Adelaide ATP250 – Kaksinpelin karsinta Heliövaara – Cerundolo 4-6, 2-6

Enpä etukäteen uskonut, että kausi 2022 lähtisi ATP-tason kaksinpelillä käyntiin, mutta kun paikka aukesi niin ilomielin hyppäsin tottakai kentälle. Argentinalainen Cerundolo oli tällä kertaa parempi, mutta mikäpä olisi parempaa tuntuman hakua kuin ottelun pelaaminen. Päälajin eli nelinpelin alkuun on kuitenkin edelleen vielä pari päivää aikaa, joten treenit jatkuvat, ja pelikin tuntuu päivä päivältä kyllä paremmalta.

Treenasimme siis Lloydin kanssa pari ensimmäistä päivää täällä Australiassa Melbournessa, mutta lensimme lauantaina Adelaideen, jossa treenit ovat jatkuneet avauskisan pelipaikalla Memorial Lanella. South Australian osavaltiossa tunnin lentomatkan päässä Melbournesta sijaitseva Adelaide on aikaeroltaan hieman hämmentävästi puoli tuntia Melbournea perässä eli 8,5 tuntia Suomen aikaa edellä, mutta muuten olosuhteet ovat täällä hyvin samankaltaiset kuin Melbournessa. Ilma on kuiva ja kuuma, melko tuulinenkin, mutta kentät ja pallot ovat siis ihan samat kuin muuallakin Australiassa.

Olen käynyt Adelaidessa kerran aikaisemmin reilut kaksi vuotta sitten, kun voitimme Patrik Niklas-Salmisen kanssa esikaupunkialueella sijaitsevan Playfordin challengerin nelinpelin, ja tämä on kyllä mielestäni tosi kiva kaupunki. Reilun miljoonan asukkaan kaupungin keskustasta on muutama kilometri meren rantaan, mutta kaupungin läpi virtaava joki ja sen vehreä joentörmä tuntuu houkuttelevan paikalle jos jonkinlaisia lintuja pelikaaneista erilaisiin papukaijoihin, ja niiden bongailu on ainakin minulle kiva lisä treenien ja pelien sivussa. Ja tulipa tänään aamukävelyllä kasvitieteellisen puutarhan kupeessa vastaan useampi sata jopa metrin siipivälin kokoista lepakkoa (eng. Grey-headed flying-foxes), joten luontokokemuksia tulee näköjään täällä vastaan ihan kaupungin keskustassakin!



Intercontinental-ketjun hieman kulahtanut, mutta muuten erinomainen kisahotelli on aivan keskustassa, ja kisapaikkakin on vain lyhyen kävelymatkan päässä sillan toisella puolella. Kovapintaisia tenniskenttiä on toistakymmentä ja ruohokenttiä jopa vielä enemmän. Pelaajien tilat sijaitsevat historiallisen Adelaide Oval -kriketti- ja aussifudisstadionin uumenissa, ja pelaajille on täälläkin tarjolla 100 dollarin päivittäinen ”ruokaraha” kisapaikan ravintolaan, mikä on aika kiva tarjous järjestäjiltä. Kaksi pääkenttää on katettu kevyellä lähinnä auringonpaahteelta suojaavalla katoksella, mutta muut kentät ovat ihan perinteisiä ulkokenttiä.




Omat pelit käynnistyivät tässä Adelaiden kisassa siis yllättäen sittenkin kaksinpelillä, sillä vaikka toki aina ilmoittaudun varmuuden vuoksi singeliinkin, niin en kyllä enää uskonut rankingini riittävän tämän tason kisoihin. Minulla on kuitenkin vielä viime keväältä jäljellä sijan 628 Covid Proteted Ranking, jonka kaikkia neljää käyttökertaa en ole vielä ehtinyt kuluttamaan. Tällä kertaa tarvittiin kuitenkin myös onnea, sillä muutamasta viime hetken vetäytymisestä huolimatta olin perjantain vetäytymisaikarajalla vielä selvästi ulkona karsinnoista. Mutta päätin kuitenkin laittaa lauantaina kisan supervisorille viestin halukkuudestani alternate-paikalle. Olin jopa itse asiassa jo sopinut treenit tälle päivälle ennen kuin yhtäkkiä sainkin tiedon, että karsinnassa olikin avautunut paikka kahdelle alternatelle, ja minä olin kuin olin noista se jälkimmäinen! Taisi tulla viimeiset vetäytymiset minun kannaltani juuri oikeaan aikaan vetäytymistakarajan jälkeen, jolloin alkuperäisen listan pelaajat eivät enää päässeet kisaan mukaan, elleivät he olleet lentäneet paikanpäälle kyttäämään ja ilmoittautuneet alternateiksi.

Ei ole varmastikaan minun urallani enää montaa kaksinpelin ATP-kisaa jäljellä, joten lähdin kyllä innosta puhkuen tänään kentälle. Pääosin massalla viihtyvällä argentiinalaisvastustajallani oli selvästi hieman peli hakusessa ottelun alussa ja sainkin heti murron siirtyen 2-0 -johtoon. Harmittava vastamurto tasoitti kuitenkin tilanteen, mutta lähellä oli uusi murto 3-2 -tilanteessa. Cerundolon onnekas pokavolleystoppari tuli kuitenkin harmittavaan paikkaan, eikä verkkonauhakaan ollut seuraavissa gameissa minun puolellani. Hän otti 3-3 -tilanteessa toisen murron tosi kuluneilla palloilla, enkä enää saanut murtoa takaisin, vaikka 4-5 -tilanteessa pääsinkin 0-30 -tilanteeseen hänen syötössään.

Toisen erän alussa hävisin jälleen syöttöni vastatuulipuolelta, ja pikkuhiljaa alkoi tuntua siltä, että voitto lipui kauemmas ja kauemmas. Kokeilin sekoittaa peliä lisäämällä syöttö-volley -peliä ja ottamalla palautuksia vastaan aikaisin takarajan päältä, mutta jalka tuntui vain hidastuvan, eikä hengityskään oikein tasaantunut parin pidemmän pisteen jälkeen enää normaaliin tapaan. Lämpötila oli hitusen vajaassa kolmessakymmenessä, joten ihan siedettävissä lukemissa kyllä, mutta jotenkin kehossa kuitenkin alkoi tuntua siltä, että rajoilla mentiin. Ehkä olisi hyvä joskus treenata kaksinpeliä enemmänkin, niin toistuva sivuliike ei tuntuisi niin rajulta, mutta tottakai väsymisessä oli kyse myös siitä, että jouduin alusta asti pelaamaan rankingissa sadan tuntumassa olevaa vastustajaa vastaan aika satalasissa joka pisteessä. Ja ehkä pitkä matkustus ja aikaero painoi hieman edelleen. Joka tapauksessa kentällä oli kuitenkin tänään ihan hauskaa, ja täytyyhän se tosiaan nauttia tämän tason kaksinpeliotteluista, joiden määrä omalla uralla on kuitenkin aika rajallinen, vaikka tappio tulisikin.

Nelurin osalta pelit alkavat meidän tiimillämme vasta aikaisintaan keskiviikkona, sillä olimme lopulta kisan 7-sijoitettu pari, ja poikkeuksellisen suuressa 24 parin kaaviossa siis suoraan toisella kierroksella. Ensimmäinen vastustajamme on joka tapauksessa australialaispari, sillä tiistain ensimmäisen kierroksen ottelussa kohtaavat parit Taylor/Taylor ja Vukic/Winter. Kummallakaan tiimeistä ei ole juuri yhtään kokemusta ATP-tasolta, joten kaavio on siinä mielessä meille aika otollinen, mutta saamme kuitenkin joka tapauksessa vastaamme yhden ottelun voittaneen parin, joten helppoa matsia ei varmasti ole tulossa.

Pari päivää siis treenataan vielä Lloydin kanssa keskittyen enemmän ja enemmän pisteiden pelaamiseen ennen kuin keskiviikkona sitten päästään päälajin osaltakin tositoimiin. Ja toivotaan siihen otteluun myöskin kauden avausvoittoa!

10 thoughts on “Adelaide ATP250 – Kaksinpelin karsinta Heliövaara – Cerundolo 4-6, 2-6

  • Wow, miten upeat olosuhteet siellä onkaan, niin kentällä kuin sen ukopuolella!!! Hienoa myös, että pääsit testaamassa single-tuntumasi. Nyt vain keskiviikon matsiin kaikki peliin ja voitto kotiin!

    • On kyllä hienot olosuhteet täällä pelata tennistä ja miksei muutenkin! Nelurissa sitten kaikki peliin!

  • Kiitos jälleen Harri ! Nää sun postaukset on tennisfanille kyllä pelkkää hunajaa, kun avaat taustoja, matkustusta, kuluja, tukia yms, mitä ei todellakaan pääse seuraamaan mistään. Toivottavasti saadaan näistä nauttia pitkään. Nyt katse palloon ja kohti ääretöntä ja sen yli !!!! Kaikkea parasta kaikkeen, sen sinulle kyllä soisi.

    • Kiitos! Onhan näitä aika kiva itsekin kirjoitella, kun olosuhteet ovat niin hienot. 🙂

  • Hienoja kuvia ja kesäfiiliksiä…. ☀️☀️☀️
    Tsemppii ja menestystä alkavaan kauteen! 🥎🥎🥎👍👍👍

  • Onnea alkavalle kaudelle!

    Nyt kun kerrot kesäisistä olosuhteista, niin mieleen juolahti oma tuskailu kesällä syöttäessä kun aurinko paistaa ns. päin pläsiä.

    Miten ammattimies ratkaisee tuon ongelman?

    • Kiitos! Tuo auringon kanssa syöttäminen ei tosiaan ammattilaisillekaan ole mitään herkkua. Itse pystyn vaihtamaan noston paikkaa ehkä paremmin kuin moni muu, ja käytänkin sitä pääasiallisena tapana ongelman ratkaisemiseen. Joko enemmän jommallekummalle sivulle tai sitten eteen tai taaksepäin. Mutta kyllähän se väkisin ottaa vähän tehoja pois syötöstä, jos aurinko on juuri pahimmassa mahdollisessa paikassa normaaliin nostoon nähden.

      Jotkut pelaajat yrittävät myös blokata matalalla paistavaa aurinkoa nostokädellään, mutta minulle tuo ei toimi, sillä keskittyminen menee herkästi pois pallon katsomisesta. Ja voihan sitä aurinkolasejakin kokeilla. Esim. Kontinen/Peers parilla oli aikanaan se etu, että Peers syötti aurinkolaseja käyttävänä pelaajana aina vasta-aurinkoon ja Henkka sai pelata aurinko pään takana. 😉

  • Kiitos Harii, tämä blogisi on kyllä yksi parhaimpia asioita suomiurheilussa! Kiinnostava, ajankohtainen, menestyvä, aktiivinen ja sisäpiirin kivasti tirkistelevä 🙂

    Kysmys: Ei tarvitse euroja eurolleen avata, mutta näytteleekö tämä blogi taloudellisesti minkälaista roolia ammattiurheilijan budjetissasi? Varmasti tästä on myös apua sponsorineuvotteluissa sekä median kiinnostuksena sinua kohtaan.

    Tsempiä uuteen kauteen!

    • Mahtavaa, isot kiitokset ja kiva kuulla, että blogini lukeminen kiinnostaa! Onhan tämä blogi edelleen lähtökohtaisesti omaksi ja muiden iloksi kirjoittelua, mutta tottakai taloudellistakin hyötöä alkaa enemmän ja enemmän olla mahdollista saavuttaa.

      Google Ads mainoksia kokeilin viime vuoden alkupuolella, mutta kympin tai kahden tuotto kuukaudessa tuntui lopulta aika vähältä hyödyltä siitä sekamelskasta, minkä mainokset sivuille toivat mukanaan. Mutta blogi tottakai lisää näkyvyyttäni, tunnettavuuttani ja sitä kautta kiinnostavuuttani sponsorimarkkinoilla, ja viimeisen puolen aikana onkin löytynyt molempiin hihoihin sponsorit, varmasti osittain juuri tämän bloginkin avustuksella. Ja tuo on kyllä tosi iso juttu taloudellisesti!

Comments are closed.