloilla ja hitaahkolla kentällä pallojen tappaminen verkolta oli ajoittain vähän työn ja tuskan takana, mutta tuokin osa-alue parani mielestäni ottelun edetessä, kun tajusin alkaa laittaa lentolyönteihinkin vähän enemmän painoa taakse.

Ilahduttavaa oli myös huomata, kuinka hyvin yhteispelimme Matwen kanssa toimi. Kävimme lounaalla jopa melko syvällisen keskustelun nelinpelin tiimin sisäisestä kemiasta ja ajattelumaailmoistamme, ja jotenkin tuntui, etät tuon juttelutuokion aikana jotain klikkasi juuri oikeaan suuntaan. Hahmotimme kentällä peliä hyvin samalla tavalla ja olimme harvinaisen hyvin yksimielisiä pelistrategiastamme. Ja mikä tärkeintä, kummallakin oli kentällä täysi luotto toisen tekemiseen ja sellainen turvallinen olo olla oma itsensä. Ja tuo ei tosiaankaan ole mikään itsestäänselvyys silloin, kun olet tavannut peliparin ensimmäistä kertaa kaksi päivää aikaisemmin.  Mutta tuloksessa se kyllä näkyy.

Vaikka tänään vastassa oli maailman parhaimpiin kaksinpelaajiin lukeutuva ja viime viikolla Masters-kisan finaalissa pelannut Karatsev sekä ajoittain hurmoksessa pelannut Muzaev, niin oletan, että huomenna vastus kuitenkin vain pahenee. Venäläispari Khachanov/Rublev tuskin alkaa nimittäin himmailemaan lyöntiensä kanssa, vaan palloa moukaroidaan varsinkin Rublevin toimesta paikasta kuin paikasta aivan täysillä. Rublev oli Karatsevin parina tuolla Indian Wellsin kisan finaalissa, joten hänelläkin on myös nelurissa varmasti itseluottamus kunnossa. Khachanovin pelistä on varsinkin kämmenpuolelta löydettävissä pieniä haavoittuvuuksia, mutta Rubleville lyötäessä pitää kyllä olla aina valmis siihen että pommi tulee takaisin.

Tuo vastustajien pommitustaktiikka tarkoittaa varmasti omassa pelissämme sitä, että ykkössyöttöjä on hyvä saada kenttään mahdollisimman paljon. Lisäksi tulee olemaan vaikea haastaa heitä takakentän ralleissa, joten monesti voi olla parempi kääntää vain rohkeasti itse lyönti verkkopelaajaa päin, sillä volleypelissä venäläiset eivät ole parhaimmillaan. Meille puolestaan ideaalitilanne olisi päästä mahdollisimman usein ralleihin, joissa vaaditaan luovuutta ja flipperimäistä refleksikykyä. Pääasia on kuitenkin alusta asti lähteä pelaamaan matsi omilla ehdoilla ja omilla vahvuuksilla, sillä kyllä meidän pelimme on parhaimmillaan todella lähellä maailman parasta nelinpeliä. Ja jos se ei riitä niin ei sitten mikään.

Ottelumme on ohjelmassa huomenna torstaian ei ennen kello 18, kunhan Rublev saa ensin iltapäivällä oman kaksinpelinsä pelattua. Pelikenttä on sama kuin tänään eli kenttä 1, jolta striimi oli ainakin tänään muun muassa vedonlyöntisivustojen kautta katsottavissa. Toivotaan, että saamme Matwen kanssa saman hurmoksen päälle kuin tänään ja kentällä on yhtä iloinen fiilis huomennakin. Vamos!

10 thoughts on “Moskova ATP250 R16, Heliövaara/Middelkoop – Karatsev/Muzaev 6-4, 6-4

    • Kiitos! En kehdannut ihan noin suoraan asiaa postaukseen kirjoittaa, mutta kyllä se itsekin kentällä siltä tuntui. ☺

  • Hieno voitto! Onnittelut ja nyt pää kylmänä pallo kerrallaan eteenpäin. Ilman epäilyksiä kuulut ATP-tasolle ja kysymys on enemmän vain siitä kuinka korkealle ranking sinulla nousee – oma veikkaus on, että top 20 menee puhki ennen kesää ja sen jälkeen taivas on rajana. Taitoa ja oikeata asennetta sinulta löytyy enemmän kuin suurimmalta osalta vastustajista. Nauti pelistä ja upeasta vaiheesta urallasi!

    • Wow, kiitos tosi positiivisesta kommentista. Kyllähän sen itsekin huomaa, että potentiaalia on olemassa omassa pelissä, mutta toki kisoissa riittää muitakin, jotka osaavat tätä lajia aika korkealla tasolla pelata. Toivotaan kuitenkin, että ennustuksesi toteutuu ja matkasta tulee nautittua täysillä!

  • Onneksi olkoon Harri ja Matve! Olipa hieno voitto hienolla pelillä. Olen täysin samaa mieltä ”Nimettömän” kommenttien kanssa. Sun pelissä on todellakin kaikki elementit nousta tuohon top 20:een nopeammin kuin arvaammekaan. Ja kuten aiemminkin olen todennut, sinulla on ilmiselvästi hiton hyvä kyky sopeutua nopeasti uusien parien kanssa uusiiin ympyröihin ja hoitamalla tonttisi hyvillä syötöillä ja voitollisella pelillä. Tasosi näyttää nousevan matsi matsilta ja vakuuttava suorittamisesi antaa tukevan pohjan rohkeisiin peliesityksiin, josta myös näkyy pelaamisen ilo. Mahtavaa menoa, Harri! Vaikka huomenna onkin tiukka vastus, niin kyllähän niin Rublev kuin Khatchanov’kin osaavat myös virheiden tekemisen jalon taidon. Ei muuta kuin rohkeaa ja hyökkävää peliä idän ihmekavereiden kaatoon!!!

    • Paljon kiitoksia! Kiva kuulla, että näkymä on positiivinen myös sinne kotikatsomoihin. Terveenä pysyminen ja sopeutuminen korkeammalle tasolle ovat ensi kauden tärkeimpiä tavoitteita, ja jos noista selvitään niin kyllähän rankingissa on hyvin mahdollisuus mennä ylöspäin. 💪 Mutta paljon treeniä ja uusia taitoja se edelleen vaatii.

  • Onnittelut voitosta! Hieno paluu taas pääkiertueen parrasvaloihin. Ja kyllä varmaan kelpasi myös pelata maailmanluokan parin kanssa? Middelkoop hoiti kyllä varsinkin toisessa erässä syöttövuoronsa todella vakuuttavasti.

    Livestream-katsojana tuntui, että oli hurja kontrasti pelin nopeudessa ja tasossa verrattuna viime viikkojen massachallengereihin. Mahtavasti olit siirtänyt taas itsesi lyhyessä ajassa ulkomassojen maailmasta ATP-hallikisan vaatimustasolle myös mentaalisesti. Päteekö nelinpelissä mielestäsi sama ilmiö kuin singelissä, että oma pelitaso usein jossain määrin noudattaa vastustajien tasoa? Siis että on tavallaan helpompi virittyä pelaamaan korkealla tasolla ja päästä hyvään rytmiin, kun vastustaja lyö kovaa ja pelaa suhteellisen virheettömästi? On tavallaan pakko pelata parasta tennistä ja tällöin omakin peli alkaa luistaa enempiä miettimättä. Kun taas hitaammin lyövää tai epätasaisesti pelaavaa vastustajaa vastaan omakin peli alkaa helposti rakoilla. Tunnistatko ylipäänsä tällaista ilmiötä?

    • Kiitos! Kelpasi kyllä pelata yhdessä Matwen kanssa, sillä alun haparoinnin jälkeen hän kyllä paransi otteitaan selvästi loppua kohden.

      Omalla kohdalla sisätennis varsinkin juuri tällaisella keskinopealla ja matalapomppuisella alustalla on niin luonnollista, että siirtyminen massalta sisälle käy kuin käden käänteessä. Tuntuu, että olen tällaisella kentällä ajoituksen kanssa kotonani lähes välittömästi ja syöttöpelini taso nousee yleensä sisäkentillä myös selvästi. Kyllähän sen huomaa, että oma taso on massalla ja varsinkin tuulisissa olosuhteissa hieman alhaisempi, sillä tykkään pelata suoraviivaisesti ja ottaa palloa aikaisin, mikä on kliinisissä sisäolosuhteissa huomattavasti helpompaa.

      Ja onhan se myös totta, että kun pallo tulee painavasti ja hyvässä rytmissä vastapuolelta, niin oma pelikin siinä helposti tarkentuu ja nostaa tasoaan. Moni hyväkin pelaaja osaa kuitenkin sekoittaa peliä tempon vaihteluilla varsinkin kaksinpelissä, minkä tarkoitus on juurikin vastustajan pelirytmin ja tason laskeminen. Siksi teoria, että oma peli parempaa vastustajaa vastaan tuntuisi aina paremmalta ei ole ihan aukoton. Mutta on siinä paljon myös perääkin.

  • Rublev vaikuttanut vähän väsyneeltä, mutta kotikisan takia ei ottanut taukoa. Khachanov on kova myös mutta kämmenessä liikaa kierrettä, ainakin kaksarissa se mielestäni esteenä ihan kärkeen.

    Teillä on kyllä hyvät saumat, ja voi olla vastustajilla vielä kotikenttäpaineetkin niskassa! Hyvää matsia!

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.