Sydney ATP250 R32, Heliovaara/Glasspool – Nedovyesov/Qureshi 7-6(2), 3-6, 7-10

Ei tullut valitettavasti voittoa Sydneyn kisan ensimmaisella kierroksella, vaikka peli olikin selvasti parempaa kuin viime viikolla Adelaidessa. Puolentoista eran verran olimme jopa hallitseva tiimi, mutta breikkipallot kaantyivat toisessa erassa vaaraan suuntaan, ja tie breakit ne ovat aina niin pienesta kiinni. Lisaa siis vaan treenia, etta ensi viikolla Melbournessa kulkee sitten naiden kahden ensimmaisen viikon edesta.

Ensinnakin pahoittelut suomalaisten aakkosten puutteesta, silla kirjoittelen tata tekstia kisapaikan tietokoneella, jonka nappaimisto ei ihan vastaa omaa vastaavaa. Syyna on se, etta olen talla hetkella kaksinpelin Lucky loser -listalla ensimmaisena jonossa, jos joku viela vetaytyy, enka siten halua lahtea kentilta hotellille ennen kuin viimeinenkin paivan kaksinpeli on mennyt kentalle. Ja toisaalta tassa odottaessahan on hyvaa aikaa kirjoitella blogia.

Taman paivan vastustajamme tulivat tanne Sydneyyn hyvalla itseluottamuksella viime viikon finaalin jaljilta, ja se kylla nakyi heidan otteistaan alusta alkaen. Mekin aloitimme kuitenkin vahvasti, ja oikeastaan kaikki olivat varsinkin syottopelissaan vahvoja alusta alkaen. Vastustajat myos palauttivat paljon lobbeja ottelun alussa, mutta osasimme odottaa tuota, ja pystyimme sopeuttamaan syottotaktiikoita sen mukaisesti. Eran ainoa breikkipallo meita vastaan tuli vastaan 3-4 -tilanteessa minun syottovuorossani, mutta hyva syotto t-pisteeseen pelasti tilanteen. Meilla oli puolestaan eran ainoat breikkipallot 6-5 -johdossa, mutta Nedovyesov selvitti nuo, ja edettiin siis tie breakiin. Siina varsinkin minun palauttamiseni oli ihan priimaa, voitin kaikki kolme palautuspistettani, ja kun syottopelikin oli kunnossa, niin tie break siis meille selvasti 7-2.

Toisen eran alussa tuntui silta, etta momentum oli selvasti meidan joukkueellamme. Saimmekin murtopallon Qureshin syottaessa 2-1 -johdossa, mutta Lloydin rystypalautus leijasi juuri ja juuri pitkaksi. Ja seuraavassa gamessa tuli sitten lunta tupaan, kun Qureshi loi no-ad -pisteeseen ottelun ainoan palautuswinnerinsa, ja yhtakkia olimmekin murron perassa. Yritimme vastamurtoa kaikin keinoin, mutta sita ei tullut, ja lopulta havisin vahan epaonnisesti syottovuoroni viela toistamiseen eran loppuun. Ratkaisua haettiin siis taas kolmannen eran match tie breakista.

Tie breakista ei tuttuun tapaan jannitysta puuttunut, mutta valitettavasti emme paasseet missaan vaiheessa johtoon. Lloydin kaksoisvirhe 1-1 -tilanteessa oli lopulta koko tie breakin ainoa minibreikki, vaikka tapahtumia riitti monessa pisteessa vaikka kuinka. Keskimaarin meidan syottopisteemme olivat kuitenkin pidempia kuin hyvin syottaneiden vastustajien, joten siina mielessa he kylla ansaitsivat voittonsa. 5-8 ja 6-8 -tilanteiden pisteissa pelattiin minun syottovuorolla pari ihan mahtavaa verkkoduellia, jotka paattyivat meidan voittoomme, mutta 7-8 -tilanteen piste jai Lloydia varmasti harmittamaan, silla han paasi huippupalautuksensa jalkeen lyomaan kammenensa selvasti kentan sisapuolelta hiljaiseen ja korkeaan palloon. Tuo kammen suuntautui kuitenkin juuri Nedovyesovin lapaan, ja viela muutaman lyonnin ajan jatkunut piste paattyi lopulta vastustajille. Ja ottelupallossa Qureshin syotto rystylleni oli vain liian paha palautettavaksi kunnolla, eika Nedovyesovilla ollut ongelmia laittaa smashilla ottelua poikki.

Tama matsi oli siis aivan eri tason pelaamista kuin viime viikolla Adelaidessa, mutta harmittavasti talla kertaa myos vastustajat olivat eri tasoa. He eivat lopulta antaneet meille yhtaan murtoa, eivatka siis myoskaan yhtaan minibreikkia kolmannen eran tie breakissa. Minusta tuntui, etta palautin kylla todella hyvin varsinkin ensimmaisen eran lopulta toisen eran puolivaliin, mutta kolmannessa erassa vastustajat muuttivat syottosuuntiaan erittain fiksusti, enka paassyt enaa yhta hyvin palautuksiin kasiksi. Oma syottopeli puolestaan oli alussa todella hyvaa, mutta toisessa erassa tuli kylla harmillinen notkahdus. Vaikka varsinkin ensimmainen murto menee kylla taysin meidan epaonnistuneen verkkopelin piikkiin, niin toki suorilla syottopisteilla noita tilanteita ei olisi ollenkaan paassyt edes syntymaan.

Eika yhteispelissa Lloydin kanssa mitaan vikaa ollut siinakaan. Harmillisesti palautuspelissa olimme monesti lahella murtoa, mutta kumpikaan ei oikein onnistunut juuri samoihin aikoihin toisen kanssa. Verkkopelissa tuli ehka ihan pari turhaa virhetta tai vaisua volleyta, mutta toisaalta myos monta huippusuoritusta. On se vaan pienesta kiinni tama nelinpeli niin usein kuten varsin hyvin tiedamme. Breikkipallon voitto toisen eran alussa tai yksi minibreikki tie breakissa olisivat voineet ratkaista ottelun meille, ja silloinhan tunnelmat olisivat ihan erilaiset. Nyt on vain tyydyttava jatkamaan harjoituksia.

Ja treenata kylla taas ehtiikin, silla seuraava kisa eli Australian avoimet Melbournessa alkaa meidan osaltamme vasta ensi viikon keskiviikkona. Tulevan viikon ohjelma on viela toistaiseksi vahan auki, silla emme ole viela paattaneet esimerkiksi sita, mina paivana siirrymme Melbourneen. Grand Slam -kisapaikoilla on tunnetusti kovin kuhina juuri ennen paasarjojen alkua, joten treenimahdollisuudet ovat silla suunnalla helposti kortilla. Taalla Sydneyssa kenttia sen sijaan riittaa, joten todennakoisesti jatkamme treeneja taalla viela ainakin muutaman paivan.

Eika sita tietystikaan koskaan tieda, vaikka se Lucky loser -paikka minulle viela kaksinpeliin taalla avautuisi. Taman paivan kaksinpelimatsit alkavat kuitenkin kohta kayda vahiin, eika huomennakaan ole jaljella kuin nelja sijoitettua pelaajaa, joiden tilalle mina voisin paasta. Eilisella voitolla olisi muuten tullut Andy Murray ekalla kierroksella vastaan, mika olisi ollut varmaan aikamoinen kokemus, joten siina mielessa kylla vahan harmittaa, ettei eilen voittoa tullut. Mutta niinhan sita sanotaan, etta se mika ei tapa niin vahvistaa. Ollaanhan nyt ainakin saastetty tarpeeksi monta voittoa sitten Aus Openiin!