Bergamo CH80 R16, Heliövaara/Glasspool – Marfia/Virgili 6-3, 7-5

Näin se käynnistyi Bergamon kisa voitolla! Tosi mukava oli pelata taas yhdessä Lloydin kanssa, ja vaikka pienen pienet sähläykset tehtiinkin kummankin erän alkuun, niin kokonaisuudessaan matsi oli kyllä ihan hyvin hallussa koko ajan. Tästä on hyvä jatkaa toiselle kierrokselle, joka pelataan välipäivän jälkeen torstaina. Silloin vastaan tulee kuitenkin jo selvästi kovempi pari, joko Eysseric/Olivetti tai Donskoy/Kukushkin.

Saavuin tänne Bergamoon siis sunnuntaina iltapäivällä, mutta otin lopulta sunnuntai-illan levon kannalta, sillä en kokenut palavaa tarvetta hypätä treenikentälle. Lloydkin saapui paikalle vasta samana iltana Lontoosta, joten maanantaina hyökkäsimme sitten heti aamusta harjoittelemaan yhdessä. Vedimme maanantaina kahdet tunnin mittaiset perustreenit kuplahallissa, jossa haimme rytmiä lyönteihin sekä kävimme läpi perus volley- ja syöttökuvioita. Emme tällä kertaa löytäneet ketään pelaamaan meidän kanssamme treenipisteitä, mutta eipä tuo lopulta ollut maailmanloppu.

Olosuhteista voisi mainita sen verran, että ihan yksinkertaiseksi ei tämän kisan järjestelyjä ole kyllä tehty. Keskuskenttä on Bergamon keskustan tuntumassa paikallisessa urheiluhallissa, minkä lisäksi käytössä on toinen matsikenttä toisella puolella kaupunkia uimahallin liikuntasalissa. Treenikenttiä on näiden lisäksi käytössä kaksi, toinen kuplahallissa paikallisella tennisklubilla ja toinen toisella tennisklubilla hieman kauempana. Yhteensä kisan neljä kenttää sijaitsevat siis neljässä eri paikassa, eivätkä treenikenttien pelialustat ole lähelläkään matsikenttiä tai toisiaan. Aikamoista sopeutumiskykyä siis vaaditaan, minkä lisäksi kisakuljetuksien kanssa on vähemmän yllättäen ollut pieniä hankaluuksia. Mutta samat kuviot olivat käytössä jo edellisellä käynnilläni vuonna 2012 eli kai näiden järjestelyjen kanssa on vain opittu elämään.


Osasimme jotenkin odottaa, että ensimmäinen ottelumme tulisi olemaan jo tiistaina, mutta kello 10.00 aloitusaika pääsi silti hieman yllättämään. Suurimmaksi osaksi päivät alkavat kisoissa kaksinpeleillä, joiden jälkeen pelataan nelinpelit , mutta eipähän tarvinnut nyt odotella ottelun alkua, vaan tiesi tasan tarkkaan milloin kentälle pitää astella. Aamumatsi oli hyvä myös siksi, että pääsimme näin lyömään matsikentälle, jonka alusta poikkesi siis selvästi harjoituskentistä. Myös sisäänpaistavan auringonvalon kanssa oli totuttelemista, vaikka asiaa hieman paransi ikkunaan viritetyt verhot matsimme aikana.



Itse ottelu alkoi vähän vaisusti, sillä hävisimme heti ensimmäisen Lloydin syöttövuoron. Olimme molemmat pariin kertaan vähän häikäistyneitä auringon kanssa, mutta hienosti pelasi myös vasurivastustajamme Virgili, joka laittoi kaikki neljä palautustaan isoina pommeina kenttään. Hän oli muutenkin aika tulessa ottelun ensimmäiset gamet. Tilanne olikin aika nopeasti 0-3, mutta ilmassa ei onneksi ollut minkäänlaista hätiköintiä meidän puoleltamme, sillä tiesimme pystyvämme tasonnostoon, kun taas vastustajat todennäköisesti eivät pystyisi pitämään samaa tulitusta yllä. Tarkensimmekin alun jälkeen hieman peruspeliämme ja nousimme ensin tasoihin ennen kuin menimme heti perään ohi ottaen peräti kuusi gamea putkeen vieden ensimmäisen erän lopulta 6-3.

Tunne toiseen erään lähtiessä oli vahva, mutta Lloydin ensimmäinen syöttövuoro oli jälleen epäonnekas. 40-15 -johto vaihtui kolmen helpon volleyvirheen myötä murroksi, ja taas lähdettiin takamatkalta. Saimme onneksi jälleen murron takaisin aika nopeasti 1-2 -tilanteessa, mutta toista murtoa saatiin odottaa erän viimeiseen mahdollisuuteen asti. Lopulta kuitenkin 6-5 -johdossa pelasimme Lloydin kanssa pari huippupistettä mieheen ja otimme ottelun kotiin ensimmäisellä matsipallolla. Toisen erän erikoisin tilasto oli kyllä ehdottomasti se, että hävisimme kuudessa syöttövuorossamme yhteensä neljä pistettä, mutta ne kaikki osuivat tuohon yhteen ja samaan Lloydin syöttögameen. Tasoero oli siis selvä, numerot vaan pysyivät yllättävän tiukkoina.

Kokonaisuutena ottelu oli siis ihan kelvollinen suoritus, vaikka pari heikompaa volleyta Lloydin syöttövuoroissa jäivätkin harmittamaan. Nyt niihin oli varaa, mutta jotain kovempaa paria vastaan fokuksen pitää olla kirkkaampi, sillä pari tuollaista mokaa voi maksaa pienten marginaalien pelissä jopa koko ottelun. Verkkopeliin on siis hieman terävyyttä tuleviin otteluihin tilattuna. Syöttöpeli omalta kohdaltani oli sen sijaan suorastaan erinomaista, sillä hävisin vain kaksi syöttöpistettä koko ottelussa, mikä on varmaan uusi ennätys. Tuli paljon ässiä ja suoria syöttöpisteitä, juuri sitä mitä  sisäkentällä tarvitaankin. Palautuksissa työskentely oli kohtuullista ja takakentältäkin kelvollista, joten hyvällä fiiliksellä tästä voi kyllä jatkaa välipäivän jälkeen eteenpäin.

Erityisen mukavaa oli myös huomata Lloydin olevan täydessä iskussa, sillä yhteispelimme on kyllä luontevan ja helpon tuntuista. Samalla kun suhde vielä koko ajan lähenee, niin pystymme tuomaan peliin vielä lisää variaatioita, mikä tekee meistä entistä vaarallisemman parin. Olemme nyt ajaneet pariin kertaan sisään muun muassa sellaista kuviota, jossa vaihdamme palautuksen jälkeen puolia automaattisesti, jos syöttö tulee t-pisteeseen ja palauttaja on painollaan ikään kuin itsestään matkalla toiselle kenttäpuoliskolle. Varsinkin jos olemme molemmat takakentällä ja vaihdamme tästä lähtöasennosta puolia, on vastustajilla monesti ihmettelemistä, mihin he ensimmäisen lyöntinsä suuntaavat.

Seuraava ottelumme on siis ohjelmassa torstaina, ja tulevaa vastustajaa ratkotaan vielä myöhemmin tänään tiistaina. Tämä ilta menee varmaan kaupungilla kierrellessä, mutta huomenna suuntaamme varmasti taas treenikentille. Bergamon kaupunki on kyllä yllättänyt tosi positiivisesti kävelykaduillaan ja tunnelmallaan, ja tänään illalla olisi vielä tarjolla urheiluherkkuakin ihan lähistöllä, kun paikallinen jalkapallojoukkue Atalanta kohtaa Mestareiden liigan ottelussa Manchester Unitedin. Taitavat vain liput olla harmillisesti aika tiukassa ja kalliita, eikä Lloydkaan Birminghamin miehenä ollut kovin innokas lähtemään katsomaan ManU:n peliä. 😊 Toinen illanviettoajatukseni oli mennä katsomaan uutta James Bondia, mutta eipä taida missään paikallisessa leffateatterissa olla esitystä ilman italiankielista dubbausta. Täytyy kai siis tyytyä rauhalliseen illalliseen ja ehkä vähän lueskella kotoa mukaan otettua tuoreinta Golf-lehteä. 😊

6 thoughts on “Bergamo CH80 R16, Heliövaara/Glasspool – Marfia/Virgili 6-3, 7-5

  • Kiitos tarinasta taas.
    Matsi oli tosiaan hallussanne, vaikka pienet lipsahdukset tällä tasolla kiristävät numeroita nopeasti.
    Syöttötyöskentelysi oli ihailtavan varmaa.
    Kiinnitin myös huomiota nopeisiin lennossa tehtyihin puoltenvahtoihinne.
    Kertoo joukkueen yhteispelin tasosta. Noita ei kovin usein näe.
    Onnea jatkoon!

  • Ciao Harri. Matsi ei tasoltaan häikäissyt johtuen varmaan tasoerosta, mutta ehkä juuri siksi olikin sangen sopivaa nettiseurantaa tyhjänpäiväisen ja asioiltaan köyhän kokouksen lomassa. Kävikö itsellesi koskaan näin työelämän välikaudellasi?
    Pelinne vaikuttaa hyvältä ja varmasti voitte tarvittaessa nostaa tasoanne. Eli viikonlopun finaalia odottaen tsempit teille molemmille!

    • Kyllähän se tasoero kieltämättä silloin tällöin tänään näkyi. Ja ehkä se heijastui myös omaan fokukseen aavistuksen alentavasti. Mutta toivottavasti seuraavat vastukset nostavat sitten meidänkin pelitason korkealle.

      Ja tosiaan urheilun seuraaminen työpäivien lomassa oli tuttua puuhaa minullekin. 🙂 Onneksi pääsin vielä palaamaan itse ruudun tälle puolelle niin kelpaa sitten taas uran jälkeen katsella striimejä.

  • Olut siellä mäen päällä olevassa vanhassa yläkaupungissa varmaan toimisi. La birreria di citta alta on varma valinta oluelle. Jos ei olutta kehtaa, niin toki sieltä gelaton tai muita herkkuja espresson kera saa. Ja tietty pitää matkustaa funicolarilla ylösalas.

    Hienoa, että taas Lloydin kanssa. Mutta taitaa olla, että ATP-kisoihin ei tänä vuonna enää ole asiaa.
    Koko suomen tennistä seuraava kansa myös jännittää, että kenen kanssa pelaat Helsingissä?

    • Hahaa, juurikin yläkaupunkiin eli Citta Altaan kävelyni tänään suuntautui, ja näkymäthän olivat mitä parhaimmat. Gelaterioita tässä kaupungissa tuntuu olevan vieri vierekkäin, joten sellaiseen oli mahdotonta olla sortumatta. 🙂 Mutta menin ylös ja alas kävellen funikulaarin sijasta, joten ehkä siinä sai minttusuklaajäätelön kalorit poltettua!

      ATP-kisoihin ei tänä vuonna tosiaan ole enää asiaa, pääosin siksi, että jäljellä on vain Stockholm Open, jonka cutoff on järjetön 74. Helsingin CH:n parivalinnat sen sijaan pidettäköön vielä salassa niin pysyy sopiva jännitys yllä. 😉

Leave a Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.