Voi harmi, Marbellan kisa päättyi tällä kertaa semifinaaliin, sillä emme löytäneet keinoja kaataa hyvin pelanneita vastustajia. Syöttö- ja palautuspelissä etu oli tänään liikaa kentän toisella puolella, ja vaikka toisessa erässä meillä pieni nousunpaikka olikin, niin emme sitä kyenneet käyttämään. Massakausi on kuitenkin nyt avattu, ja tästä jatketaan kohti isompia kisoja ensi viikolla Marrakeshissa.
Tuuli rauhoittui tänään hieman eilisestä, ja sää oli muutenkin viihtyisän keväinen. Löimme lyönnit Nathanin kanssa läpi kello 11, söimme lounaan ja olimme hyvän lämmittelyn jälkeen valmiina otteluun noin kello 14.30. Mutta vastustajat olivat tällä kertaa vielä valmiimpia. Oma syöttövuoroni 0-1 -tilanteessa oli vaikea alusta asti, sillä palautukset tulivat kovina ja matalina todella tarkasti. No-adin kautta harmillinen murto heti alkuun vastustajille, emmekä edes tehneet montaa asiaa väärin. Meillä ei puolestaan tuntunut olevan palautuspelissä oikein mitään jakoa, ja voitimmekin ainoastaan kaksi palautuspistettä koko erässä. Seivasimme 1-4 -tilanteessa kolme murtopalloa minun syötössäni, mutta se ei auttanut. Erä yhdellä murrolla nopeasti vastustajille 3-6.
Lähdimme Nathanin kanssa toiseen erään sillä ajatuksella, että vastustajat tuskin pystyisivät jatkamaan lähes virheetöntä pelaamistaan koko ottelua. Ja niinhän siinä kävikin, että kun saimme ensi kertaa vähän painetta Zielinskin syöttöön, niin pari huippupistettä alkuun sai Nysin yrittämään hieman liikaa seuraavissa volleyssaan, ja otimme murron siirtyen 3-1 -johtoon. Seuraava game oli kuitenkin ottelun huonoin minulta. Yksi keskinkertainen ja kaksi tosi huonoa rystyvolleyta tarjosivat vastustajille vastamurron juuri, kun toinen erä olisi pitänyt ottaa haltuun. Nys syötti sen jälkeen taas hyvin ja erä tasoittui.
4-3 -johdossa pääsimme jälleen 0-30 -johtoon Zielinskin syötössä, mutta tällä kertaa murtoa ei harmittavasti ollut otettavissa. Pidin kuitenkin perään varmasti, ennen kuin jälleen oli pieni iskun paikka palautusgamessa Nysin syötön ollessa 15-30 -tilanteessa. Mutta hyviä syöttöjä löytyi sieltäkin takataskusta. Ja 5-5 -tilanteessa Nathan hävisi sitten ensimmäisen syöttövuoronsa tällä viikolla. Ei hän kovin paljoa väärin edes tehnyt, mutta vastustajat olivat vain hurjassa palautusiskussa. Eikä Zielisnki enää erehtynyt syöttäessään ottelua kotiin. Matsi heille siis suoraan kahdessa erässä reilussa tunnissa.
Jotenkin tämän päivän ottelusta jäi vähän vaisu kuva, mutta samalla on myös pakko tunnustaa, että vastustajat olivat varsin hyvällä pelipäällä liikkeellä. Etenkin Nys palautti syöttöjä todella hyvin, eikä oikein tule edes mieleen matsia, jossa joku pelaaja olisi noin hyvin saanut minun syöttöni nollattua. Hän otti monet syvät ja hyvällä kick-kierteellä lyödyt kakkoseni noususta helpon näköisesti vastaan ja tuntui olevan myös ykkössyötön palautuksissa tosi hyvin mukana. Zielinskikin hoiti tonttinsa vakuuttavasti etenkin palautuksissa, emmekä häntäkään vastaan löytäneet oikein mitään selkeää kohdetta syötöille. Palautukset tuntuivat kummaltakin tulevan vahvasti takaisin niin rystyltä kuin kämmeneltä. Inhottavaa.
Omassa pelissä huono fiilis jäi ehkä eniten juurikin toisen erän alun huonoista rystyvolleyista. Toisen erän murrosta kiinni pitäminen olisi antanut mahdollisuudet yrittää yllätystä kolmannen erän tie breakissa, mutta nyt sen sijaan päästimme vastustajat mukaan vielä toiseenkin erään. Paikalla oli mukavasti noin kymmenen suomalaisfanin kannustusjoukko, eikä heidänkään kanssa matsin jälkeen jutellessa tullut esiin minkäänlaista kummempaa alisuorittamista. Vastustajat vain osasivat tehdä tänään meidän pelistämme todella vaikeaa. Ehkä omaa peliä olisi pitänyt ruuvata matsin aikana vielä aggressiivisempaan suuntaan, mutta toisaalta vaikeaa sekin on, kun vastustajat eivät juurikaan anna siimaa.
Kai se on siis todettava, että tällä tasolla tulee välillä päiviä, jolloin vastustajat ovat parempia. Hienoa oli joka tapauksessa saada kuitenkin massakauden alkuun pari voittoa, joten ei tämä mikään katastrofikisa ollut missään nimessä. 45 pistettäkin näkyy ainakin jonkin verran omassa pistesaldossa. Ja isommat kisathan ovat vasta edessä, joten turha se olisi kaikkia paukkuja heti kärkeen käyttää. 😊
Ja tottakai on erilaista pelata uuden parin kanssa, kun kaikki pelikuviot pitää sopia erikseen. Ehkä isoin juttu tuntemattomamman peliparin kanssa pelatessa on kuitenkin juuri tämän kaltaisissa otteluissa se, että on välillä vaikea tietää, miten omaa paria kannattaa kannustaa, jos homma ei sujukaan. Kun peli sujuu, niin yhteispeli on helppoa miltei kenen kanssa vain, mutta vaikeissa ja tiukoissa tilanteissa toiset pelaajat haluavat pariltaan rauhaa, kun taas toiset kaipaavat lähes maksimaalista tsemppiä. Ehkä tänään olisimme kaivanneet Nathanin kanssa toisiltamme vähän enemmän paloa peliin. Vakioparin kanssa näistä asioista on helppo keskustella kentällä ja sen ulkopuolella ihan suorinkin sanoin, mutta uuden parin kanssa sitä aina helposti vähän varoo sanojaan. Ei meillä Nathanin kanssa missään nimessä huono henkinen lataus ollut, oma fiilis oli vain se, että toisen kerran yhdessä pelatessamme osaisimme ehkä tukea toisiamme henkisellä tasolla vielä paremmin.
Minun pelini jatkuvat kuitenkin jo heti ensi viikolla, kun palaan taas muutaman viikon eron jälkeen yhteen Lloydin kanssa. Mietimme alustavasti pelaavamme ehkä mieluummin Houstonin kuin Marrakeshin kisan ensi viikolla, mutta nyt täällä Marokon suunnalla ollessa täytyy olla tyytyväinen, että valitsimme Marrakeshin. Matka on nimittäin aika paljon lyhyempi. Kisa Marrekeshissa on palkintoarvoltaan tuttu ATP250, ja pelit siellä alkavat ensi maanantaina.
Huomenna lauantaina on siis aika saattaa vaimo ja vauva lennolle kotia kohti, ja suunnata itse päinvastaiseen suuntaan Välimeren toiselle puolelle. Kokonaisuutena kokemuksena tämä viikko Marbellassa oli perheen kanssa tosi mukava, ja nyt jaksaa taas reissata yksin jonkun viikon kevään aikana. Kirjoittelen Marrakeshin tunnelmia taas parin päivän kuluttua. Siihen asti vuorossa lepoa ja treeniä. 😎
Monte Carlon listoilla toki olette, mutta vaikealta näyttää päästä sisään Mastereihin. RG:tä varten kuitenkin massakisoja varmaan olisi hyvä saada alle, joten onko jotain challengereita kiikarissa?
Mastersit on aika pois suljettuja tosiaan. Tiukalle mennee myös jotkut 250-kisat, mutta jos ideaalisti käy niin pelataan Belgrad, Munchen ja Lyon ATP250-kisat ennen Roland Garrosia. Ja ehkä yksi iso CH Ranskassa myös toukokuussa.
Harri, on semi ihan hyvä aloitus massalla ja tästä on hyvä jatkaa kautta. Toinen erä oli voitettavissa vaikkakin vastustajat pelasivat hyvin. Katsojalle näytti että teidän kehonkieli tai parikemia kentällä näytti olevan hieman vaisumpaa verrattuna aikaisempiin otteluihin normaaliparin kanssa, mutta…?
Juu ei semifinaali ole mikään syy olla allapäin. Nyt on massakausi avattu ja ATP-kisat edessä. Toki toisen erän häviäminen eilen vähän harmittaa, mutta sellaista sattuu. 🙂
Kiitos taas analyyttisestä kommentoinnista!
Marbellan kevät oli perheen kanssa varmaan mukava.
Itse olen aiemmin viettänyt aikaa useina keväinä siinä lähistöllä Los Pacosissa.
Semi oli ihan ok suoritus.
Odotin, että vastustajien peli olisi mennyt nysväämiseksi, mutta ei. Nys pelasi hyvin.
Onnea tekemiseen Marokossa!